Arrowhead: The Sentinels of Attica

Operation Arrowhead on War Headin hanke, jonka ideana on etsiä ja palkita kuukausittain upeita miniatyyriarmeijoita Suomen figuskenessä. Operaattorimme soluttautuvat parhaillaan kansallisiin turnaustapahtumiin, seuraavat foorumi- ja blogiverkostoja ja pitävät vahtia eri harrastemyymälöissä tarkoituksenaan löytää Suomen kipeimpiä armeijakokonaisuuksia! Lue lisää Arrowheadista täältä!

Aktiivisimmat turnauspelaajat kiertävät tapahtumia vuosi vuodelta turnaus toisensa jälkeen ja yhteisö onkin Suomessa varsin tiivis. Yksi pitkäaikaisen turnausuran bonus on varmasti se, että tutustuu väkisinkin uusiin tyyppeihin, kun ennen pitkää saa katsella samoja kavereita pelipöydän toisella puolen useammin kuin kerran! Turnaustapahtumat ovat myös hyviä motivaationlähteitä armeijan viimeistelyyn, sillä siinä missä itse pelaaminen on syy rakentaa omaa figuarmeijaa, toimii kalenteriin lukkoon lyöty päivämäärä tehokkaana deadlinena projektille. Useat turnaukset Suomessa pitävät yllä maalauspakkoa tai ainakin -pisteitä, ja what you see is what you get!

Chattailin pitkän linjan wolffipelaajan ja Lepralegioonan kampanjaan osallistuvan Antti Halosen kanssa ensimmäistä kertaa kunnolla viime vuonna Hammerhead-turnaussarjan Tapiolan osakilpailussa. Löysin rantein ja pilke silmäkulmassa noppaa heittävän konkarin kanssa matsit on olleet aina riemukkaita, eikä vähiten vaiherikkaasta tsägättelystä johtuen. Kun Antti alkoi laittaa kaartiarmeijaa kasaan, seurasimme hanketta mielenkiinnolla ja kun liittolaisjoukkoina ostetut Deathwatch-Marinet marssivat vastaan Royal Familyn Pääsiäisturnauksen ykköskierroksella päätimme kutsua Antin käymään Fight Clubilla...

Mikäs se Antti on miehiään? 

Halosen Antti, -84, Lappeenrannasta, tai oikeasti alunperin Imatralta. Opiskelen just Espoon Metropoliassa toista vuotta tietotekniikkaa. Oon ohjelmointipuolella, tehdään sovelluksia ja semmoista. Opintojen parissa ollaan oltu tänä vuonna myös kahdessa robottikilpailussa, joista robosumo-kilpailu voitettiin ja kansainvälisessä robottilegokilpailussa tultiin toiseksi! Figuturnaukset ei menny tässä kuussa ihan niin hyvin, mut oli hauskaa! 

Mistä harrastus lähti käyntiin?

Space Crusade oli se ihan ensimmäisistä ensimmäinen kosketus. Sitten joskus seiskaluokan aikaan Imatralla asuessani pitivät jotkut Jamon kaverit ja roolipelitutut koululla esittelyn figupeleistä. Jaakko pelasi tuolloin vain Fantasy Battlea joka tuntui pelinä vähän kalliilta, joten lähdettiin sitten Mordheimista liikkeelle. Ekaa aloituskittiä väännettiin kyllä ihan hulluna ja kun iskä lähti matkalle Skotlantiin, pyydettiin tuliaisiksi Mortikkaa. Takaisin tuli kuitenkin Space Wolfeja, joten aloitettiin 40k-pelailu. Ekat Wolffit oli tietenkin maalattu perinteisellä baby bluella!

Mitä muuta viikkorytmiin mahtuu opintojen viimeistelyn ja figuharrastuksen ohessa?

No robottijuttujen lisäksi talvisin lumilautailua ja kesäisin moottoripyöräilyä silloin kun kulkupeli vielä oli. Näiden ohella tietty tietokone- ja konsolipelaamista sekä leffojen kattelua. Figut on pitkälti ykkösharrastus pelien jälkeen ja melkoista draivia on ollu tämä vuosi. Kuten näkyy, armeija on valmiina!

Yleensä kun koulussa mätkii päivät pitkät tietokonetta, niin on mukava tehdä vapaalla jotain "oikeata". Lisäksi kun figumaalailussa jälki on viime aikoina alkanut miellyttää silmää, niin sitä on kiva tehdä. Xbox360 on nyt jäänyt vähemmälle, mut kun ehdin, pelaan strategiapelejä ja roolipelejä. Jos löytyy vuoropohjainen strategiapeli, jossa saa kustomoida aseita, niin se on ihan parasta.

Luonnehtisitko itseäsi enemmän "gameriksi" vai "hobbyistiksi"? Onko figujen mallaaminen vai värikkäät pelikokemukset lähempänä sydäntä?

No, kyllä mie jotain rakentelisin silti, vaikken pelais. Mutten toisaalta sais ikinä mitään valmiiksi, jos ei tulisi pelailtua. Rakentelu on ihan ykkösjuttu, sen jälkeen tulee pelaaminen ja lopuksi maalaaminen, joka on vähän kuin se pakollinen paha. Mut jossei maalaa, niin eipä niitä figuja saa sit peliinkään, josta tulevat fiilikset on niin tärkeitä, ettei haittaa lainkaan laittaa aikaa ja rahaa armeijan rakenteluun.

Mitä muita 40k-armeijoita hyllystäsi löytyy? Pelaatko muita pelejä kuin 40k:ta? 

Vihreitä Space Wolffeja ja Tyranideja. Lisäksi löytyy pikkuveljeltä saadut Dark Eldarit. Battlefleet Gothiciin on pari tonnia Imperial Fleetia, mistähän tähän löytäisi pelikavereita? Necromundaa ja Mordheimia löytyy pari warbandia kutakin. Jamon kanssa ollaan nyt väännetty Future Waria, siihen pitäisi hommata figut. On siistiä, kun peliin käy oikeastaan mikä tahansa futuristinen nappi, niin voi käyttää mitä figuja haluaa. Fantasy Battleen en oo innostunut koskaan, unitien vekslaaminen ja vääntäminen ja kääntäminen ei oikein innosta. Oon kai vähän liian rento pelaaja!

Mikä on ikimuistoisin pelikokemuksesi?

 
Viime vuoden Ropeconissa kutosedikan ekassa turnauksessa yksi Space Wolffien Terminaattorikersantti tappeli Petri Immosen Demonien Bloodthirsteria ja Demoniprinssiä vastaan. Kessu selvisi kolme kokonaista vuoroa Frost Axea heiluttaen ja teki yhden woundinkin 'Thirsteriin, kaveri pelasti kyllä pelin! Muutaman tuuman päässä syntyi toinen sankaritarina, kun Lone Wolf otti mittaa Fateweaverista ja toisesta Demppaprinssistä. Viereinen objektiivi ja jalan liikkuneet Long Fangit oli sankarien ansiosta turvassa, muuten olis lähtenyt koko armeija.

Käytkö edelleen turnaustapahtumissa? Seuraatko turnausskeneä ja -tuloksia?

Joo! Nyt kun tänne päin muutti, niin oon käyny kaikissa pienissäkin päiväturnauksissa. Ne on hauskoja, ihan parasta käydä heittämässä huonosti noppaa ja jauhamassa paskaa. Pyörin Sotavasara.netissä sekä European Team Championships -joukkueen foorumeilla ja seurailen fiiliksiä. Muistan kun Lappeenrannasta siirryttiin pääkaupunkiseudulle, oli Royal Family ja Chaosboyzit sellaista coolien pelaajien sakkia. Nyt tyyppeihin on tutustunut jo aika hyvin!

Mitä palauttaisit vanhempien edikoiden säännöistä tai tunnelmasta nykyhetkeen?

Nykyään on ehkä vähän liikaa satunnaisuutta, pitäs olla ehkä vähän vähemmän taulukoita joista heittää kamaa, vaihtoehto vähän lyhyempään varmaan chargeen ja woundien randomisointi pitäs poistaa kokonaan, blobeihin randomisointi on ihan hullua! Tykkäsin nelosedikan line of sightista, se oli paras. Myös Codexien armeijakohtaiset muunnokset, kuten doctrinet ja traitit oli siistejä ja toi vaihtelua. Vaikka pelas turnauksissa kolme peliä Codex: Marineita vastaan, kaikki saattoi hyvin olla ihan erilaisia kokoonpanoltaan.

Mitä figuaiheisia nettisaitteja seuraat verkossa?

Bell of Lost Souls -portaalia, 3++ peliblogia, Dakkadakka ja Sotavasara.net -foorumeita ja blogipuolella War Headia, Legion of plasticia, inq28:ia, Dave Taylor Miniaturesia, Spiky rat packia, sekä Brushes unitedia. Paljon muitakin sivuja löytyy missä tulee käytyä aina sillon tällöin, mut noi on kyl ne päivittäiset tärkeimmät.

 
Mistä sait inspiraation Imperial Guard -armeijaasi? Kehittelitkö omaa taustatarinaa?

Elikkä. Attican 4th ovat järjestelmänsä puolustusvoimia. Attican sotilaat kerätään Hive Worldeista ympäri Attica Primea ja nämä lähetetään kouluttautumaan keskusplaneetta Neo Spartalle. Attica kuului alunperin ihmiskunnan Imperiumiin, mutta planeetta halusi aktiivisesti kehittää teknologiaa ja STC-järjestelmää. Siksi kaikki vaunut armeijassani on vähän erilaisia. Adeptus Mechanicus kuitenkin totesi, että touhu on kerettiläistä, joten Attica päätti itsenäistyä. Nämä tapahtumat sijoittuvat fluffissani ihan viime aikaan ja kampanjamme tapahtumahetkiin. Nyt paikalle onkin kamppiksen aikana syöksynyt Imperiumi, Kaaos ja monet muukalaisrodut ja ollaan ihan "Mitä tapahtuu?"-hetkessä. Aika näyttää, joutuuko Attica korruptoitumaan ja kääntymään Kaaokseen kun yritetään pysyä itsenäisinä...

Opitko tai kokeilitko armeijaa työstäessäsi jotain uutta? Mikä oli haastavinta kokonaisuuden luomisessa?

OSL (Object Source Lighting, eli valoefekti) -valaistusta näkyy siellä täällä, Vaderissa, Vendetoissa ja Strakenissa. Kokeilin myös tussia olkasuojusten tekstien tekemiseen. Games Workshopin tekstuurimaalia on käytetty tankkien telaketjujen roiskeeseen ja muuhun tollaseen pieneen, yhdellä purkilla ei tee kovin montaa basea, mut weatheringia sillä tekee tosi paljon! Armeijan kanssa on muutenkin tullut testattua kaikennäköstä.

Haastavinta oli ylipäätään valmiiksi maalaaminen ja rakentelumielessä ehkä Basiliskin plasticardista tehty Armored Crew Compartment. Se oli eka isompi scratchbuild-projekti armeijan kanssa, mut onnistui vissiin aika hyvin, kun kaikki luulee sitä Forgen tuotteeksi. Myös Leman Russin runkoa ja tykkitornia on modailtu plasticardilla.

Valkoisen haarniskan maalaaminen tunnetaan yleisesti varsin haastavana tehtävänä. Minkälaisilla tekniikoilla Cadialaisten vaalea sotisopa on toteutettu? 

Joskus aikoinaan kysyin migsulalta, että miten se maalaa niin älyttömän makeeta valkoista. Se sanoi, että käytä about maidon paksusta maalia, notkeaa pitää olla! Mustan pohjamaalin päälle tuli siis eka Vallejon valkoinen maali, minkä läpi musta tietty vielä kuultaa tossa vaiheessa. Tämän päälle laitoin mustan washin, jonka jälkeen maalasin pari ohennettua valkoista kerrosta silleen, että noi raidat jää näkyviin. Sen päälle sit roiskeet ja naarmuja. 

Käytätkö Citadelin maalisarjaa? 

Vallejon maalit on nykyään käytössä. Citadelia käytin siihen asti, kun korkit ja sävyt vaihtuivat, minkä jälkeen on pikkuhiljaa tullut feidaaminen Vallejon parempien purkkien pariin. GW:n washit ja metallimaalit on kyllä ässiä. EM4 Kolinskyn siveltimet on olleet miun suosikit, kun kaikkien muiden kuten Citadelin ja Army Painterin pensselit tuntuu leviävän käsiin. Citadelin Tank Brush ja Large Drybrush on kyllä okei. Siveltimen pitää tuntua hyvältä kädessä! 

Miten kauan projektin työstäminen kesti?
 
Projekti alkoi nelosedikan Lost and the Damned -armeijana, jolloin rakennettiin eka Ogryneita ja alettiin sit kasaan hiljalleen IG:tä. Vitosedikassa sitten hävisi codexi alta ja mietittiin, et mitä näille tekis. Pian kuitenkin tuli IG:lle uusi kirja ja armeijasta tuli kaartia. Kokoamiseen meni vuosien saatossa aikaa, mutta armeija on maalattu pääpiirteittäin kolmessa-neljässä kuukaudessa.

Armeijan maalaamiseen Royal Family Pääsiäisturnaukseen mennessä tuli vähän kiire, kun nappeja oli maalattavana vielä kymmeniä ajoneuvoineen. Figut tuli kuitenkin välttävästi valmiiksi ja turnauksen jälkeen oli taas kaks viikkoa seuraavaan tapahtumaan ja sain lisää viimeistelyaikaa. Mitäänhän ei tapahdu jossei ole pakko, joten turnaukset ja kampanjapelit on toiminu hyvinä deadlineina. Mustilla äijillä muiden hienoja figuja vastaan pelaaminen tuntuu aina niin väärältä ja pahalta!

Mikä on suosikkiyksikkösi armeijassa ja miksi? 

Kyllä ne on noi miehekkäät Deathwatch Terminatorit, mut tosi hyvänä kakkosena Marbo ja Ogrynit. Deathwatchit on suoriutunu aika hyvin, vaikkei mitään erityisen eeppistä ookaan tapahtunut ja eihän ne Paladineille pärjää. Kyllä ne silti osaa ampua kovaa ja tappaa jengiä ja ne on hyvä vastapallo Antti Natusen Wraitheille Psychotroke -kranaattien kanssa! 
 
Kerro jokin hauska fakta tai triviatieto armeijasta, sen suorituksista tai taustasta? 

No, Marbon Demolition-pommin keskimääräinen scatter on 6" ja kaverillahan on ballistic skill 5. Armeijan kersantit on nimetty popkulttuurista inspiroituneena, seassa on esimerkiksi Alien-leffoista neljä nimeä! Armeijan päällikkö Nikolai "Coil" Hartmann sen sijaan on nimetty Pääsiäisturnauksen ykkösmatsin sähköisten tapahtumien seurauksena. Avenger Hostin Imotekhin salamat tuhosivat peräkkäisillä vuoroilla eka komentochimeran, sitten ryhmän everstin ympäriltä ja lopulta komentajan itsensä. Ja salama ei muka iske kahdesti samaan paikkaan!

Mikä on seuraava projektisi? 

Tehdä täysi ryhmä Deathwatchia (kaikki peruschapterit pitää olla mukana, eli tarvitaan vielä White Scar, Salamander ja Blood Angel, joiden lisäksi haluaisin vielä ainakin yhden Minotaurin ja Space Sharkin. Lisäksi suunnitelmissa on Dreadknight, joka olisi koneella alistettu Xeno-peto. Ja Inquisitor Retinue vois olla kiva askarteluprojekti!

Kuka Deathwatchista voittais kädenvääntöskaban? 

Kyllä se on toi Iron Hand Brother Captain, sillä on bionista vääntöä ja puristusvoimaa!

Antin makea Deathwatch Kill Team herätti huomiomme Pääsiäisturnauksessa. Jokainen Kill Teamin jäsenistä on persoonallinen yksilö erikoisrooleineen ja näiden Chapter-tunnukset ja -asenne ovat hienosti esillä figuissa. Raven Guard -tiedustelijalla on vaimennettu Bolter, kun taas Crimson Fist -tulitukimies on varustautunut Heavy bolterilla.

Black Templar -ritarimariini suojaa ryhmää, kun taas Ultramarine Librarian käyttää psyykkisiä taitojaan vihollisen nujertamiseksi. Sääntöteknisesti ryhmä toimii Grey Knight Terminatorien säännöillä ja Librarian on tietenkin ryhmän Warding stavella varustautunut Justicar.

Imperial Fist -breacherilla on ukkosvasara, pumppuhaulikko ja vino pino kranatteja ja räjähteitä. Tällä ja Black Templar -soturilla on myös köytetty perinteiset boltgunit selkään tulitaistelun varalta. Space Wolf -kirvesmies on yksi ryhmän Nemesis Daemonhammer -miehistä.

Ryhmää johtaa Grey Knight Brother Captain Psycannonilla. Iron Hand -teemaisella johtajalla on myös hillitön Servo arm! Tällaiset lisäykset armeijaan ovat ehkä siisteintä, mitä 40k:n kutosedikan liittolaissäännöt tuovat peliin, sillä Kill Teamin voi Antin esimerkin mukaisesti ottaa messiin mihin tahansa armeijaan "yksittäisenä" squadina täysin fluffin mukaan!

Myös kaikki Antin panssarivaunut ovat uniikkeja. Vanquisher on konffattu Destroyer Tank Hunter -mallin mukaan ja Chimerassa on itse asiassa Predatorin tykkitorni. Pikku konffit on huomaamattomasti tehty, mutta ne juuri tuovat paljon yksilöllistä fiilistä kaartiarmeijaan.

Erikoisempana säväyksenä toimii toinen Vendetta, callsigniltaan "Red Five". Antti sai X-wing-rakennussarjan joululahjaksi ja laittoi pienoismallin Atticalaiskäyttöön.

Toinen Star Wars -teemainen erikoisuus oli heräteostos makean figun sattuessa eteen; Knight Modelsin Vaderia Antti ei vain voinut ohittaa! Figu toimii armeijassa Lord Commissarin ja joskus Inquisitorin säännöillä.

Atticalaisten vaunujen luukut on maalattu valkoisiksi ekan maailmansodan tyyliin jotta lentokoneet erottavat yli lentäessään omat vihollisista. Toivottavasti ei satu pilvinen sää...

Vendettan moottorien hehkut tuovat värisäväyksen tummarunkoiseen hävittäjään.

Antin figuissa on tosi herkullisia asekonversioita. Siinä missä tummalla visiirillä varustetut Veteraanit on mun suosikkeja, näyttää kaikki figut jotenkin paremmalta ja sotilaallisemmalta, kun kypärän otsakokardit on veistelty veks.

Attican puolustusvoimat ja Ordo Xenoksen panos kampanjaan. Intruders beware!

Upean armeijan luonut Antti palkittiin muiden Arrowhead-kenraalien tapaan kunniakirjalla ja lahjakortilla hankkeen sponsorin Puolenkuun Pelien verkkokauppaan. Onnittelut ja menestystä kampanjan jatkoon!