Päivät Helsingissä ovat käyneet yhä aurinkoisemmiksi, on siistiä herätä siihen, että huone täyttyy valosta ja ikkunasta näkyy kirkkaat hanget. Toisaalta pakkanen on aika pureva kombo merituulen kanssa eikä säästä pahemmin ulkona ehdi nauttimaan. Lyhyen koulupäivän jälkeen suunnattiin kouluporukalla jälleen jo kantikseksi muodostuneeseen Chapliniin biljardi-iltapäivään. Otimme muutama viikko sitten tavaksi kokoontua pelailemaan rennosti ja pienistä panoksista (lähinnä Amican ruokalipuista) ja rutiini on lähtenyt hyvin käyntiin. Tein pienen uuden vuoden lupauksen koettaa olla sosiaalisempi koulupiireissä kun tuntui, ettei porukka ympärillä ollut puolen vuoden jälkeen kovinkaan tuttua. Toimii hyvin!
Illaksi suuntasin Tapiolan Pelikauppaan Espooseen henkilökunnan 40k-megabattleen. Pelattiin 3on3 taistelu rakennusobjectiveista sen kummemmin liittoja fluffittelematta. Meidän allianssissa oli mun Liberator Marinet, Juhanin Red Corsairit ja Villen Necronit, vastapuolella taas Hesen Örkit, Mikan Örkit ja Juhon kaupalta lainaama Deathwing. Mahtava matsi, varmasti vuoden parhaita! Muutto Helsinkiin on muutenkin avartanut paljon mieltä kasuaalimpaan pelaamiseen rennolla meiningillä. Olin aika kilpailuorientoitunut pohjoisessa pelatessa ja myös kaveripeleissä oli päällä jonkinlainen tournament-mindset. Edelleenkin tykkään pelata jotakuinkin tehokkailla kokoonpanoilla, joskaan en anna pelitehon tulla tyylin tielle. Koko harrastus on muutenkin kokenut jonkinlaisen mullistuksen Stadin ja duunin myöntämien resurssien myötä. Tämäntyyliset kaveripelit ovat joka tapauksessa varmasti yksi paras tapa pelata 40k:ta; tai ylipäätään mitään. Kun pizza- ja limutilaus viimein saapui saatettiin peli laittaa aluilleen.
Laitoimme kuntoon aika kookkaan pelipöydän, joka taisi olla mitoiltaan 5x2 standardikokoista Realm of battle-levyä. Tapiolassa on makeita maastoja eri teemoihin ja tälläkertaa valitsimme idyllisen rannikkomaiseman joka päättyi hiiltyneeseen maahan ja raunioihin. Pöydällä oli metsien seassa kolme päärakennusta, bunkkeri, pumppuasema ja öljynporauslautta, joista armeijat kävisivät taistelua. Meidän tiimi oli kokonaisuudessaan paikalla ensimmäisenä, joten saimme aloittaa. Asetimme taktisesti Villen Necronit "tankin" rooliin keskelle ottamaan ja sietämään huomiota sekä rankaisua. Mun ja Juhanin mekanisoidut joukot operoisivat siis sivuilla. Mun kohdalle asettuivat Mikan örkit ja osa Hesen raskaista walkereista, Villeä vastaan sekalainen joukko massaörkkejä ja Juhanin eteen Deathwingin taisteluosasto.
Asemoin joukkoni aika eteen, metsän suojaan kenraalini Master Chief Areksen (Wolf Lord Thunderwolfilla) johtaman tiimin Warthog Task Force-joukkoja (ThunderWolf Cavalry) sekä pari Razorbackia täynnä Marineita. Kukkulalta taistelua tukisivat pari Land Raideria täynnä erikoisaseistettuja Liberatoreita (Grey Hunters) ja pari kivenkovaa Linebreacher Soloa (Lone Wolf Terminators). Sivustaan laitoin vielä pari Typhoon Land Speederiä. Mun armeija oli aika mitättömän kokoinen horisontissa vellovaa massaa vastaan mutta uskoin määrän korvaavan laadun.
Itse taistelu oli älytön ja monivaiheinen. Otin itse jonkinlaisen kenraalin roolin ja ohjasin taistelutoverieni liikkeitä tietty strategia mielessäni. Omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseni otin Vapauttaa öljynporauslautan örkkien terrorin ikeestä. Jossain vaiheessa taistelua alettiin käydä joka ilmansuunnassa kun tuntui, että vastapuoli iski kaikki käytettävät reservinsä mun kenttäpuoliskolle. Vihernahkojen loputtomat Deffkopta-ilmavoimat iskivät sivustaan sheikkaillen vaunuja, Snikkrotin kommandot kolistelivat takapeltejä ja valtava Shoota boyz-massa ja etenevät Killa kanit täyttivät kentän etumaastossa. Land Raiderit kuitenkin kestivät ja onnistuin pelaamaan aikaa kärkiryhmille uhraamalla Linebreacherit, jotka kaatoivat mukanaan useita örkkiwalkereita. Liittolaisnecronien Destroyerit onnistuivat tuhoamaan taisteluamiraali Grimklawin (Ghazghkull) kärryn joten sivustani oli hetkeksi turvattu. Väkevin taistelu käytiin kuitenkin öljynporauslautalla jonka ottivat vuoron perään haltuun mun Marinejoukot ja Mikan örkkilaumat. En edes muista kuinka monta chargea ja counter-chargea lautalla tapahtui, awesome!
Fiilis oli tosi hyvä ja taistelu täynnä ns. movie-momenteja. Jotenkin onnistuimme kuitenkin kampeamaan yhden rakennuksista itsellemme viimeisellä vuorolla ja eväämään loput kaksi vihollisen hallinnalta. Örkit saivat lopulta öljylautan haltuunsa, mutta ajoin kaksi Land Raider-taisteluvaunua muuriksi kiistämään örkki-invaasion kohteella. Tämä tarkoitti voittoa allianssillemme! Mika otti taistelun tuoksinnassa paljon valokuvia joista linkkaan pari tähän. Kokonaan maalatut armeijat valmiilla maastoilla tuovat peliin kaiken sen, mitä turnauspeleistä usein puuttuu; mahtavan tunnelman jolloin taistelun tulokset eivät ole niin väliksi.
"Can you kill those? I'll handle the rest." |
Warthogs and impenetrable swarm battle line take on Ork Walker threat |
Redskull Kommandos assault Marine transport rear hatches |
Revanssista on jo puhetta...
En ole viime aikoina ehtinyt maalailla juurikaan omia figuja. Lauantai-illan messuhommien jälkeen ja tänään työpäivän päätteeksi olen maalaillut Fun tankkeja taistelukuntoon. Valitsimme violetin väriteeman ja maalausprosessi on nyt täydessä vauhdissa. Koetan opettaa tarpeellisen maalaamisesta ja pelaamisesta kuun loppuun mennessä. Olen aika varma että tällä vauhdilla saamme 1750 pisteen armeijalistan pelikuntoon. Omat projektit saavat odottaa hetken, tulossa on kuitenkin uutta teemakaartia ja lisää tela-ajoneuvoja tulitueksi. ;) Lisäksi toin Sinille lahjaksi muutaman Otherworld Miniaturesin susifigun, jotka poikivat oitis dioraama-idiksen...
Thought for the Day: "He's no good to me dead!"
No comments:
Post a Comment