Arrowhead: The Might of the Legions

Operation Arrowhead on War Headin hanke, jonka ideana on etsiä ja palkita kuukausittain upeita miniatyyriarmeijoita Suomen figuskenessä. Operaattorimme soluttautuvat parhaillaan kansallisiin turnaustapahtumiin, seuraavat foorumi- ja blogiverkostoja ja pitävät vahtia eri harrastemyymälöissä tarkoituksenaan löytää Suomen kipeimpiä armeijakokonaisuuksia! Lue lisää Arrowheadista täältä!

Joskus figuturnauksia ja -miittejä kiertäessä tutustuu ihmisiin, jotka fiilistelee täysii jotain tiettyjä teemoja tai aihepiirejä. Ei ole salaisuus, että War Headinkin Hesellä on pieni pakkomielle 40K- ja FaBa-maailmoiden vihernahkoihin, tai että Ollin kutsumus on maalata Boltgunilla varustautunut Space Marine toisensa jälkeen. Joskus tällaiset obsessiot johtaa huikeisiin panostuksiin, kuten on käynyt Horus Heresy -fani Oskari Holmin armeijakokoelman kohdalla. Siinä, missä monet harrastajat ovat tyytyneet pienen iskujoukon rakentamiseen, ei Oskarille riittänyt lopulta edes yksi legioona.

Operation Arrowhead on ollut projekti, jonka tavoitteena on ollut palkita taitavuudesta, luovuudesta, kärsivällisyydestä ja pitkäjänteisyydestä miniatyyriharrastuksen parissa. Osa kunniamaininnan saaneista armeijoista on ollut kipeitä teknisiä taidonnäytteitä, kun taas toisissa vahva temaattisuus ja figuihin vangittu fiilis on saanut haukkomaan henkeä. Kaikkia Suomen upeita armeijoita meidän ei ole ollut mahdollista tunnustaa, mutta olkoon tämä viimeinen artikkeli omistettu kaikille maassamme mieleenpainuvan miniatyyrikokoelman rakentaneille. Oskarin panostus 30K-aihepiiriin on paitsi tiettävästi Suomen laajin Horus Heresy -kokonaisuus, myös iso osoitus intohimosta yhteistä harrastustamme kohtaan. Sitä kannattaa vaalia ja vähän kumartaakin!

Oskari Holm esittäytyy!

Olen 26-vuotias tietotekniikan opiskelija Helsingistä. Oppilaitoksena toimii Metropolian Bulevardin toimipiste ja sunnuntai-iltaisin käyn tekemässä varastohommia Keskolla. Olen vanhin kolmesta veljeksestä ja myös molemmat pikkuveljet sain aikanaan houkuteltua mukaan figuiluun. Nuoremman kanssa pelaan edelleen silloin tällöin ja vanhemmallakin on figut tallessa vaikka ei ole aikoihin niihin koskenutkaan. Sotavasarasta minut tavoittaa Gorzag-nimimerkin takaa, ulkomaisilla foorumeilla (lähinnä Bolter and Chainsword ja Horusheresy30k) taas olen Telhdrat. 

Mitä teet, kun et väsäile figuja tai heittele noppia?

Tällä hetkellä koulu vie aika paljon aikaa ja lisäksi on oma peliohjelmointiprojekti menossa siinä sivussa. Lautapelejä tulee pelattuja, tosin se taitaa kuulua nopanheittokategoriaan! Vanhemman veljen kanssa käyn pelaamassa sulkapalloa. 

Milloin harrastus lähti kohdallasi käyntiin ja millä tavalla?

Väkivaltaisesti, niin kuin Warhammer-fanille sopii! No joo, ala-asteella mulle tuli riitaa yhden luokkatoverin kanssa ja pienen kahnaamisen päätteeksi löin kaverilta huulen halki. Opettaja ja vanhemmat pisti meidät fiksusti sopimaan riidan pois sekä juttelemaan toistemme kanssa ja meistä tulikin hyvät kaverit. Kaverilla oli warhammereita ja kun se näytti ja kertoi niistä oli 10-vuotias Oskari myyty. Aloitin faban puolelta örkeillä ja goblineilla, mutta parin vuoden jälkeen 40K liittyi Eldarien muodossa mukaan ja siitä on kokoelma vain kasvanut. 

Luonnehtisitko itseäsi enemmän gameriksi vai hobbyistiksi, onko mallaaminen vai pelikokemukset lähempänä sydäntä?

Jotain siltä väliltä, tosin niin sanottu hobby-puoli on kyllä kasvanut viime vuosina ehkä vähän isommaksi, eli ehkä vähän enemmän hobbyisti. Maalaan ja kasailen nykyään paljon enemmän kun ehdin pelata, mutta samalla tavoitteena on usein saada makean näköisiä figuja taistelukentälle. Kyllä pelaaminenkin edelleen maistuu, sille on vaan vaikeampi löytää aikaa kuin ennen. 

Pelaajana sinut muistetaan varmasti Lord of the Rings -osaajana. Minkälaisia hienoja lotrauskokemuksia tulee ensimmäisenä mieleen?

Niitä on paljon. Ehkä päällimmäisenä tulee mieleen, kun osallistuin Turku Fanaticin LOTR-turnaukseen melkoisella hupilistalla ja mun armeija koostui vain kolmesta figusta (tavallaan kahdesta): lohikäärmeestä, Mumakilista ja sen ohjaajasta. Turussa yksi skenaarioista oli "To The Death", eli vastapuolen armeija piti tappaa viimeiseen mieheen, tyhmä skenaario muutenkin, mutta kun vastaan vielä tuli isokokoinen Wood elf -armeija näytti siltä, että meidän peli olisi ohi parissa minuutissa. Oletusarvoisesti haltiat kuitenkin ampuu norsun vauhkoksi ja ajaa lohikäärmeen pakosalle hyvin nopeasti, kun ei muita figuja ollut. Pelissä kävi kuitenkin niin, että Mumakil tappoi aivan kaiken; Galadrielin, koko haltia-armeijan ja vauhkoontuessaan vielä mun oman lohikäärmeenkin. 

LOTR-menestykseesi kuuluu ilmeisesti useampikin kansallinen turnausvoitto Fanaticista lähtien. Minkälaiset hyvis- ja pahisarmeijat suorittivat tuolloin parhaiten?

Viimeisen Lahti Fanaticin ja viimeisen messukeskuksessa järjestetyn turnauksen tulin tosiaan voittaneeksi ja taisi niitä kärkisijoja muutenkin tulla. Moni usko LOTR:ssa massa-armeijoihin, joissa oli (lähes) maksimimäärä figuja ja kyllähän se osaavissa käsissä toimikin. Itse tykkäsin enemmän vähälukuisemmista eliittiarmeijoista, joilta löytyi sitten enemmän erilaisia kikkoja tai kovia sankareita vastustajan nujertamiseen. Loppuvaiheessa tykästyin myös täysratsuväkiarmeijoihin ja internetin vastaväitteistä huolimatta pärjäsin niilläkin kyllä tosi hyvin. 

Ansiokkaan LOTR-uran lisäksi edustat Suomea myös Flames of Warin ETC-joukkueessa...

Pelailen tosiaan 40K:n ohella myös Flames of Waria aktiivisesti ja olen siinä pelissä ETC-konkari. Kaikki kolme järjestettyä Flames ETC:tä olen pelannut Suomen joukkueessa. Tänä vuonna ei mennyt ihan kauhean hyvin pelillisesti, mutta meidät yllätettiin myöntämällä joukkueellemme Favourite Enemy -palkinto!

Kuitenkin Suomen Flames-piirit on aika pienet ja siihen nähden ollaan pärjätty ihan hyvin. ETC-reissut on olleet tosi hauskoja ja liikaa paineitakaan ei olla otettu, vasta-alkajiakin on ollut mukana jopa laina-armeijalla ja joukkueseen on käytännössä päässyt ilmoittamalla halukkuttensa lähteä mukaan. Jos ETC-pelailut kiinnostaa ja ei muihin joukkueisiin mahdu, kannattaa kysäistä Flames-puolelta Sotavasarassa. Tilaa voi hyvinkin löytyä!

Mitä pidät turnauspelaamisesta ylipäätään? Mikä on ikimuistoisin pelikokemuksesi?

Kyllä mä viihdyn turnauksissa varsin hyvin ja oon aina viihtynyt, mutta turnausmenestyksen tavoitteleminen on aika harvoin nykyään enää päällimmäisenä tavoitteena. Mä oon ehkä jonkinlainen sekoitus niin sanottua "fluffi-" ja turnauspelaajaa.

Yleensä haluan kokeilla jotain uutta siistiä yksikköä tai tietyn teemaista listaideaa ja ihan vaan saada enemmän pelejä alle. Samalla yritän kuitenkin tehdä listasta semmoisen, että peli ei ole ihan suora ylijuoksu kovempaa pelaavia kohdatessani. Joissain peleissä se on helppoa ja esimerkiksi LOTRissa ja Flames of Warissa sain usein jopa yhdistettyä makean teeman ja kovan tehon. 40K-turnauksiin mun into on ollut viime aikoina vähän laskussa, sillä asiat jotka turnauksissa on olleet kovia on kovin kaukana semmoisesta 40K:sta mistä itse pidän. Suunta näyttäis taas olevan parempi tosin!

Pelikokemuksista kaikista makeimmat tulee kyllä turnausten ulkopuolelta, mutta tän vuoden Ropeconissa mun Knight Errant teki melkoisen sankariteon. Se selvisi neljässä pelissä viidestä hengissä tappaen ennen viidettä peliä muun muassa Tiguriuksen, kaksi Chapter Masteria ja monta Centurionia, Tau-komentajan kriisipukuhenkivartijoineen ja Petri "Oberon" Haverisen oman Knightin. Viidennessä pelissä taas tulivat vastaan Jouni Haaviston örkit Stompalla. Jouni ampui mun Knightin yhteen hull pointiin mun tehdessä Stompaan vain pari hull pointia ampumalla. Tästä huolimatta ritari chargasi Jounin Stompan, vieläpä metsän läpi. Stompa ei selkeesti uskonut näkemäänsä todeksi ja vaikka se sai lyödä ensin, oli mun ritari se joka sahasi örkkien superheavyn kahtia! Vasta tän jälkeen ritari suostui kuolemaan örkkien vierestä ampumaan rakettiin.

Kuka on arkkivihollisesi pelikentällä ja mitä tämä yleensä pelaa?

LOTRissa mulla oli aikoinaan oikeastaan kaksi arkkivihollista: Marko "Gondorin Marko" Kalliokoski ja Timo "makkarafolio" Korpi. Molemmat oli ehdottomasti Suomen parhaita pelaajia ja monet meidän peleistä päättyi tiukan väännön jälkeen tasuriin. Kuitenkin sekä Timon, että Markon onnistui voittaa mut pariin kertaan, mutten itse koskaan onnistunut päihittämään heitä.


Oma lukunsa on sitten nuorempi pikkuveljeni, jonka kanssa on pelattu vaikka millaisia matseja täysistä murskavoitoista ja tiukoista väännöistä aina veljienväliseen sääntökiistahuuteluun. Välillä on melkein vannottu, ettei enää ikinä pelata toisiamme vastaan, mutta aina me ollaan kuitenkin otettu uusia matseja. Tällä hetkellä me pelataan Isstvan III -kampanjaa mun HH-figuilla.

Seuraatko turnaustuloksia tai esimerkiksi Noppakerhon Suomen pelaajarankingeja?

Aika vähän. Isommista turnauksista katon yleensä miten tutut naamat pärjäsi, mutta rankingeja tai pienempien turnauksien tuloksia ei pahemmin tuu katseltua.

Minkälainen olisi ihanteellinen 40K-turnaustapahtuma?

Ehkä isoin juttu, mistä en 40K-turnauksissa pidä, on että ne on kaikki niin samasta muotista. Yksittäiset pelit voi toki erota toisistaan tapahtumiltaan paljonkin, mutta yleensä turnauspelit kuitenkin on kaavaltaan aika samanlaisia. Poikkeuksia toki on, kuten War Headin keväällä järjestämä Alliances-turnaus, joka oli mulle ehkä tän vuoden siistein turnaustapahtuma. 

En kuitenkaan halua vähentää kilpailullisempien turnausten määrää, vaan pikemminkin päinvastoin. Välillä mäkin tykkään (yrittää) pelata kovempaa, mutta olisi kivaa, jos erilaisiakin formaatteja olisi enemmän tarjolla. Meillä on esimerkiksi Flames of War -puolella ollut turnauksia, joissa on ollut erilaisia skenaarioita valmiilla joukoilla pelattavana turnauspaikalla ja menestys on ratkaistu sillä, kuinka hyvin on pärjännyt kyseisessä skenaariossa muihin samalla puolella pelanneihin verrattuna. Tällainen vaatii tietysti järjestäjältä hieman ylimääräistä vaivaa ja pelintuntemusta, mutta sitä voisi varmaan soveltaa muihinkin peleihin, ihan näin esimerkkinä. Järkätä voisi myös vaikka jonkinlaisen teematurnauksen tyyliin Planetstrike tai Cities of Death! 

Oletko osallistunut maalauskilpailuihin? Miten Suomen maalausskaboista voisi tehdä toimivampia ja houkuttelevampia?

En ihan hirveesti, mutta enpä ole kovin monesta tullut tietoiseksikaan. Ropeconin kisaan osallistuin Iron Hands Terminatorien komentoryhmällä ja oli kiva kuulla palautetta figuista. Ehkä niitä maalauskisoja voisi mainostaa enemmän esimerkiksi Sotavasarassa, mutta toisaalta en hirveän montaa aluetta siellä seuraa aktiivisesti, joten oon voinut missatakin niitä. 

Toisaalta, vaikka joskus aikaisemmin sain suurimman osan maalauksesta tehtyä erinäköisillä deadlineilla (esimerkiksi lähestyvällä turnauksella), tykkään nykyään enemmän maalata oman tahdin mukaan ja vaihdella maalausprojekteja edestakaisin vähän väliä, mikä ei ehkä ole ihan hirveän toimiva ratkaisu maalauskisojen kohdalla.

Oliko Horus Heresy -kokoelmasi inspiraationa Forge Worldin figut, Black Libraryn kirjat vai jokin muu lähde? Mikä legioona oli ensimmäinen ja miksi valitsit juuri sen?

Sekä että. Olin lukenut Horus Heresy -kirjasarjaa jo useamman kirjan kun Forge World julkaisi oman Horus Heresy -sarjansa ja olihan sitä nyt pakko selvittää millaista olisi pelata (ja maalata) Space Marine -legioonia ja primarkkeja. Ostin ensin kirjan ja muutaman figun ja siitä innostus vaan kasvoi. Ihan ekoja olivat Sons of Horus sekä World Eaterit. Tarkoituksenani oli, että voisin pelata pieniä pelejä Isstvan III -taisteluista parilla legioonalla, mutta sana "pieni" nyt vaan ei sopinut Astartes-legiooniin! Emperor's Children ja Death Guard liittyivät pian joukkoon, eivätkä legioonat jääneet kolmannen Horus Heresy -sääntökirjan ilmestyttyä neljään... 

Käytätkö pelatessasi aina Horus Heresy -sääntöjä, vai taivutatko Codex-säännöstöä toimimaan makeiden figujen ehdoilla?

Se riippuu oikeastaan enemmän siitä, mihin olen menossa pelaamaan. Count as -sääntöjä eri Codexien kanssa on tullut kokeiltua, mutta kyllä mä mieluiten pelaan Horus Heresy -napeilla Horus Heresyä. Jotkut taipuu Codexeille paremmin kuin toiset ja välillä tekee mieli vaan ulkoiluttaa makeita Forgen nappeja. Useimmiten jätän perusnelkkarin Crimson Fisteille tai mun muille mun 40K armeijoille.

Millä tavalla tsemppaisit 30K-projektin aloittamista pohtivaa harrastajaa osallistumaan ensi Ropeconin Horus Heresy -turnaukseen?

Kannattaa kokeilla jos Horus Heresy vaan innostaa! Forgen figut on aivan sikahienoja ja sääntösetti on tosi toimiva ja hauska. Jos haluaa kokeilla meininkiä ennen kuin ite investoi Forgen nappeihin, niin muhun voi ottaa yhteyttä; mun kanssa voi pelata testipelin. Legioonavaihtoehtojakin on kokeiltavaksi useita.

Niin ja missä muualla pääsee pelaamaan Adeptus Mechanicuksen joukoilla?

Opitko tai kokeilitko figuissa jotain uutta? Mikä oli haastavinta armeijoiden luomisessa?

Tosi paljon itse asiassa. Erilaisia weathering-tekniikoita on tullu kokeiltua weathering powdereista ja hiuslakkatekniikoista öljyväriwashaukseen. Oman airbrushin käyttö on kanssa lisääntynyt, tosin siinä on vielä paljon harjoiteltavaa. Ylipäätään lähdin kokeilemaan paljoa uutta ja figuja työstäessä on tullut todettua, että moni makea tekniikka on itse asiassa aika helppo, kunhan vaan on uskaltanut kokeilla. Forge Worldin Modelling Master Class -kirjat on olleet hyviä inspiraation lähteitä, mutta ihan netistäkin on ollu paljon apua.

Vaikeinta on oikeastaan ollut jaksaa putsata kaikki Forge World -figut kunnolla. Maalausmotivaatio ei ole oikeastaan missään vaiheessa kadonnut, mutta hartsin muottirasvana käytetyn release agentin poispesemisestä olisin jo melkein valmis maksamaan.

Oliko projektissa jokin kantava tekniikka tai työstötapa?

Washeja on projektissa käytetty ihan sikapaljon, mutta muuten tekniikka on vaihdellut aika lailla figujen ja legioonan mukaan. Esimerkiksi Emperor's Childreneissani ei ole juuri ollenkaan weatheringia, kun taas Iron Handien panssarit on selkeästi ottaneet osumaa. Beissit oon kanssa pitänyt tosi yksinkertaisina, jotta oon voinut keskittyä varsinaisten figujen maalaukseen.

Käytitkö Citadelin maalisarjaa? Mitä siveltimiä suosit?

Käytän sekä Citadelin, että Vallejon maaleja. Jotkut parjaa GW:n maaleja, mutta itellä ne on aina toimineet ihan hyvin, eikä niissä Vallejon tuotteissa ole sen vähempää ongelmia ollut. Citadelin maalipurkit tosin on kyllä surkeita, niitä on vaikea saada tiiviisti kiinni, jolloin maalit pääsee kuivumaan turhan nopeasti. Siveltimissä käytin pitkään pelkkiä GW:n omia - ne oli helposti saatavilla ja kyllä nillä pärjäs ja pärjää edelleen, mutta viime aikoina on kyllä tullut hankittua pensseleitä muiltakin valmistajilta.

Kauan projektin työstäminen on toistaiseksi kestänyt?

Aloitin heti kun Forge World julkaisi Horus Heresyn ensimmäisen Betrayal-sääntökirjan lokakuussa 2012. Näillä näkymin projekti tulee jatkumaan hamaan ikuisuuteen.

Mikä on suosikkiyksikkösi kokoelmassa ja miksi?

Hmm, vaikea kysymys. Ehkä Mechanicumin Magos Dominus, tai Iron Warrioreiden Fellglaive Super Heavy -tankki. Magos Dominus ei ole mun parhaiten maalattu figu, mutta se on just niin omituinen ja hullun näköinen, kun Mechanicuksen koneita palvovan papin pitää vähintään olla. Siinä on vaan jotain samaa John Blanchen maalauksien kanssa. Ja figusuunnittelija Mark Bedfordin kanssa käymieni keskustelujen perusteella entistä hullumpaa on luvassa!

Fellglaive taas on vaan muutenkin tosi makeen näköinen panssarivaunu, jonka pääaseena on jättimäinen Marssilainen kuolonsäde. Voiko siitä olla pitämättä?

Kerro jokin hauska fakta tai triviatieto armeijoista, niiden suorituksista tai taustoista?

Armeijoiden tappiot legioonasta riippumatta on käytännössä aina olleet yli 80% puolin ja toisin, kun ollaan pelattu Horus Heresy -säännöillä. 31:llä vuosituhannella taistelut on siis todella verisiä! 

Mikä on seuraava projektisi?

Sama jatkuu. Seuraavana maalauksessa on todennäköisesti lisää Mechanicus-yksiköitä ja primarkeista joko Horus tai Ferrus Manus. Erebus ja Kor Phaeron, Heresyn liikkeellepanijat, on kanssa just viimeistelyssä. Lisäksi mulla on Zone Mortalis -pöytä maalauksessa ja kaikkein aikaavievimmät osat siitäkin on jo tehty.

Mikäli ensi vuoden kesätyöpaikka olisi Serf-pesti jonkin Space Marine -legioonan palveluksessa, minkä jengin riveihin lähtisit?

Houkutus sanoa Sons of Horus on aika kova, mut kyllä mä luulen että serffiksi lähtisin mieluummin johonkin lojalistilegioonaan. Ultramariinit ainakin tuntuu arvostavan tavallisia ihmistovereitaan, mutta Scars-kirjan perusteella White Scarssien meno tuntuisi kyllä kaikkein houkuttelevimmalta.

Vapaa sana, jos haluat vaikka lähettää terkkuja!

Kiitokset War Headille monen makean tapahtuman järjestämisestä ja figuharrastuksen edistämisestä ylipäätään! For the Emperor and Warmaster!


Oskarin Horus Heresy -kokoelma on niin laaja, että kaikki yksiköistä otetut kuvat eivät mahtuneet artikkelin mukaan. Tarina siis jatkuu kuvagalleriassa War Head Facebookissa!

Iso osa Oskarin uskomattomasta kokoelmasta valloitti Fight Club -pelipöydän. Pari maalauspöydällä ollutta yksikköä ei aivan ehtinyt mukaan; työn alla on esimerkiksi Fire Raptor, Horus, Ferrus Manus ja kenraalin tuntien varmasti myös lukuisia yksiköitä linjajoukkoja. Hatunnosto!

Oskari on ehdottomasti ansainnut Arrowhead-kunniakirjan ja tukijamme Puolenkuun Pelit Tampereen myöntämän lahjakortin. Onnittelut ja huippuinspiroivaa loppuvuotta!