OPERATION FORGESTAR

Joululoman ja alkuvuoden hiljaiselon jälkeen laskeuduimme rysähtäen figujuttujen pariin uuden pelipöytäprojektin parissa. Porvoon Pelikaupan myymäläpäällikkö Kari oli jo ajat sitten lähestynyt mua ja Ericiä uutta 40k-henkistä pöytää koskien ja suunnittelu laitettiin käyntiin. Jossain vaiheessa tuumimme, että pöytäsetti voisi olla vähän isompi, jotta sitä voitaisiin käyttää myös kevään promotapahtumissa. Viime vuonnahan teimme Kaaoskääpiöiden laavanhehkuisen valtakunnan Model Expo-messuille. Nyt oli aika panna paremmaksi...

Fiilistelimme vähän erilaisia maailmoita, joiden mukaan setti voitaisiin toteuttaa. Itse halusin alun perin tehdä jotain aavikkovaikutteista, sillä taannoisesta, hiekkaisesta Necron-pelipöydästä jäi hyvä fiilis sekä pari käyttämätöntä ideaa. Edu oli ihan messissä. Koska Mantic Entertainmentilla on iso rooli kevään tapahtumissa, päätimme ottaa vaikutteita firman WARPATH-scifipelin miljööstä. Pelihän lainaa suurimman osan ideoistaan ja tyylistään 40k:sta joten aiheet menevät hyvin ristiin myös pelipöytädesignissa. Scifipelin aloitusboksi on nimeltään Fate of the Forgestar, joka on yksi Manticin Forgefather-Squatien verisimmistä konflikteista. Ahjofaijat eivät kuitenkaan Mantic-fluffissa ole mikään väkivaltainen rotu, vaan sodankäynti on näille viimeisin keino ratkaista kriisejä. Lähdimme tästä liikkeelle.

Meidän Forgestar olisi aavikoitunut, hiekkamyrskyjen runtelema tukikohta avaruuskääpiöiden kallioperään veistämässä imperiumissa, jonka puolueettomaan suojasatamaan laskeutuu päivittäin satoja keisarillisten tai riippumattomien osapuolten aluksia. Sektori on vartioitu, mutta enintään puolisotilaallinen ja sen päätoiminen tehtävä on louhia maanalaisissa kaivoksissa arvokkaita mineraaleja ja huoltaa kauppa-aluksia, pudotuskapseleita sekä muita kuljetusajoneuvoja. Maan alla jyskyttävät valtavat koneet, joiden pakokaasut sekoittuvat pinnalla kuivaan ilmaan. Lyhyenlännät, haarniskoidut soturit vaihtavat tottuneesti vartiovuoroja laskeutumisalustojen ja suunnattomien puolustusvarustusten yllä.

Haalimme kasaan materiaaleja Stadin ja Porvoon liikkeistä, sekä lisäksi Kampin Hobby pointista ja Clas Ohlsonilta. Pääsimme myös pyörähtämään frendini Peten verstaalla loottaamassa kaikenlaista outoa krääsää, kuten huonekalujen osia, erilaisia ruuveja, käämejä, virtapiirejä, johtonippuja, muovinpalasia ja muuta pientä rekvisiittaa, josta voisi olla hyötyä pöydän yksityiskohtia tehtäessä. Pete myös sirkkelöi meille sopivan kokoisia palasia pleksilevystä jossa oli siisti pintakuvio ja jota halusin käyttää keskeisenä maastoelementtinä pöydässä. Kiitokset!

Ensiksi perustimme erikoisjoukkojen operaatiokeskuksen Porvoon Pelikaupan takahuoneeseen. Lajittelin Peteltä saamamme tavarat materiaaleittain jotta jokaista pikkunippeliä ei tarvitsisi penkoa valtavasta tavaranpaljoudesta.

Olin kaavaillut alustavan pohjapiirustuksen, jonka perusteella lähdimme hahmottelemaan kentän muotoa. Tarkoitus oli, että vuorenrinteillä olisi avaruusalusten laskeutumisalustoja, joiden välillä kulkisi sillat korkealla maanpinnan yläpuolella. Aluksi idea oli tehdä nostosiltoja saranoiden varaan, mutta silloista tuli niin pitkiä että ne olisivat vain näyttäneet hassuilta ylösnostettuina.

Heti alkuvaiheessa projekti koki takaiskun joka syöksi meidät hetkeksi synkkään epätoivoon, kun molemmat kuumalankaleikkurit lakkasivat äkkiä toimimasta. Vaikka iskimme sisään tuliterät paristot toistensa jälkeen, leikkuri tyhjensi ne hetkessä ja toimi ehkä puolisen minuuttia odotettavalla tehokkuudella. Epäilimme, että leikkurien vastuksissa olisi jotain vikaa, sillä langat ja paristot oli testattu... Ilman kuumalankaleikkureita jylhien kallioiden vaikuttavuus jäisi säälittäväksi potentiaaliin ja suunnitelmiin verrattuna.

Olimme pakanneet Stadista mukaan työkalupakit, jotka sisälsivät aika lailla kaiken mitä ajattelimme tarvitsevamme jossain vaiheessa pöydän työstämistä. Muutaman spraymaalin olin varannut Porvoosta ennakkoon ja henkilökunta nappasi ne meille sivuun. Pöytään meni tälläkin kertaa myös meidän omia matskuja, joita tulee jatkuvasti haalittua vähän sieltä täältä.

Eksoottisin rakennustarvike oli ehkä vanha Commodore, josta ryöväsimme näppäimiä, virtapiirejä ja muita sisuksia pöydän yksityiskohdiksi.

Käytimme Porvoon vanhoja Mines of Moria-pelilevyjä projektin pohjana ylösalaisin käännettynä. Näin saatoimme tehdä juoksuhautoja, ramppeja ja muita maanalaisia osia. Musta oli siistiä, että pöytä olisi 'kolmessa tasossa', perinteisen maanpinnan lisäksi sen ala- ja yläpuolella.

Vilkaisu pöydännurkasta keskustaan tulevaa siltaa pitkin.

Kun leikkureita ei ollut, työskentely hidastui melkoisesti ja meillä meni aika paljon aikaa ongelmanratkontaan ja improvisoimiseen sen sijaan, että olisimme vain voineet painaa fiiliksissä duunia. Olisin halunnut kallioihin osittain samanlaista lookkia kuin tekemässäni viidakkokalliossa, mutta pelkällä mattoveitsellä ei ole mitenkään mahdollista tehdä sellaista määrää finnfoam-lohkareita järkevässä ajassa. Special Forces needed to adapt!

Aurinko Power toimi menovetenä.

Yleisilme alkaa jo hahmottua. Molempiin päätynurkkiin tehtiin osa ulommas jatkuvaa vuorenrinnettä.

Eric leikkaili askarteluverkosta yksityiskohtia maan alle vievään ramppiin. Keskellä karkeasti muotoiltuja pilareita, jotka kannattelevat siltoja ja landing platformeja.

Tunnit kuluvat, pöytä kasvaa.

Meidän visioon kuului alusta alkaen muuri, joka on tärkeä tarinankerronnallinen pelielementti. Sen ympärille voi kehitellä monenlaisia tehtäviä, se on olennainen siege-elementti ja se toimii myös kätevästi kentänjakajana, mikäli ei halua käyttää koko pinta-alaa. Tämä pöytä on kooltaan noin 96x48 tuumaa.

Muurin ylle tehtiin kävelytasanne, josta vartijoilla olisi hyvät näköalat alas vuorten sylissä häämöttävään laaksoon.

Eric hahmotteli lisää tasanteita vuorenrinteille.

Kari kertoi tehneensä Forge World-tilauksen, joten tehtiin muurin portista suunnilleen Warhound Titanin mentävä.

 

Lohkareinen rinne maan tasalle. Difficult terrain.

Muurin kylkeen tein Manticin tuotebokseista jonkinlaisen lennonjohto/varastobunkkerin. Kuumaliimaa meni pöytään about kolme pakettia.

Muurin toiselle seinustalle kasasimme loivemmat rinteet, jotta syntyisi vaikutelma vuoresta louhitusta muurista. Sopii hyvin kääpiömeininkiin ja siten Forgefathereihin.

Tavallinen maatekstuuri päätettiin tällä kertaa tehdä hiekan sijasta korkkilevystä. Hiekalla on paha tapa rapista pois käytössä ja kelasin, että halkeillut, kuiva korkkimaa olisi muutenkin näyttävämpi elemetti. Revimme siis korkkilevyarkeista pieniä palasia ja liimailimme ne Eri-keeperillä pöydän pintaan epätasaiseksi kuvioksi.

Piirsin pöytää halkovan huoltotien ääriviivat aluslevyyn ennen laatoitusta. Korkkipalaset aseteltiin reunustamaan asfalttitietä.

Nyt kun finnfoamista ei leikkurien feilaamisen vuoksi saatu irti niin paljon kuin oltaisiin toivottu, jouduttiin kehittämään jokin vaihtoehtoinen materiaali. Eric sai hyvän idean tilata uretaanipursotetta, jota käytetään tajutakseni tiivisteenä rakennustyömailla. Täytimme tällä koloja ja loimme karkeaa kivitekstuuria vuorenseinämiin.

Rakentamamme finnfoam-luuranko riitti perustaksi hyvin kun vedettiin uretaanikallio päälle ja setti toimi hienosti. Pursote oli muutenkin miellyttävää työstää, sen lisäksi tuote oli edullinen, kuivui nopeasti ja soveltui erinomaisesti käyttötarkoitukseen kestäen esimerkiksi sprayausta täydellisesti. Oikea löytö, kumma kun vasta nyt sattui kohdalle.

Muurin takana sijaitsevalle sisäpihalle rakennettiin romukasoja, joissa oli hajonneiden avaruusproomujen osia ja kaikenlaista irtokamaa, mitä Forgefatherit ja näiden servitorit olivat kantaneet sivummas. Käytimme tähän vanhan Battle for Macragge-setin Crashed Aquilan.

Nappasin Peten pajalta messiin jonkinlaisten rullakoiden rengaskehikot, joista sahattiin renkaat irti. Ylösalaisin käännettynä näistä tuli pyörivät ilmatorjuntatykkien lavetit, jotka liimasin muoviosastaan kiinni pöytään. Tarkoitus oli rakentaa Manticin Hailstorm-cannoneista tykit kääntyville alustoille.

Hahmotelmaa laskeutumisalustasta. Pleksilevyssä on siisti pintatekstuuri, joka todella muistuttaa kuvioltaan valtavia teräslaattoja joita näkee rakennuksissa silloin tällöin. Alunperin nämä ovat loisteputkilamppujen himmentimiä. Alustoille kuului tietenkin kaikenlaista lentsikoihin lastattavaa roinaa, kuten ammuslaatikoita ja varustekontteja.

Pöydän nurkkaan teimme kulunvalvontapisteen, johon tuli portti ja SPOL-Squatien tähystyspiste.

Koska pystyimme, teimme pienen juoksuhautamaisen syvennyksen pöydän pintaan. Koska kyseessä ei ole sotatoimialue, syvennyksen sivustoille tuli satelliittianturit, joiden hiekkamyrskyjen aikaista huoltoa varten suojasyvennys on kaivettu. Antennit on tehty jostain kummallisista ruuveista, joista työntyi ulospäin hakaset kun niitä paukautti vasaralla.

Varastobunkkeri ja laskeutumisalusta. Eric kaiversi muurien kylkiin hiukan yksityiskohtaa ja rappasi tekstuuriksi Hobby pointista ostamaamme kittiä.

Muuriin tehtiin puurimasta kaiteet ja porttiin kapalevystä itse oviosat ja raamit.

Pöytä rakennettiin kahdelle erilliselle levylle, jotta kuljetus, varastointi ja työstäminen olisi helpompaa. Koska kellarissa oli hiukan heikko valaistus, oli tosi tärkeää että saatoimme pyörittää pöytälevyjä sitä mukaa, kun työstimme pöydän eri osia.

Sähköjohtoa vähän pienemmäksi detailiksi portinpieleen.

Liimailin kuumaliimalla kontit ja ammo cratet laskeutumisalustoille.

Pyörivä ilmatorjuntatykki. Jatkoin vähän Hailstorm cannonin piippua plasticardilla ja jemmasin setistä ylijääneen ampujan ja telaketjut talteen. Tykkien välitön läheisyys hiekoitettiin, sillä ympäristö olisi asfalttia ja erillinen tykkiasema erottuisi makeesti harmaudesta.

Ilmakuvaa halkeilleeseen maahan, laskeutumisalustan tavarapaljouteen ja tuulisille silloille.

Oli aika pistää väriä pintaan. Hiekansävyt oli varattu meille ennakkoon.

Tila oli sprayauksen jälkeen täynnä höyryjä, joten piti hiukan suojautua. Ulkona maalaaminen ei pöydän mittasuhteista ja säästä johtuen ollut mitenkään mahdollista. Kuivailin maaleja hiustenkuivaajalla jotta päästäisiin mahdollisimman pian kuivaharjailemaan kontrasteja pintaan.

Kalliot vedettiin asfalttipintojen ohella mustaksi ja hiekkaosat kellertäväksi Army painterin Desert Yellow'lla.

Hakattu ja kitillä päällystetty finnfoam oli lähes oitis vakuuttavan näköistä. Ennen Astronomican Gray-kuivaharjausta suihkuttelin sinne tänne ohuesti Skull whitea luomaan harmaan pohjan, jotta kontrasti pohjavärin ja drybrushin välillä ei olisi liian suuri.

Rinteet olivat yhdistelmä vasaralla murjottua finnfoamia, kittipäällystettä ja uretaanipursotetta. Siisti lookki.

Lisää kuivaharjailtua kontrastia. Tein myös kanaverkosta ja vessapaperirullasta jonkinlaiset jätekaivot muuripintaan ja suihkutin aikaisemmista projekteista ylijäänyttä likaisen vihreää Flames of War-maalia kuonavalumiksi.

Värimaailma ja fiilis ovat musta kohdallaan.

Tein ikkunastopperista, metalliketjusta ja jostain oudosta muoviosasta nosturin siirtelemään raskaita ammuslaatikoita ja polttoainetynnyreitä laskeutumistason päällä. Nosturin vartta voi siis liikuttaa ylös alas.

Hiekkaa sprayatessa ei oltu turhantarkkoja, sillä vuorenseinämiin ja rakenteisiin levinnyt spray näytti vain siistiltä hiekkapölyltä ja kuului asiaan. Tienreunat rajattiin varovasti maalarinteipeillä, joiden väliin tuputtelin blister-pehmusteella Skull white-raidat ohjaamaan huoltoajoneuvoja portin lävitse.

Jotta säästettäisiin aikaa ja matkakustannuksia, nukuimme muutaman tunnin yössä Pelikaupan takahuoneessa. Tsiisus mitä touhua näin jälkikäteen ajatellen, mut näin isoja pöytiä kuitenkin tehdään vähän harvemmin!

Eric brushailee yksityiskohtia rojukasoihin. Hiekkapöly leviää luonnollisesti reunoilta myös asfalttialueille.

Heitimme kentälle myös muutamat liikuteltavat tank trapit.

Yksityiskohdaksi ja jatkamaan Squat/Forgefather-teemaa, tuputin maalarinteipistä tekaistun sapluunan läpi jonkinlaisen liikenneriimun tien pintaan.

Sillan reunoihin vedettiin niin ikään oranssit varoitusraidat. Nurkan kulunvalvontapisteeseen tuli myös nostettava portti.

Toisessa päädyssä kaikki alkaa olla kohdallaan. Sit lisää yksityiskohtia.

Leman Russ tuli tutustumaan paikkoihin.

Tie oli riittävän leveä myös Banebladelle.

Superraskas panssarivaunu jyristeli siltojen alitse.

Yleiskuvaa siltojen yli ja toiselle puolen muuria.

Juoksuhaudan sääistämiseen käytettiin Vallejon ja Forge Worldin weathering powdereita. Betoninystyrät ovat näppäimiä Commodoresta, lattialaattojen reunat Carcassonne-lautapelin laattojen kehikoita.

Battle tank päästettiin portista.

Laatikoihin maalailtiin väriä, hiukan kirjoitusta ja lopuksi weathering powderit säänpieksemän ulkomuodon aikaansaamiseksi.

Tässä vaiheessa Olli tuli hiukan jeesailemaan meitä ja otti maalattavakseen yhden laskeutumisjalustan oheissälät. Itse liimailin Static grass-tupsuja sinne tänne kuivaan maaperään.

Yksi laatikkolasti valmiina. Värit on valittu sopimaan maanläheisinä hyvin pöydän muuhun yleisilmeeseen.

Äkkiä paikalle teleportasi jostain luunvärisiä, tomuisia Necroneita! Kone-armeija tiedusteli Forgestarin puolustuksia.

Immortalit laskeutuivat muurinharjan kävelytasanteelta.

Hiekasta nousi myös lukuisia Warrioreita, joiden Gauss-kiväärit sihahtivat käyntiin.

Warriorit valitsivat saapumispaikkansa kuitenkin vähän kehnosti.

Puolustusvarustukset olivat kuitenkin valmiit kohtaamaan muukalaiset.

Destroyerit partioivat kohtalokkaan jyrkillä lohkarerinteillä.

Scarabit etsivät romukasoista jotain entropisoimisen arvoista.

Maan alla piilottelevat Forgefatherit saivat apuunsa pari Sons of Medusa-jaoston ensimmäisen komppanian veteraania. Nämä asettuivat puolustamaan tykkiyksiköitä.

Muuriseinämä onnistui yllättävän hyvin, uretaani paikkasi kivasti kuumalankaleikkurien kosahtamisen. Tasanne ylhäällä on kuvasta huolimatta oikeasti suorassa.

Kaikki sillat ja tasanteet saivat miettimään, miten siisti kokemus pöydällä olisi pelata esimerkiksi Planetstrikea, Kill teamia tai Inquisitoria 28mm-skaalassa.

Necronit ottivat haltuunsa laskeutumisalustan. Tarkoitus on maalata seuraavaan messutapahtumaan myös Stormraven jalustalle toimittamaan objektiivien ja isomman yksityiskohdan virkaa.

Romukasat ovat vähän erilaista coveria. Mieleen tuli rakennellessa house rule, että jos ammuslaatikoiden taakse suojautunut yksikkö onnistuu vihollisampumista vastaan kaikki cover savensa, räjähtävät ammukset tulituksen voimasta ja suojautunut ryhmä saisi jonkinlaista frag-vahinkoa.

Ollin tyylikäs Cryptek ja laskeutumisalustan katkennut sähköjohto, jonka päähän maalattiin sinisenä säihkyviä kipinöitä.

Tietä, siltaa ja kalliota - sekä pari Keisarin valittua.

Kuluvalvontapisteen tähystystasanteelle laitettiin vähän Squat-sälää, propagandaa ja seinäkalenteri.

Tasanteelta alas on pitkä matka.

Lisää Necroneita nousee rampista maan alta.

Toinen puoli pöydästä valmiina figupelin taistelutantereeksi.

Toinen kuvakulma nurkkajalustalle. Aluslevyjen yli kurottava silta on irroitettava.

Verkkoaidalla suojattu tasanne voi olla suosittu paikka Devastatoreille tai Long Fangeille.

Teräksinen valtatie ulos Forgestarin seitsemänneltä sektorilta.

Eric väsäsi pöydännurkkaan vielä yksityiskohdaksi kurkkauksen siihen, mitä pinnan alla tapahtuu; ahjomaailman valtavat pyörät pitävät planeetan ja prosessin hengissä.

Kiitos käynnistä, tulkaa tsekkaamaan pöytä jossain mygamestore.fi-tapahtumassa tulevan kevään aikana!

36 tuntia duunia, valmis pöytä ja voitontanssi vortex grenade päälaella.