Showdown at the Spider Coast!

Synkän ja myrskyisen yön jälkeen vankkana puhaltaneet magiatuulet tukahduttivat luonnonvoimat alleen. Lustrian kaukomaiden aarteita ja salaisuuksia metsästämään saapuneet joukot olivat vetäneet raskaat, panssaroidut laivansa syvälle kullankeltaiseen rantahiekkaan ja lähettäneet massiiviset tutkimusjoukot raivaamaan kulkuväylää viidakkoon. Armeijan johtoon oltiin valittu kadonneista artfifakteista ja huhutuista monumenteista kiinnostuneita noitia ja shamaaneja, jotka komensivat ahneet soturinsa puurajan arvoituksellisemmalle puolelle. Viidakko oli uhattuna. Oli aika antaa tunkeilijoille opetus!

Pelasimme taannoin henkilökunnan kesken 2on2 Storm of Magic megabattlen, joka sai pitkällisen taistelun jälkeen paikan yhtenä mun hauskimmista Warhammer Fantasy-pelikokemuksista koskaan. Olimme saaneet viidakkokentän pelikuntoon ja pöydälle marssivat neljä maalattua ja konversioiden täyttämää armeijaa. Pisteitä oli noin viitisentuhatta per puoli, jonka lisäksi molemmat osapuolet valitsivat tietenkin Storm of Magic-hirviöitä ja artifakteja. Osapuolina toimivat mun Lizardmenit ja Telmon Wood Elffit metsänvartijoina ja Hesen Örkit sekä Juhanin Chaos Warriors säälimättöminä hyökkääjinä. Meidän allianssissa Telmolla oli vähän enemmän pisteitä, sillä mun Liskoarmeija ei ole kasvanut vielä ihan turnauskokoiseksi saakka.

Mun armeijasta löytyi tietenkin Slanni, Apina, Skink Chief Ancient Stegadonilla, 16 Skinkkiä kahdella Kroxigorilla, 20 Temple Guardia, sekä 20 Saurusta. Liittolaisiksi valitsin villin Carnosaurin, Fimir-velhon, sekä muutaman erikoistaikaesineen. Telmon mahtavaan Wood Elf-armeijaan kuului jos jonkinlaisia sankareita (Ainakin Highborn, Spellsinger, BSB ja kaksi Hero-soturia) 30 Glade guardia, Glade riderit, iso Wardancer-porukka, rykmentti Dryadeja ja kaksi Treemania joista toinen oli Ancient. Telmon liittolaisiin kuuluivat Dark Emissary ja Cockatrice.

Vihollisten tummanpuhuvassa armeijassa paraatijoukkoja komensivat Juhanin neljä eritasoista kaaosmaagia. Näiden ympärillä marssivat Battle standard bearer, 80 Khornen Marauderia, Nurglen ritareita, Dragon Ogre Shaggoth, Tzeentchin Warshrine sekä Warriorit ja liittolaisina kaksi lohikäärmettä. Hesen örkkejä johti tietysti Black Orc Warboss, kaksi shamaania, Black Orc Big boss Chariotissa, pari henkivartijakärryä, Horde Savage Orceja, Horde Arrer boyzeja, 20 Orc boyzia, Arachnarok Spider ja 3 River Trollia. Liittolaisina oli toinen Arachnarok Spider ja lisäksi Cockatrice. Vastapuolella lukumäärällisesti jengiä oli varmaan tuplasti ellei kolmekin kertaa enemmän kuin meillä... Challenge fit for a samurai!

Isoja pelejä varten ja kaupan näyteikkunan koristeeksi tein parina heinäkuisena päivänä viidakkovuoren Lustriamme rannikkoviivaan. Perustana ja sisuksina on käytetty pahvilaatikkoa ja styroxia, jonka päälle lähdin kasaamaan Finnfoamista kallioseinämää. Kallion päällä on pieni keidas, johon on tarkoitus vielä muovailla greenstuffista hedelmiä. Slannien nostattamien hyökyaaltojen seurauksena kallion seinämään on myös iskeytynyt laivanrunko. Tähän sain idean uusimmasta Pirates of the Caribbean-leffasta. Muihin yksityiskohtiin lukeutuvat esimerkiksi Terradonin pesä yhdellä kielekkeellä, Spider shrine julkisivun puolella sekä haaksirikkoutuneiden laivojen kappaleet rantaviivassa. Kalliosta lähtevä hiekkaranta vesirajoineen on irroitettava pala, jota voi tarvittaessa käyttää sellaisenaan. Suunnittelin maastonkappaleen kuitenkin siten, että vuori ja merenranta ovat yhdessä 48" leveät, eli näitä voi käyttää pelipöydän päätyelementtinä vuoren muodostaessa nurkkapalan. Projektin kanssa auttoivat myös Jungle Fever-pojat ja frendini Niko Mattlar sponssasi materiaaleja kun kaupalta uhkasi loppua hiekka kesken. ;)

Työkaverini Kalle oli koonnut liikkeellemme uudet Storm of Magic-fulcrumit, jotka nappasin viidakkokäyttöön. Tein näille kaikille alustat, joihin sai vähän lisää kasvillisuutta ja hiukan lisää peittävää maastoa siltä varalta, että pelaamme joskus 40k:ta viidakkomiljöössä. Tarkkanäköisimmät varmaan bongasivat jo, että lähimpien fulcrumien portaita on jatkettu finnfoamilla. Laitoin maastonkappaleiden alle vähän korotusta ja kalliota, jotta vaikuttaisi siltä, että mystiset monumentit on veistetty isommista lohkareista. Erilaiset kasvit värittävät maastonkappaleita hiukan ja sitovat fulcrumit muuhun viidakkomaisemaan. Nämä on maaperää lukuunottamatta maalattu oikeastaan kokonaan spraymaaleilla ja valkoisella drybrushilla.

Myrskyisän yön synkkyydessä Apina havaitsi tunkeilijat viidakon varjoissa. Slannien palkkaama freelance-taikuri lähetti välittömästi skinkkiviestinviejät noutamaan puolustusarmeijoita. Apina on säännöiltään Skink Priest ja yksi peliemme valopilkuista.

Skinkkimunkit manasivat kultaelementaalinsa taisteluvalmiiksi ja ryhmittyivät puolustukseen osana muuta liskoarmeijaa.

Slann-Shogun Mosumo teki vaikuttavan ensiesiintymisensä tämänkertaisessa Storm of Magic-taistelussa. Tulin vähän kipeäksi Ropeconin jälkeen Slannia työstäessäni, enkä saanut sen maalausta ihan valmiiksi, mutta kuitenkin täysin kelvolliseksi pelikäyttöön. Pelissämme käytin Slannilla teemanmukaisesti Lore of Metalia ja erityisvarusteena Nipponian (Arabyan) Puzzleboxia.

Albiinon sammakon iholla on kabuki-tyylinen sotamaalaus. Loitsukirjaan maalasin pari kanjimaista koukeroa. Lipuissa esiintyvät armeijani tarueläimet, eli maaginen tulikarppi ja käärmemäinen lohhari, jonka muut Slannit epäilevät liittyvän Sotek-jumalan profetiaan. Ylimääräisenä triviana mainittakoon, että Temple Guardeihin iskeytyneiden nuolten sulat ovat samanväriset kuin Hesen Savage Orc jousiampujilla, sillä niistä tulee yhdet mun arkkiviholliset.

Taistelu oli aivan liian monivaiheinen ja värikäs siirrettäväksi battle report-muotoon, mutta mun on pakko hehkuttaa muutamia parhaita paloja. Storm of Magic kaikkine satunnaisuuksineen on tosi hauskaa faba-ajanvietettä etenkin sitten, kun säännöt on hyvin hanskassa. Meistä ainoastaan Telmo oli pelannut lisärillä aikaisemmin ja mun sekä Juhanin fabakokemus on aika vähäistä, joten välissä piti vähän tavailla sääntökirjoja ja tehdä kompromisseja. Rento fiilis kuitenkin joka tapauksessa! Käytimme taistelussa lisäksi Hidden deploymentia, eli vastapuoli piirsi oman deploymentinsa paperille, jonka jälkeen me asetimme tästä tietämättä armeijamme pöydälle. Aika siisti deployaustapa ja meidän Refused flank-taktiikka toimi hienosti. ;)

Mun taikurit olivat liekeissä koko pelin. Apina kanavoi kuin viimeistä päivää ja pisti loitsuja menemään onnistuen jälleen bravuurissaan Comet of Casandorassa. Slannin kultalore tepsi varsin hyvin raskaasti haarniskoituneisiin kaaoswarrioreihin ja yksi mieleenpainuvimmista movie momenteista oli, kun Slann taikoi temppelikaartilleen Enhanced Bladesit näiden rynnätessä taisteluun kaaoswarrioreita vastaan. Bushido!

Puolivälissä peliä jokin Hesen örkkimaageista heitti fulcrumin päällä miscastin ja kuin taikaiskusta kaikki magiankäyttäjät kentällä muuttuivat sammakoiksi. Mä aloin tietenkin heti penäämään oikeuksiani, sillä Slannihan on jo valmiiksi sammakko! Muut pelaajat olivat kuitenkin jostain syystä sitä mieltä, että taikaefekti vaikutti myös mun kenraaliin, joten kohtalo piti kai pitkin hampain hyväksyä. Temple Guardit tosin varmaan vetivät tyytyväisenä henkeä kantotaakan keventyessä hetkeksi... Sama örkkishamaani muuten palasi myöhemmin takaisin vihreään olomuotoonsa, mutta transformoitui heti seuraavan magic phasen miscastissa kammottavaksi hirviöksi unohtaen kaikki taikavoimansa. Aika sankari!

Ancient Stegadon Rokakabuto the Gold Giant paineli jälleen läpi vihollismuodostelmista Stegadon Warspearinsa kanssa. Tappolistalle päätyivät Chaos Knightit, Chaos Dragon, Chaos Marauder-rykmentti, Dragon Ogre Shaggoth, parikymmentä Orc Boyzia ja iso läjä Savage Orceja. Viimeksi mainitut kuitenkin pääsivät niskan päälle voittaen taistelun yhdellä ja Stubbornista sekä Cold bloodedista huolimatta mun Stegadon epäröi ja örkit pääsivät jyräämään sen yli! Mun suosikkiyksikkö koko armeijassani joka tapauksessa!

Taisteluhehkutus ei tietysti olisi mitään ilman kuvareportaasia. Kätevänä kaverina jätin kuitenkin kamerani muistikortin himaan, joten varsinaiset actionkuvat piti ottaa Hesen iphonella. Viidakon kosteus ja taistelun mäiske välittyvät kuitenkin näistäkin tosi hyvin! Get some!

Battlelines are drawn. Telmo ehdotti meille Refused flank-taktiikkaa, jotta vähälukuiset joukkomme saisivat keskitettyä voimansa pienempään osaan vihollista kerrallaan. Nyt Hesen örkkijoukot jäivät kauas taistelusta marssimaan savannin poikki kohti metsiä. Ostin ennen peliä Kaisaniemen karkkikaupasta vähän eväitä ja ylimääräiseksi porkkanaksi muutaman suklaakultadublonin Fulcrumien päälle odottamaan hakijaansa.

Alueen nimi ei suotta ollut Spider Coast. Luulimme olevamme ovelia, kun scouttasimme Wood elffien Waywatcherit turvaan vuorenseinämän laivaan, josta ne voisivat huoletta ampua nuolia Juhanin kirottujen soturien sekaan. Haltioille tuli kuitenkin jo ensimmäisellä vuorolla vähän kiire takaisin maan pinnalle.

Hesen villi Arachnarok Spider lähti jahtaamaa näitä ja yksiköille tulikin melkoinen kilpajuoksu pitkin vuorenrinnettä. Crazy!

Hese otti heti ensimmäisellä vuorollaan haltuun savannialueen Arcane Fulcrumin ja pääsi dominance-asemaan. Koska GW ei ollut oikein ottanut suunnittelussaan huomioon, miten tämän kivimuodostelman päälle käytännössä pääsee, sidoin maastoon vähän narua toimittamaan kiipeilyköyden virkaa.

Telmon upea LoTR Sauronista tehty Dark Emissary valtasi lähimmän Fulcrumin (ja suklaat) vastaiskuna meidän ykkösvuorolla. Hahmo on yksi Storm of Magic-kirjan erikoisyksiköistä ja varmasti nannaa vanhoille parroille tai nostalgiafiilistelijöille.

Dryadit ja Wardancerit etenivät biitsiä pitkin kohti kaaosarmeijan sivustaa. Kuvasa näkyy paremmin rantaviiva, jonka tein osaksi kalliovuorta. Pyöreiksi hioutuneet kivet rannassa tein pistaasipähkinöistä ja rantaan huuhtoutuneet laivojen palaset ovat ylijäämää GW:n Witchfate Tor-rakennuksesta.

Hesen loputtomat örkkilegioonat saivat Ropeconista vähän vahvistuksia klassikkofigujen muodossa. Tässä pelissä oli vähän villimpänä valintana mukana myös täysi horde Arrer boyzeja.

Cockatrice iski kakkosvuorolla Dark Emissaryn kimppuun, haavoitti tätä ja onnistui häätämään velhon Fulcrumilta.

Kun mun Samurai-Saurukset olivat häätäneet Young dragonin uhkaamasta mun linjoja, ne rynnäköivät urheasti Chaos Marauder horden kimppuun. Bushido!

Hesen kenraalina toimi jälleen Black Orc Warboss, joka johti örkkilaumat valtaamaan sademetsiä.

Mun villi Carnosaur repimässä palasia irti Hesen Trolleista. Savage Orcit iskivät dinon sivustaan seuraavalla vuorolla.

Cockatrice ja surullisenkuuluisa possumaagi, jonka vastuulle tuli esimerkiksi pelin sammakkoepisodi.

Rokakabuto ja Red Brotherhood aseveljiensä Wardancerien kanssa taistelussa Khornen vaahtosuisia villimiehiä vastaan.

Dryadit etenevät kohti Spider shrinea. Treeman iskeytyy metsästä Maraudereiden sivustaan.

Hesen Giant ei ehtinyt juomiseltaan edes nähdä taistelua tämänkertaisessa ottelussa. Keskikenttään huojuneen jättiläisen eteen osui meidän Cockatrice, joka vangitsi jätin katseeseensa ja onnistuin heittämään kutosen, mikä merkitsi että giant muuttui kivipatsaaksi Heroic Killing Blow'n seurauksena!

Warhammer-maailman vanhimpiin kuuluvien olentojen nokkapokka. Stegadon overrunnaa hetkeä myöhemmin Shaggothin kylkeen.

Vuorenseinämää laskeutunut Arachnarok sai viimein Waywatcherit kiinni ja naposteli haltiat suihinsa. Se jäi kuitenkin Dryadien ja myöhemmin Treemanin hyökkäyksen kohteeksi ja joutui kipittämään maha täynnä takaisin kotiluolaansa.

Lainasin Telmolta mun liittolaiseksi eeppisen Fimirin. Se heitti kakkoskierroksella kanuunankuulaloitsun, joka vei mukanaan pään olalta yhdeltä Juhanin maageista, jota Marauderit eivät vaivautuneet varoittamaan. Samassa Fimir kuitenkin unohti kaikki taikavoimansa ja muuttui kuolevaiseksi. Päättelimme kuitenkin että tämä oli tahallinen teko, sillä myöhemmin kaikkien kentän velhojen muututtua sammakoiksi Fimir säilytti olomuotonsa ja sai rynnäköidä Fulcrumia pitäneen konnan kimppuun. Ovela otus...

Meidän Cockatrice terrorisoi örkkilinjoja muun muassa kivettäen Hesen jättiläisen. Myöhemmin Arrer boyzit tikkasivat haavoittuneen lintupedon täyteen nuolia.

Warboss lähti yksin haastamaan Spellweaverin, 30 Glade guardia ja Battle standard bearerin. Metsikkö täyttyi pian haltioiden tuskanhuudoista ja viimeisellä vuorolla koko Wood elf-yksikkö oli vainaa. Warboss jäi yhteen woundiin, jota eivät edes henkiin heränneet puut saaneet riistettyä.

Wood Elf Highbornin onnistui piilotella Arachnarok Spiderilta pari vuoroa, mutta hämähäkin selässä tähystäneet Forest Goblinit tavoittivat tämän lopulta lyhytjousillaan.

Porsumaagi vielä toiminnassa, loitsimassa Gork's Warpathia boostaamaan ohi marssivia örkkiosastoja.

Chariotit ratsastivat reservinä örkkien takalinjoissa, koettaen löytää hyvää rynnäkkömahdollisuutta.

Stegadon pyyhki naginatallaan örkit palasiksi ja murtautui rykmentin lävitse avomaastoon.

Samalla Juhanin viimeinen, pakeneva noitasankari sai Treemanilta vähän "juurihoitoa".

BOOF! Hesen porsaalla körötellyt sankari muuttui ensin sammakoksi ja lopulta mielettömäksi hirviöksi ja joutui jättämään Fulcruminsa. Tämä oli pelin käännekohta, sillä viimeisellä vuorolla taistelusta vapauduttuani sain marssittua Slannillani fulcrumille, jolloin voitimme metsäallianssin voimin pelin 2-1!

Viimeinen taistelu oli Stegadonin ja Savage Orc Horden välinen, jossa uupunut Stega jäi tällä kertaa kakkoseksi. Kosto elää molemmin puolin, örkit lähettävät takuulla lisäjoukkoja valloittamaan viidakkoa ja itse aion kantaa jatkossa kitkerää kaunaa näille villiörkeille. Kiitos hurjasta ottelusta ja upeista armeijoista kaikille osanottajille!