Haste Break

Kiva ilta! Kouluprojektien sumaan sattui tilaisuus tavata hyviä frendejä ja pidimmekin runsaan illallisen nautittuamme vähän figumiittiä. Morrison'sin burgerien jälkeen suunnattiin siis Pelikaupalle maalailemaan, rakentelemaan ja fiilistelemään; kuka mitäkin. Itselläni on nyt toista viikkoa omat  armeijaprojektit jäissä, kun aikaa koululta, sukuloinnilta ja palkkamaalausduuneilta ei kerta kaikkiaan ole ollut. Hullua ettei toi muutaman figun Grey Knight-porukka ole vieläkään valmis... Mut hiljalleen! Alla hiukan illan tunnelmia ja tuloksia.

Paikalla oli tälläkin kertaa monia hyviä frendejä ja myös muutama uudempi tuttavuus. Tänäkin iltana valmistui figuja useilta eri valmistajilta ja aikakausilta.

Itse olin ottanut tehtäväkseni palkkamaalata Realm of battle-setin ja pari maastonkappaletta kuun loppuun mennessä. Tänään pääsin viimein pöytälevyjen kimppuun...

Maalasin asiakkaalle myös tällaisen Adeptus Mechanicuksen pytingin. Rakennus oli aika kiva maalata, sain tosi hyvän vauhdin ja fiiliksen päälle nopean tekniikan kanssa ja maastonkappale valmistui oikeastaan ennätysajassa illan aikana. Rakennuksia kuului komissioon kaksi, mutta toisessa oli niin monta pääkalloa, että pelkästään niiden maalaamiseen yksi kerrallaan vierähti tähän verrattuna sikana aikaa.

Asiakas toimitti rakennuksen mustaksi pohjamaalattuna. Tämän päälle aloin töpötellä isolla drybrushilla Hawk turqoisea patinaefektiksi tasaisen epätasaisesti sinne tänne metalliosien ympärille. Tätä peittämään ja seinätekstuuriksi töpöttelin samaan tapaan ensin Vallejon Tin Bitz-ruostemaalia ja GW:n Foundation Charadon Granitea. Palkit ja jokunen seinädetail on sen jälkeen vedetty ruostesävyin (Macharius Solar Orange, Scorched brown ja ehkä jotain muuta) jonka jälkeen rakennus on washailtu "taktisesti" Devlan mudilla ja Gryphonne sepialla. Tämän jälkeen maalasin vielä muutamia yksityiskohtia, kuten pääkallot + skraiduja ja valumia esimerkiksi oviin ja tyhjempiin seinäpaneeleihin. Lopuksi mistasin koko rakennuksen käsivarren mitan päästä Skull white-spraylla pölyisen efektin aikaansaamiseksi.

Rakensin taannoin myös vähän Saurus Cavalrya Lizardmen-armeijaan, mutta unohdin esitellä rykmenttiä täällä. Halusin ehdottomasti vaihtaa viralliset hessu-cold onet näihin vähän siistimpiin serkkuihin. Liput on vielä vailla freehandeja.

Koska figuissa on loppujen lopuksi aika vähän aarteita, päätin maalata liskoratsut suomuiltaan kullankeltaisiksi. Nahkaosat taas ovat valkoiseen päin korostettua vaaleaa harmaata. Ratsastajille tein muutaman samurai-aiheisen konffin hakien ehkä vähän Warrior Monk-tunnelmaa. Satuloita piti vähän istuttaa green stuffilla, mutta muuten ratsunvaihto-operaatio oli aika kivuton.

Liskoja on ollut tosi hauska maalata erityisesti rajoittamattoman väripaletin vuoksi. Viidakon eksoottisuuden vuoksi näissä on saanut vapauden käyttää ihan mitä värejä vain! Myös pikku konversioita on ollut kiva heittää sinne tänne, kuten näiden kypäriin. Tämäkin armeija pitäisi saada pian valmiiksi.

Hese hurahti hiljattain täysin klassikkoörkkien maailmaan ja on siitä pitäen metsästänyt hyviä oldschool-diilejä Ebaysta. Nämä ja suuri määrä muita metallisia wanhan ajan ihmeitä rantautunee pian Lustriaan haastamaan riitaa mun Lizardmenien kanssa. Bring it!

Eric taas maalasi karskeja eränkävijöitä ja tiedustelijoita Dogs Of War/Empire-joukkoihinsa, jotka niin ikään kuuluvat viidakkotaistelukampanjaamme. Sääntöteknisesti nämä ovat Halflingeja, joiden strider-säännöt sopii hienosti Lustrian miljööseen, tai sitten Archereita Empire-armeijalistassa.

Tässäpä tämän illan tunnelmia. Lupaan laittaa edistyskuvia Rust Hulk-armeijaprojektista mahdollisimman pian! Ensi viikonloppuna tie vie myös ylistettyyn Nopat ja Taktiikka Major 40k-turnaukseen, josta War Head raportoi takuulla joukkojen kotiuduttua taisteluista... Stay tuned!

Fistful of Attitude

Sain eilen ensimmäisen Rust Hulk-Paladinin maaleihin! Valitettavasti mun kamerasta loppui akku kriittisellä hetkellä enkä päässyt hehkuttamaan projektin etenemistä blogiin vielä eilen... Tänään kuitenkin viimeistelin puolitoista Marinea lisää ja fiilis armeijaprojektista on tosi hyvä. Kun figuja on näin vähän, ei ahdista ollenkaan maalata yhtä figua koko iltaa, eikä armeijan valmistumiselle missään aikataulussa ole muutenkaan paineita. Työkaveri kuitenkin starttasi myös Grey Knight-armeijan ja vielä oikeastaan juuri samalla listaidealla, joten ne kyllä pitää koettaa päihittää ja saada Rust Hulk-armeija ekana kentälle!

Tämän figun tein Clint Eastwoodin iättömät länkkäriroolit mielessä. Figun tarina on mulle just kuin perinteisestä spagettiwestern-leffasta, jossa kaksi kovanaamaa varaa hiekkakaupungin pääkadun eeppiselle kaksintaistelulle. Vaikka Paladinien ampumateho ei ole huikea, halusin kuitenkin tehdä yhden täntyylisen figun. Lähitaisteluase pitää kai vielä jotenkin laittaa alustaan vaikka kiveen iskettynä, jotta nappi on wysiwyg-säännön mukainen. Tai ehkä laitan tiimikaverille ylimääräisen aseen, jonka gunslinger on ojentanut sivuun ammuskelun ajaksi...

Poncho on väsätty green stuffista. Mietin hetken, että olisin tehnyt jotain siksak-kuvioita tai symboleita siihen, mut musta se olisi ehkä ollut liikaa. Tarkoitus on kuitenkin vain saada figuihin länkkärihenkeä eikä tehdä mitään Meksiko-Marineita. Yksivärisenä se sopii hyvin armeijan rähjäiseen tunnelmaan, fiilis on vähän sama kuin uusimman Transformers-leffan Megatronin resuisessa viittahupussa.

Pistoolikotelot ovat kaksi kertaa sama bitsi jonkin 40k-örkkisquadin tarvikesprueista. Koska koteloita on vain oikealle puolelle, vuolin toisesta aseen pistoolikahvan varovasti irti ja liimasin sen vastakkaiselle puolelle. Vanhalle sivulle sculptasin iskurin ja muut tarvittavat yksityiskohdat stuffista. Näin syntyi ikään kuin peilikuva bitsistä ja sain malliltaan ja yksityiskohdiltaan matchaavat holsterit molempiin reisiin.

Kokeilin tässä ensi kertaa Tamiyan ja Vallejon weathering-puutereita ja pulvereita. Pitää kuitenkin vielä lukea teoriaa ja harjoitella efektin käyttöä lisää, musta tuntuu etten ole vielä sisäistänyt tekniikkaa kunnolla. Näitä on kuitenkin hauskaa lisäillä jälkikäteen kun perusmaalaus on käytännössä valmis. Viimeistelyvaihe on muutenkin kaikista palkitsevin osa maalausta, kun figu viimein herää eloon.

Lisäfotoja ja muita kuvakulmia sitten ryhmäotoksissa. Jatkoa siis seuraa, mulla on aika hyvä boogie tän projektin kanssa! Hox, lisäsin vielä yhden ryhmäkuvan kundeista jotka viimeistelin tänään, eli pieni ryhmä alkais olla jo taisteluvalmis.

Dirty Dozen

Roanoke heitti lapionsa sivuun ja polvistui keltaiseen hiekkaan toverinsa vierelle. Tämän suojanaamarin naarmuisista, pölyttyneistä linsseistä heijastui tumma taivas ja horisontin täydeltä elotonta aavikkoa. Mies veti maskin kasvoiltaan henkeään haukkoen ja nuolaisi rohtuneita huuliaan. Hän otti käteensä toisen löytämän, himmeästi hohtavan kivisirun.

"Mitä sä teet? Käsky on kerää löydöt kapseleihin toimitusta varten!" Vanhempi kaivaja tivasi pelonsekaisesti, puristaen edelleen käyrävartista hakkua käsissään.
"Turpa kii, mä haluun vaan kattoo..." Roanoke sähähti ja toi sirun lähemmäs rokonarpisia kasvojaan. Siinä kämmenellä oli heidän oljenkortensa, viimeisen kymmenen elinvuoden olemassaolon tarkoitus ja yhä harvenevista löydöistä koostuva elämäntehtävä.
"Roak hei, ne voi palaa millon vaan... Viedään se jo kärryyn..."
"Tajuutsä mitä tästä saa jos me viedään tää Majalle? Mä en oo syöny viikkoon, saati velipoika, mä pystyn vaihtaan meidän löydön mihin vaan."
"Mun löydön-" vanhempi korjasi varovasti. Tämän suojanaamarin alta valuva leukaparta tärisi. "Mut jos ne saa tietää... Viivästykset... Oo kiltti ja anna se takasin." Roanoke naurahti ja veti naamarin takaisin kasvoilleen.
"Jos tiiät oman parhaas, et lavertele sanaakaan työnjohtajalle tai niille." tämä tokaisi ja tunki kivensirun rintataskuunsa. "Jos haluut pitää valtimos ehjinä..." 

Roanoke painotti vimeistä lausetta ja kääntyi lähteäkseen, mutta pysähtyi oitis kun varjo lankesi kaksikon ylle. Hetken vaikutti kuin polttava aurinko olisi pimentynyt ja kaivuupaikan ylle olisi laskeutunut yö, mutta suunnaton varjo liikkui kuin ruosteinen teräsvuori ja astui kaksi raskasta askelta kalliorinteeltä. Vanhus pudotti hakkunsa ja valui uikuttaen maahan. Ontto nauru kumisi jättiläisen kypärän takaa, kun tämä veti pitkäpiippuisen tuliaseen haarniskaansa kytketystä lonkkakotelosta. 
"Vai viikko muonatta..." tämä rohisi, yskäisten karheasti lauseensa päätteeksi. Valtava haarniskoitu soturi astui kypärän visiirilinssit kiiluen lähemmäksi. Kaivaja horjahti taaksepäin puristaen rintataskuaan ja katsoi valtavaa aseenpiippua kuin silmästä silmään.
"Tässä sulle vähän purtavaa!"



Sain siis hiljattain inspiksen uudesta 40k-armeijasta, jonka ajattelin vähän Fantasy Battle-projektien inspiroimana tehdä täysin fiilistelypelien ja yksittäisten miniatyyrien ehdoilla unohtaen turnaukset ja tehopelaamisen hetkeksi. Grey Knightit olivat melko helppo valinta, sillä niillä on aika makea codexi, figumäärät armeijassa eivät päätä huimaa ja se on myös yksi niistä parista 40k-armeijasta jota mulla ei vielä ole. Oman taannoisen Daemonhunter-projektin hylkäsin ja myin osina eteenpäin jo joitakin vuosia sitten.

Kyhäsin pian armeijalistarungon ja päivittelin sitä silloin tällöin saadessani uusia ideoita. Pitää kuitenkin mainita, että figuja tehdessäni olen kyllä mennyt täysin fiiliksellä eri asevaihtoehtojen kanssa, ne vain pitää jotenkin sovittaa listaan. Listan scratchbuild-teema kuitenkin antaa aika paljon anteeksi ja figuja voi kevyesti counts-assata eri rooleissa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole pelata loputtomiin ihan samanlaisella listalla. Kokoonpanon pisteet eivät ole vielä ihan tarkat, mutta pari upgradea tiputtamalla pääsee helposti tasapistemääriin. Tämänhetkinen lista esillä postauksen lopussa.

Päätin kehittää armeijalle taustan ja teeman, jonka perusteella figut lopulta toteutettaisiin. Tästä kerroinkin tarkemmin aikaisemmassa postauksessa, mutta itse fluffi tai taustatarina on jäänyt vielä julkaisematta. Alla siis hiukan armeijataustaa vähän vapaammin ilmaistuna.

Rust Hulk warband on jäänne jostakin unohdetusta toisen tai kolmannen polven Space Marine-jaostosta, joiden erottaminen päälegioonista pantiin täytäntöön Horus Heresyn jälkeen. Jaoston erityisosaamisena pidettiin puolustussodankäynnin lisäksi tutkimusristiretkiä, joita joukko-osasto suoritti silloisen ihmisen imperiumin laitamilla ja sen rajojen takana. Yksi tällainen matka vei komppanian joukkoja kaukaiselle Quartuksen planeetalle. Tutkimusosasto raskaine eliittijoukkoineen laskettiin kartoittamaan taivaankappaleen kuivaa kamaraa.

Jaoston Techmarinet alkoivat käydä vaihtokauppaa alkuperäiseen ihmisasutukseen kuuluvan teknoklaanin kanssa. Tämä väki ei ollut kuullut imperiumista aiemmin, mutta otti tulijat vastaan arvokkaina vieraina ja näiden hengelliset johtajat toimivat muukalaisten oppaina planeetalla. Yhdessä nämä tahot tekivät yllättäen löydön täysin uudesta energianlähteestä, joka säteili planeetan kallioperästä. Lukemat Marsin priimusten kojeissa olivat ennennäkemättömiä ja joukot pystyttivät väliaikaisen kenttälaboratorion löydön analysoimiseksi. Peruskalliosta ja vuorten onkaloista kaivetusta malmista oli mahdollista rikastaa uskomattoman vahvaa metalliainesta, jolla oli mystisiä ominaisuuksia. Retkikunnan tutkimusjoukkoja johtanut Forgefather nimesi löydön Quariumiksi.

Samaan aikaan puhkesi kuitenkin raju warppimyrsky, joka ei ainoastaan vanginnut Marinejoukkoja planeetan pinnalle, vaan myös tuhosi näiden avaruusproomun ja viestiyhteydet muihin keisarillisiin joukkoihin. Retkikunta jäi pitämään planeettaa hallussaan ja varjelemaan löytöään, joka tulisi mullistamaan ihmiskunnan sodankäynnin muukalaisrotuja vastaan. Sen valtavat voimat ja puhdas energia kiehtoivat Techmarineita, mutta myös muut näkivät Quariumissa mahdollisuuden. Yksi näistä oli retkikunnan sotilaskomentaja kapteeni Craven.

Warppimyrskyn hellittäessä otettaan Techmarinet valmistautuivat yhteydenottoon laivaston muiden osien ja imperiumin lähetysasemien kanssa. Kommunikointi kuitenkin keskeytyi, kun Cravenin johtama osasto veteraanisotureita rynnäköi laboratorioon. Forgefather näki oitis synkän ahneuden langenneen veljensä sielussa ja koetti lähettää hätäviestin. Kapteeni kuitenkin avasi tulen ja tappoi yksiköineen Adeptus Mechanicuksen kasvatit. Planeetan luonnonvarat olisivat rajalliset ja imperiumin sotilasmahti kuluttaisi sen oitis loppuun. Craven julisti kaiken viestinpidon keisarillisiin ryhmittymiin kielletyksi. Löytö kuuluisi ainoastaan hänelle.

Vaikka Quariumin tutkimus oli edelleen kesken, onnistuivat Cravenin seuraajat valjastamaan sen energian aseteknologiassaan. Aineen vaikutus oli kuitenkin niin vahva, että kytkettynä Marineiden haarniskoihin tai sisäisiin elimiin se antoi näille suunnattomat voimat. Aika kuitenkin näytti, että sillä oli edelleen keskeneräisenä jalosteena kuluttava vaikutus ja uljaan jaoston soturit tulisivat rappeutumaan varjoiksi entisestä loistostaan. Kyvyistään juopuneet veteraanit eivät välittäneet. Heidän tuli saada lisää.

Kapteenin joukkojen miesvahvuus ei kuitenkaan riittänyt tuotantoprosessin pyörittämiseen. Avunpyynnöt eivät tulleet kysymykseen, mutta veteraanit keksivät myös toisen luonnonvaran Quartuksen pinnalla. Alkuperäisen ihmispopulaation kohtalo oli jättää asumuksensa ja astua pakkotyöhön vallan- ja voimanhimostaan sokeutuneiden muukalaisten puolesta. Näiden julma tyrannia ulottui lähes koko planeetan halki.

Kapteenin sisäpiiri voimistui entisestään ja nämä oppivat yhä uusia tapoja valjastaa Quariumin voimat hyödykseen. Vailla Techmarineita näiden haarniskat, linnoitukset ja sotakoneet peittyivät ruosteesta ja niiden säänpieksemät rungot narskuivat hiekkamyrskyjen jälkien jäädessä huoltamatta. Planeetta oli kuitenkin heidän. Ja samoin sen rikkaudet.

Pari kuvaa etenevästä rakennus- ja konvertointiprojektista. Sain idean tähän kaveriin toissailtana kesken lauseen ja mun piti ihan keskeyttää sanomani ja kirjoittaa idis muistiin. Osassa figuista pyrin tuomaan länkkärimeininkiä esiin vähän enemmän, niin muut voivat olla scifistisempiä. Pelissä lasso käyttää Nemesis Force Halberdin sääntöjä, eli +2 initiative kun hahmo aloittaa taistelun jo vähän kauempaa.

Yeehaww. Joukot on kasattu osittain sprueista ja osittain puretuista figuista, eli ne ovat maalattuine ja maalaamattomine osineen tässä vaiheessa vielä melkoisia tilkkutäkkejä. Lopullinen maalaus kuitenkin tasoittanee sekaista vaikutelmaa. Ketju on askartelukettinkiä, jota sain Nikolta pätkän.

"Negative on airstrike? Again? You guys are killing us!" Laitoin pariin figuun pari säästämääni Vanilla Marine terminator shoulder padia vähentääkseni vähän Grey Knightien ylenpalttista koreutta. Noihin saa myös jonkin freehandin.

Kenttäpuhelimen tein vanhasta boltgunista. Antennit ja haarniskan savupiippu ovat kaikki eripaksuisista Plasticard-putkista.

Puhelimen johto luikertelee repun radiotaskuun, josta lähtee myös lähettimen antenni.

Yhdistääkseni lookkia henchmaneihin tein myös tälle kaverille liehuvan huivin. Lookki kaasunaamarin kanssa tuo vähän Turtlesit mieleen...

Okei. Näin ne tankit rikotaan! Vedetään kuitenkin nyt raja ja sovitaan et tämä on isoin ase armeijassa.

Lisäkuva henchmen-porukasta. Näitä on niin hauska väsäillä et taidan tehdä vielä ainakin toisen samankokoisen poppoon eri asevaihtoehdoilla.

Sneak peekia armeijan Heavy Support-osastoon... Lock and load.

OVERLORDS DEPARTMENT (1495)

Desperado Colonel Craven (Kraigo)        275

2 Rust Enforcers "Slaver twins" (Paladins)            110
-Halberd & Hammer
- Storm bolters & Grenade belts

2 Rust Enforcers "Dirty pair" (Paladins)            110
- Halberd & Hammer
- Storm bolters & Grenade belts

2 Rust Enforcers "Ironbloods" (Paladins)            115
- Falchions & Hammer
- Storm bolters & Grenade belts

2 Rust Enforcers "Lawbringers" (Paladins)            115
- Falchions & Hammer
- Storm bolters & Grenade belts

Rust Hulk Warsuit "Alpha Strike" (Nemesis Dreadknight)    270
- Heavy psycannon
- Nemesis greatsword
- Personal Teleporter

Rust Hulk Warsuit "Fire Judge" (Nemesis Dreadknight)    260
- Heavy Incinerator
- Nemesis greatsword
- Personal Teleporter

Rust Hulk Warsuit "Trigger shift" (Nemesis Dreadknight)    240
- Gatling Psilencer
- Nemesis doomfists
- Personal Teleporter

LOWLINGS AND GUNS-FOR-HIRE DEPARTMENT (266)

Mercenary Gunslinger (Ordo Xenos Inquisitor)    25
- Carapace armour
- Bolt pistol & Grenade belt

Chainhound Beast (Eversor Assassin)        130

8 Mine Gang Militia (Henchmen)            111
- Paymaster (mystic)       
- Pit Officer with Scarifier (eviscerator)
- Cave fiend (death cult assassin)
- 3 Pit Slaves with Cookers (meltaguns)
- 2 Watchers with Longrifles (storm bolters)

Pro to the bone

Heips!

Sivu sai vastikään vaivihkaa vähän uutta ilmettä ja väriä bannerin sekä muokattujen sivustoasetuksien muodossa. Koetin parantaa vähän navigointia, nyt kun tekstiä ja artikkeleita on kerääntynyt jonkin verran. Bannerin alla on koottuna myös luetuimpia postauksia, joihin lukeutuu muutama maastontekoprojekti ja taisteluraportti. Lukemattomien kiinnostuneiden on nyt myös mahdollista stalkkailla ajankohtaisia projekteja ja niiden etenemistä vasemman laidan ikoneissa. Sivusto on aika leveä ja pienemmillä näytöillä voi joutua scrollailemaan hiukan... Puhelinyhteensopivuuksista en taas osaa sanoa! Testailin itse toimivuutta kotona, koulussa ja myös työpaikalla, joissa kaikissa on toisaalta aika isot screenit. Ehkä joku antaa palautetta mikäli jokin sivustoelementti ahdistaa.

Mun hyvä frendi Eric luovutti auliisti mun käyttöön joitain tekemiään töitä ja teki myös varta vasten päheän War Head-logon varoitusraitataustalla. Kasasin bannerin täysin Edun matskuista, joten hatunnostot ja arvostus siihen suuntaan. Bannerin Marinen ja paljon muuta siistiä, kuten Samurai-krokotiilin voi tavata kaverin blogissa RUINED WORKS, osoitteessa http://ericraunio.blogspot.com

Get some! Nyt pitää reippaasti startatun aamun jälkeen alkaa viipaloida kasvanutta projektipinoa, pari palkkamaalausduunia olisi jonossa ja omatkin armeijat odottaa jo kärsimättöminä. Stay tuned ja mukavaa alkuviikkoa kaikille!

Crocodile Samurai by Eric Raunio

Knights of the Round

Grey Knights-kirjan tullessa ulos sain käsiini lukukappaleen varmaankin ensimmäisten joukossa sen tultua näytemateriaalien ohessa liikkeeseemme. Kirja olikin mukana matkalukemisena jonkin aikaa ja sain tutustuttua codexiin pitkästä aikaa kunnolla, selaillen läpi niin fluffit, kuvitukset kuin säännötkin kaikessa rauhassa. Ensivaikutelma ja fiilis kirjasta oli tosi hyvä, sillä se toi peliin monipuolisen armeijalistan, paljon vaihtoehtoja, nostalgiaa ja Grey Knightit sellaisena kuin ne ovat; loistavasti varustettuna, kalliina eliittinä, joka potkii demoneita ja muita warppisikiöitä huolella takamukselle. Erityisesti runsas wargear-section (lukuisat kranaatit ja eri nemesis-asetyypit), Jokaerojen tyyliset nyökkäykset oldschool-meininkiin ja mahdollisuus rakentaa todella erilaisia armeijalistoja character unlockien ja useiden yksikkötyyppien avulla lämmittivät mieltä. Kaiken kaikkiaan hieno kirja jostain pikku lapsuksista huolimatta.

"Teh Shit"

Turnausskenen ja internet-yhteisöjen "crackattua" codexin siitä tuli kuitenkin ainakin omalla kohdallani melkoinen pettymys ja otsanrypistäjä. Mulla ärsytti erityisesti se, miten hengenmukaisesti jalkaisin operoivasta lähitaisteluarmeijasta sai parhaat tehot irti tekemällä siitä ampuva kokoonpano joka hoitaisi lähikset yhdellä psychic powerilla. Codexin fluffilinjaveto "Unlike much of the Imperium, the Grey Knights do not make extensive use of armoured vehicles" jäi melkoiseksi utopiaksi GK-kirjan ollessa se suosituin tie tuoda kentälle Razorback-parkkipaikka. Vähän hatusta vedetyn oloinen Purifier-konsepti marssi turnauslistojen etulinjaan vähän ajattelemattomasti kirjoitetulla psyykkisellä voimallaan, lisäksi no brainer-hyvin erityisesti mekanisoidun edikan metassa kombottavat autocannonit ja psybolt ammunition-upgrade tekivät Dreadnoughteista automaattivalintoja. Muulla listalla ei sitten kai ollutkaan paljoa merkitystä, kunhan loput yksiköt kantoivat jotain rendaavaa ampumista.





Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Grey Knightit nousivat kärkisijoille kotimaisissa turnauksissa ja esimerkiksi Ropeconin finaalipeli oli mirror match kahden ylläkuvatun listan välillä. Tehokkaan listan valitsemisessa ei mun mielestä sinänsä ole mitään väärää, kun kerta halutaan pelata kilpailumielessä ja järjestää turnaustapahtumia, mutta kaipa Gloryhunter-meininki jossa valitaan aina sen hetken tehokkain kirja oman armeijan pohjaksi ottaa vähän pannuun. Erityisesti henkilökohtaisesti tuskastuttaa, kun jotkut eivät edes jaksa nähdä vaivaa "sen parhaan jutun" kasaamiseen, vaan käytetään entisiä figuja mahdollisesti uusittuina tai kasataan sinnepäin-figut nollabudjetilla. Siisti scratchbuilding on toki asia erikseen, mutta pelkästään säästömielessä tehdyt pahviproxyt saavat ainakin mut henkilökohtaisesti pudistamaan päätäni. En kanna näille turnauskonkareille mitään kaunaa, kaikki harrastavat tyylillään, mutta kyseinen menettely on ehkä saanut harkitsemaan turnausosallistumisia ylimääräisen kerran... Ehkä mä en enää ole ihan samalla aaltopituudella nykyisen skenen kanssa.

Kaiken kaikkiaan Grey Knighteista kasvoi omalla kohdallani äkkiä pieni inhokkiarmeija, vaikka kohtaamiset näiden kanssa ovat jääneet yhteen Ropecon-peliin. Tässä ottelussa vastassa oli kuitenkin muottilistaan nähden erilainen Grey Knight-porukka, joka oli Paladin-vetoinen, Lord Kaldor Draigon johtama armeija. Tästä ja parista muusta Sotavasarassa esitellystä armeijalistasta syttyi kuitenkin pieni kipinä, etenkin kun Ericillä ja minulla oli jo taannoisesta Black Boxista saadut figut tallella. Pitkän FB-kesän jälkeen mulla oli rehellisesti sanoen ollut jo ikävä 40k:n pariin ja halusin saada jonkin pienen projektin tulille. Päätin kasata harvalukuisen Grey Knight-armeijan liikkeen vitriiniin, pienen tyylilistan, jolla voisi pelata kevytmielisiä otteluita frendejä ja Pelikaupan muksuja vastaan. Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä ja listakoko kasvoi suunnitellessa turnauskokoiseksi jatkosuunnitelmineen...

Halusin ehdottomasti lähteä uuteen projektiin teema-armeijanäkökulmasta. Tarkoitus olisi tehdä yhtenäisen näköinen kokoonpano ja kokeilla mahdollisuuksien mukaan kaikkea uutta projektin edetessä. Puhun nyt siis materiaaleista, tekniikoista, eri vaihtoehdoista listabuildissa ja myös työstötavasta. Haalin materiaaleja lähipiiristä ja tein luentojen ohessa pientä moodboardia tulevan armeijan lookista. Tässä projektissa fluffi on kehitelty puhtaasti figujen pohjalta ja toki linkittämään teemaltaan erilaisen armeijan codexinsa sääntöihin.

Avainsanoja armeijan teemalle ja miljöölle tulisivat olemaan Steampunk, Western, Silent Hill, Post-apokalyptinen tunnelma, ruoste ja aavikko. Nämä siis eivät välttämättä ole mitään konkreettisia referenssejä, vaan mietteitä joita mulla on pyörinyt päässä figuja ja esimerkiksi väriteemaa suunnitellessa. Tekeillä on siis ulkonäöltään ja taustatarinaltaan vähän erilaisia "Grey Knighteja", joskin halusin käyttää aitoja figuja pohjana. Vannoin myös, et mun armeijassa ei nähdä yhtään Purifier-yksikköä tai "Psyfleman"-Dreadnoughtia...

Listakriteereinä olisivat harvalukuisuus, näyttävät figut, konversiomahdollisuudet ja Nemesis Dreadknightit. En välttämättä kaivannut monipuolisuutta tai värikkyyttä yksikkövalinnoissa, sillä halusin vain tehdä makeita figuja ja pelit saisivat olla haastavia tai suorasukaisia. Reilun 1500 pisteen rungoksi muodostui seuraava:

Desperado Colonel (Lord Kaldor Draigo)

8 Rust Enforcers (Paladins)
10 Mine Gang Militia (Henchmen)
3 Rust Hulk Warsuits (Nemesis Dreadknights)

Aika vähän figuja, vaikka toki upgradeilla saisi vieläkin pienemmäksi! Joku esitteli taannoin kuuden figun 1,5k-armeijaansa... Se oli kuitenkin mulle liian vähän. :) Uuteen projektiin tartuttiin tällä viikolla.

Sain haalittua vaihtokaupoilla ja diilailemalla aika hyvät alkuasemat uuden armeijaprojektin aloittamiseen ja ostettavaksi jäi loppujen lopuksi melko vähän tavaraa. Kuten monet muutkin hankkeet, tämäkin setti alkoi koluamalla bitsboksit läpi ja erottelemalla talteen erilliseen projektiboksiin kaiken, mitä voisi tarvita ruosteisten, rogue-Grey Knightien rakentamiseen.

Bitsejä etsiessä koetin pitää listaamani armeijan avainsanat mielessä ja kiinnitin huomiota osiin, jotka voisin nähdä likaisina, ruosteisina, korroosion valtaamina tai muuten osana rähjäistä Power armor-lookkia. Pakoputket ja savupiiput olivat yksi ensimmäisiä ideoita armeijaan. Ajattelin että olisi siistiä, jos Paladin-Terminatorien panssareissa olisi Steampunk-tyyliin pakoputket eivätkä ne olisi niin "hienomekaanisia" kuin tavanomaiset Marinehaarniskat.

Löysin myös pahvimukillisen Bretonnialaisia Men-at-armseja, joita keksin käyttäväni Henchmen-figujen pohjana. Pitkissä takeissa on siisti fiilis, yksityiskohdat menevät aika hyvin yksiin Grey Knight-figujen heraldiikan kanssa ja esimerkiksi aseistus olisi vapaasti muokattavissa. Funtsin aika paljon eri elokuvia armeijan teemaa hahmotellessani ja yhdistin nämä jotenkin positiivisessa mielessä Alien 3:sen vankeihin, Mad Maxeihin ja Sucker Punch-leffan alter-maailmoiden hahmoihin.

Koska armeijaan tulisi niin vähän miniatyyrejä, ajattelin että nyt olisi hyvä tilaisuus panostaa baseihin vähän enemmän. Harkitsin hetken tilaavani alustat joltain valmistajalta, kuten Micro Arts Studiosilta, mutta halusin lopulta säästää aikaa ja käydä heti toimeen omine materiaaleineni. Korkkilevystä, satunnaisista ajoneuvo-osista ja "reikäliimapaperista" tuli aika kivoja kuivaa wastelandia kuvaavia alustoja. Löysin tuota verkkoa keväällä pieninä riekaleina ympäri Helsingin rautatientoria ilmeisesti jonkin rakennustyömaan tai tapahtuman jäljiltä, mutten valitettavasti tiedä tarkemmin mitä se on.

Bitzbokseista löytyi myös muuta käyttökelpoista, kuten kokonaisia figuja. Jos nämä eivät huuda henchmania tai aseenkantajaa, niin ei sitten mikään! Teknonaperot ovat jotain ammoisten aikojen tuotantoa, ehkä Chronopia tai Warzone-sarjoista, en osaa sanoa varmasti... Käyttöön silti!

Figuja on kolme erilaista, kahden ollessa jonkinlaisia mekaanikkoja ja viimeisen kannatellessa itseään suurempaa miekkaa. Kuvassa on myös loistavaksi sculpting tooliksi osoittautunut, kumikärkinen maalaustyökalu, jonka nappasin Ericiltä lainaksi green stuff-hommiin.

Pari nappia. Kaasunaamarit tai rebreatherit kuuluvat asiaan ja laitoin useille henchmeneille Warzone-figuista ylijääneitä päitä. Aika makeita hattuja! Radiorepulla ja epäilemättä vajaakuntoisilla kiikareilla varustautunut paksukainen tullee olemaan Mystic ja keppisankari ehkä Banisher. Kuvat on nyt vähän hätäisiä ja tummia, mut lupaan ottaa paremmat valmiista, maalatuista figuista.

"Pakollisia" Meltaguneja. Armeijan figuihin tulee aika paljon johtoja, kaapelinippuja, letkua ja putkea, jonka konvertoimiseen hankin kaikennäköisiä materiaaleja. Näihin lukeutuvat kuparilangat, sähköjohdot, rautalanka, muoviputki ja kitarankielet. Koska aavikolla tuulee, tein joillekin figuille hiekkamyrskyssä liehuvat kaulaliinat. Aika simppeliin konversioon on käytetty isomman mallisia Space Marine-purity sealeja.

Pari West Wind-firman metallitarkka-ampujaa, jotka sain Raunion veljeksiltä joululahjaksi. Päät kannibalisoin aiemmin IG-armeijaani, mut näille olisi muutenkin tullut noi custom-päät. Nämähän vois olla vaikka Hot Shot-lasguneja ellei niitä erratoida ihan ylivoimaisina pois codexista... Huivikaulainen kaverihan voisi periaatteessa olla myös mercenary assassin Vindicaren säännöillä.

Raskaampia äijiä. Testasin tässä rebreather-konversiota, vähän rajumman näköistä asetta, dynaamisempaa asentoa ja myös selän pakoputki-ideaa. Storm Bolterista on lisäksi tietty porattu piiput auki.

Toista kuvakulmaa. Viilasin enimmät Keisarilliset symbolit, inkvisitiologot, purity sealit ja muut pikkuhilkkeet pois ja rikoin myös sivuleikkureilla vähän eri panssaripaloja. Halusin että ruostesoturien haarniskat olisivat aika kurjassa kunnossa olevia, narisevia ja ilmaa myrkyttäviä sotisopia.

Detail-otos kypärän rebreatherista. Nämä tulee olemaan kaikilla figuilla yksilöllisiä, näin ei tarvitse kangistua samanlaisten konversioiden hakemiseen ja voin testata erityylisiä designeja.

Toinen kaveri. Aseet vaan kasvaa, mutta överit lähistelyvehkeet oli ideanakin! Käänsin osoittavan sormikäden ylösalaisin "Come on closer..."-ilmaisuksi.

Ja lisäkuvaa. Tämä kypärädesign oli aika kokeellinen mut toimii ihan hyvin joten en nähnyt syytä olla käyttämättä sitä. Aseen piiput menivät ehkä vähän vinoon, täytyy korjata.

Letkuja, reppuja ja pakoputkia.

Tämänhetkinen jalkaväkiporukka. Kokoero Henchmanien ja Paladinien välillä menee aika nappiin, terminatorien isot alustat vielä lisää vaikutelmaa. Kohta muakin voi syyttää ja mollata Grey Knight-pelaajaksi, muttei auta itku markkinoilla... Seuraavalla kerralla fluffia, puhtaaksi kirjoitettua armeijalistaa ja ehkä muutama maalattu figu!

XENOBANE

Viimekuun Walker Brawl sai niin paljon huomiota ja mieltä lämmittävää palautetta, että sovimme Ollin kanssa heti uuden battle report-pelin tämän tullessa taas lomille. Tällä kertaa armeijat ja miljöö vaihtuivat, mutta pelin henki pysyi samana; tarinavetoista fluffinelkkaria keskimääräistä eeppisemmissä puitteissa. Funtsin uuden skenun bussimatkan aikana ja ajattelin, että Olli saisi olla tällä kertaa altavastaaja-asemassa. Tämän Black Templar-armeijan eliitti joutuisi melkoiseen koetukseen.

Skenaario yksinkertaistettuna ja tarinaa spoilaamatta oli seuraavanlainen. Kentän koko oli 48x48 ja se oli aika täynnä maastoa. Templarien tehtävänä oli saavuttaa kentän keskustassa oleva objective, suorittaa sen luona oleva tehtävä ja vetäytyä sitten yli vastakkaisen puolen pöydänlaidalta. Mun joukot saapuisivat reserveistä satunnaisesta suunnasta, iskien väijytyksestä avaruusmerijalkaväen valiojoukkojen kimppuun. Mun tehtävänä oli estää Ollin joukkoja suorittamasta omia voittoehtojaan.

Aika vetää viidakkomaiharit jalkaan ja bandana päähän, paluu viheriölle odottaa...

Avaruusproomu "Eagle Throne" kaartoi ääneti asemiinsa, lipuen hitaasti loputtoman tyhjyyden halki kohti läheistä viidakkokuuta. Poimuhypystä hiljalleen palautuvat järjestelmät sykkivät elämää komentosillan satoihin mittareihin ja inforuutuihin, joiden lukuisat laskinlaitteet analysoivat kohdekuun elinolosuhteita, pinnanmuotoja ja keisarillista historiaa. Tahdottomat, puoliksi lihalliset, puoliksi mekaaniset palvelijat toimittivat pyhiä askareitaan kaikkialla komentosillan ympärillä; asettivat ammuksia mestariensa suunnattomien aseiden lippaisiin ja entisöivät valtavia marmorista veistettyjä keisarillisia ikoneita. Yksi likaisenvaaleaan rääsyyn kääriytynyt palvelija ojensi holo-kojeen sillan päässä ikkunaa vasten seisovalle, mustaan haarniskaan sonnustautuneelle jättiläiselle.


Black Templars-jaoston sotamarsalkka Morachias otti eleettömästi tiedustelutiedot vastaan ja klikkasi hologrammitiedot näkyville. Vaikutti siltä, että matka oli kannattanut ja yksi jaoston synkimmistä hetkistä saattaisi olla korjattavissa. Taannoisen operaatio Grailholderin aikana marinejoukot vetäytyivät xeno-olioiden täyttämältä sektorilta, jotta ylimarsalkka Helbrecht sai pommitettua kiertoradalta alueen kivikaudelle. Ristiretkeläiskomppanian oli kuitenkin täytynyt evakuoituessaan jättää jälkeen varjeltu Land Raider-taisteluvaunu. Morachias oli päättänyt varustaa retkikunnan jäljittämään menetettyä sotakonetta. Hän johtaisi operaatiota itse.


Komppanian kappalainen, veli Ibelin astui Morachiaksen vierelle raskas ase molemmissa käsissään. 
"Herrani, Yksikkö on koottu ja suorittaa parhaillaan pyhiä riittejä." 
"Kiitän. Valmistautukaa siirtoiskuun."

 BLACK TEMPLARS STRIKE SQUAD 
"LEGACY OF GODFREY"


Morachias, Marshal of the Black Templars
- Two Thunder hammers
- Tactical Dreadnought armour
- Adamantine mantle
- Furious charge

Ibelin, Master of Sanctity
- Crozius Arcanum
- Rosarius
- Storm bolter
- Tactical Dreadnought armour
- Furious charge

6 Sword Brethren Terminator command squad "Divine Intervention"
- Storm bolters & Power fists
- 2 Assault cannons
- Chainfist
- Sergeant Adhemar with Lightning claws
- Furious charge


XENOMORPH HOST OF HIVE FLEET NOSTROMO


Hive Queen (The Swarmlord)
Aliector (Lictor)
Aliegon (Tervigon, Catalyst, toxin sacs)
Aliefex (Carnifex)
Trygolien (Trygon)
10 Hormaliens (Hormagaunts)
10 Termaliens (Termagants)
7 Genaliens (Genestealers, toxin sacs)

Raskaasti panssaroitujen Marinejoukkojen hahmot piirtyivät salamoina purkautuvan energian saattelemana sankan viidakon keskelle. Avaruuslaiva telesiirsi nämä Morachiaksen ohjeiden sekä koordinaattien mukaan onnistuneesti kuun kamaralle. Kohde näkyi heti laskeutumisalueen läheisyydessä. Iskujoukko hajaantui laajemmalle alueelle, jättäen astuessaan kosteaan maahan raskaita painaumia ja vääntyneitä juuria. Rynnäkkökanuunoin aseistautuneet veteraanisoturit skannasivat rehevää maastoa mahdollisien kohteiden varalta. Kaikki kuitenkin vaikutti rauhalliselta muukalaisten äkillistä ilmestymistä säikähtäneiden siivekkäiden kirkunaa lukuunottamatta.


Osasto eteni lähemmäs kohdettaan laajassa muodostelmassa, niittäen liikkuessaan aluskasvillisuutta ja kaatuneita puunrunkoja tieltään. Morachias johti ryhmää etunenästä, kantaen molemmissa käsissään sinisenä säkenöivää, mestarillisesti valmistettua ukkosvasaraa. Jo komentosillalla tämän mieltä oli vaivannut outo tunne, ja aavistus vain vahvistui iskujoukon lähestyessä Land Raider-vaunun jylhää runkoa. Osasto astui aukealle viidakon keskellä ja kohtasi tavoitteensa. Marsalkka Morachias laskeutui polvelleen pyhän sotakoneen edessä ja painoi synkkänä päänsä. Joukkojen järkytys oli kova.


Rynnäkköpanssarivaunun runkoa ei ollut vallannut vain viidakon nopeasti uusiutuva kasvillisuus ja loputtomat liaanit, vaan myös jokin toinen elämänmuoto. Sen keisarillisilla ornamenteilla kirjaillut keraamiset panssarilevyt valuivat inhaa, kellertävää eritettä ja kelmeä, orgaaninen kudos työntyi vaunun telaketjujen ja kattoluukkujen välistä ulkopuolelle. Kaikkialla ajoneuvon ympärillä ja sisällä oli etovia xeno-olioiden hautomisrakkoja ja uutta, tuhoavaa elämää sisällään kehittäviä munia. Jaoston varjeltu sotakone oli häpäisty ja raivo nousi jokaisen terminaattorin sydämessä. Aseiden varmistimet iskeytyivät sarjatuliasentoihin ja kersantti Adhemar viilteli turhautuneena salamakynsiään toisiinsa. Vielä hetkeen Marine-joukot eivät tienneet heitä tarkkailtavan.

Black Templar-Task Force syväiski tarkasti viidakon keskelle.

Yksikön edetessä ryhmän Auspex-operaattori seurasi skanneritietoja vihollisen läsnäolon varalta.

Järkyttävä näky kohtasi tulijoita aukion keskellä järven rannassa. Joukko löysi kohteensa viidakon valtaamana ja xeno-olentojen häpäisemänä.

Muukalaisten munat ja kuvottava lima täytti koko panssarivaunun. Morachias epäili pesäverkoston jatkuvan maan alle Land Raiderin pohjan lävitse.

Vuorenrinteellä piti kuitenkin vahtia yksi olennoista, liikkuen vaivihkaa varjoissa kohti keisarillisia eliittijoukkoja.

"VIHOLLISKOSKETUS!" huusi auspexia kantanut terminaattori herkän laitteensa ilmaistessa uhan lähestyvän. Komentoryhmä kääntyi kannoillaan, kersantti Adhemar ryntäsi välittömästi mestariensa suojaksi ja rynnäkkökanuunat alkoivat kylvää lyijyä vuorenseinämään. Liukas olento kuitenkin pujotteli epäluonnollisen nopeasti rinteisiin syntyvien kraaterien välistä kohti tulittajia. Ibelin karjui pääkallokypäränsä takaa keisarillisia litanjoita, astui jalallaan valtavan kivenlohkareen murskaksi ja avasi tulen kohti hyökkääjää muiden tavoin. Tämän luodit vaikuttivat tavoittavan kohteen, josta irtosi vihertävää verenkorviketta kallion harmaaseen pintaan. Olento sähähti ja katosi näkyvistä. 

Äkkiä viidakko tuntui kuitenkin heräävän eloon ryhmän ympärillä. Raivokkaat, eläimelliset karjaisut kantautuivat aukealle ympäröivästä viidakosta ja Morachias tunsi puiden kaatuvan sademetsän ruohomattoon jossain lähettyvillä. Tämä kytki täyden virran ukkosvasaroihinsa, vei ne sivuilleen ja suoristautui täyteen komentajan mittaansa tovereitaan päätä pidemmäksi. 

"Suojakehään! Ibelin, Savarus, oikealle, aloittakaa pesän hävitys. Amardes, Morax, tulisektori delta, aloittakaa suurimmista. Keisarin nimeen"
"KEISARIN NIMEEN!" 


Ensimmäiset Tyranid-olennot murtautuivat sankan kasvillisuuden läpi näkyviin. Jykevät puunrungot katkesivat kuin sulkakynät giganttisen, verenhimoisen kynsipedon rynnistäessä aukiolle kiljuen epäinhimillisesti. Sen vasemmalla puolella vilisti pienempiä, kummallisia käsiaseita kantavia Xeno-kuhnureita, jotka väistelivät pitkine häntinensä viidakon maanmuotoja. Ibelin seurasi vihollisen etenemistä olkansa yli ja pani hämmästyksekseen merkille, etteivät hänen aiemmin havaitsemansa lihansyöjäkasvit reagoineet mitenkään muukalaisolentoihin. Kappalainen mutisi hiljaa itsekseen ja viritti plasmaräjähteen yhden xenomunakasan keskelle.


Tässä ei kuitenkaan ollut kaikki. Auspex paljasti suuren, käärmemäisen hirviön kaartelevan jossain aukion länsipuolella ja toisen, massiivisen emohirviön lähestyvän hitaasti aukion oikealta laidalta. Black Templar-ryhmä tajusi olevansa ansassa. Veteraanisotureiden tulisi taistella tiensä ulos aukiolta.

 

Morachias johti joukkonsa puolustusasemiin kohdevaunun ympärillä. Ryhmän tulisi voittaa aikaa tuhotakseen Xeno-pesän ja sen syntymättömät elämänmuodot.

Lähestyvät Termagant-alienit, takanaan galaksinkuulu Screamer Killer-xenotyyppi. Tyranidit puikkelehtivat sujuvasti vaikeakulkuisen maaston halki.

Eagle Throne seurasi operaation kulkua lukuisten servokallojen ja oman sensoritiedustelunsa avulla, kykenemättä kuitenkaan vaikuttamaan taistelun kulkuun.

Tervigon-emopeto paljasti äkkiä sijaintinsa räjähdysmäisen laukauksen saattelemana. Terminaattoriyksikön sydämeen tähdätty happohyökkäys sulatti kuitenkin vain lähimaaston aluskasvillisuuden kirjavat kukat ruskeanharmaaksi, savuavaksi muusiksi. Peto karjui ja käänsi kasvottoman päänsä kohti kohdettaan. Jokin psyykkinen energiakenttä säkenöi sen ympärillä auringonvalon osuessa sen limaiseen kitiinikuoreen puhkaistessaan viidakon tiheät latvustot.


Sword Brethren-yksikkö käänsi aseensa emopedon suuntaan ja avasi raivokkaan tulimyrskyn kohti hirviötä. Rynnäkkötykit jauhoivat kolossin panssaria, räjäytellen suuria lommoja sen kuoreen ja pureutuivat sen ohitse pehmeämpään nahkaan. Otus mylvi yhä raivokkaammin nyt haavoitettuna ja Marineita kohtasi hirvittävä näky, kun hirviö nousi takajaloilleen ja antoi vatsansa uloimpien nahkakalvojen revetä. Sen sisuksista maahan pudonneet, limaiset kasat kiertyivät äkkiä auki pieniksi Termagant-kuhnureiksi, jotka säntäsivät kohti Templareita sähisten ja kiiltävän eritteen peittäminä. Samalla Ibelin sai taistelutovereineen räjäytettyä ensimmäisen osan pesästä. 
"Noin 80 prosenttia jäljellä. Riittääkö aika?" Tämä huusi kypäräradioon hurjan tulituksen ylitse.
"Keisari tietää että laitamme sen riittämään, kappalainen!" Morachias vastasi, ohjaten samalla joukkonsa portaittain suoja-asemiin Land Raiderin hylyn ympärille.


Terminaattoriryhmän tehokkaasta tulitoiminnasta huolimatta tulijat lähestyivät, väistellen murskaavasti räjähtäviä laukauksia ja edeten korkean ruohon suojissa kohti keisarillisia joukkoja. Tervigon-peto tulitti taas happotykillään, osuen nyt vain hiukan sivuun. Pienemmät olennot kuitenkin loikkasivat emonsa tulituen alla rynnäkköetäisyydelle ja lähettivät matkaan omat, viheliäiset ammuksensa, joista yksi löysi aukon Ibelinin panssarissa. Kappalainen karjui intoa ja vihaa käydessään vastahyökkäykseen kirottuja xeno-olentoja vastaan. Samassa Carnifex-kolossi iskeytyi metrien mittaiset raatelukynnet kohotettuina Black Templar-yksikön toiseen laitaan. Raivokas lähitaistelu ikiaikaisten vihollisten välillä repesi käyntiin viidakkoaukiolla kaukaisen kuun pinnalla. 

Vihollisia molemmilla sivustoilla! Keisarin esitaistelijat joutuvat puolustautumaan rynnäköiviä muukalaisia vastaan ja keskeyttämään pesänräjäytysoperaation.

Uljaat ristiretkeläiset katsoivat synkkää uhkaa silmästä silmään voimanyrkit valmiina. Terran, kultaisen valtaistuimen ja Hänen puolestaan!

Ibelin vähät välitti vammoistaan ja johti hurmoksessa joukkonsa käsikähmään rynnäköineiden Termagantien kanssa.

Yhä lisää vihollisjoukkoja parveili alueelle ilmeisesti jonkin psyykkisen voiman vetäessä niitä puoleensa. Lähestyvät geenivorot eivät jääneet marsalkka Morachiakselta huomiotta.

Lähitaistelu oli armoton, kun kiljuvat Tyranid-olennot ja Marinejoukot Keisarin nimi huulillaan ottivat yhteen panssarivaunun ympärillä. Kersantti Adhemar löi hurjistuneena yhdellä iskulla lähimmän gaunt-kuhnurin viiteen, höyryävään palaseen Ibelinin lopettaessa toisen. Loput Termagantit onnistuivat kuitenkin loikkimaan Terminaattorien ympärillä, etsien näiden heikoimmat kohdat happonsa kohteiksi ja upottivat myrkylliset kielensä näiden lihaan. Kaksi Black Templar-soturia kaatui hyökkäyksien kohteena.


Carnifex pudotti samalla massiviset kyntensä taivaista kohti toisen laidan Terminaattorijoukkoja. Kaksi mahtavaa iskua osui kohdalleen, pudottaen veteraanisoturit polvelleen, mutta näiden haarniskojen suojakentät pysäyttivät iskut niille sijoilleen. Yhteistyössä Marinet syöksyivät kohti hirviömäistä petoa, lyöden voimanyrkkinsä tämän nilkkoihin ja saivat mylvivän hirviön rysähtämään maahan. Savun, lentävän veren ja suuliekkien keskeltä asteli Morachias kuin sodan jumala, nosti aseensa kohti kirkasta taivasta ja hiljensi kynsipedon kiljumisen Tyranid-olennon valtavan pään räjähtäessä kappaleiksi ukkosvasaran alla. Carnifexin lopettanut osa komentoryhmää kiiruhti muiden avuksi taistelussa vastasyntyneitä Termaganteja vastaan, kun taas Morachias sysäsi jalallaan hirviökolossin savuavan raadon tieltään edeten kohti muita tulijoita.


Morachias näki samassa silmäkulmassaan jonkin kuin näkymättömän liikahtavan ja kääntyi raskas viitta hulmahtaen havainnon suuntaan. Se oli Tyranidien kameleonttitiedustelija, sama, jonka ryhmän auspex-koje oli havainnut taistelun alkumetreillä. Marsalkka iski ukkosvasaransa yhteen aiheuttaen valtavan salamoinnin joka poltti kasvit metrien säteellä komentajan ympärillä, ja ryntäsi kohti muukalaispetoa. Se kierähti alemmas kalliolta ja iski kaikilla kynsillään Keisarin valittua, kuitenkin vain naarmuttaen komentajan terminaattorihaarniskaa. Morachias tuhahti halveksuvasti ja iski kerran, murskaten olion kitiinirakenteen ja sisuskalut veriseksi, sätkiväksi läjäksi pitkin kalliota. Toisaalla Ibelin raportoi komentoryhmän tuhonneen loput Termagantit ja etenevän nyt Land Raider-hylyn taakse asentamaan lisää räjähteitä pesärakenteisiin. Selvinneiden Terminator-joukkojen haarniskat olivat poikkeuksetta likaisenvihreän muukalaisveren peitossa. Auspex-operaattori katsoi kappalaista merkitsevästi, joka nyökkäsi sanomatta mitään. Lisää oli tulossa.

Sotamarsalkka Morachias murskasi ristiretkeläisten toimia vakoilleen Xenomorphin pitkin vuorenrinnettä.

Ibelinin johtamana loput Sword Brethren-terminaattorit tuhosivat Tyranid-munia ja pesän hautomisrakkoja väsymättä.

Valtava Tyranid-peto ilmestyi äkkiä näkyviin aukion oikealta laidalta, edeten viidakon lävitse sulavasti kuin aave. Kuningatar, pesätyranni ja parviruhtinatar oli saapunut ja jopa Ibelin-kappalaisen toivo horjui hetken synkän psyykkisen varjon pimentäessä soturien mielet.

Eagle Throne-avaruuslaiva jatkoi taistelun seuraamista, kirjaten taistelutietoja aluksen muistiin ja välittäen tiedustelutietoa Morachiaksen joukkojen käyttöön.

Askeliaan kiiruhtaen Morachias liittyi jälleen komentoryhmään nähdessään pesämielen legendaarisen ruumiillistuman saapumisen taistelukentälle. Ryhmä painoi päänsä Tervigonin tulittaessa jälleen kohti Marineita, osuen tällä kertaa kohdalleen ja haavoittaen ryhmän kersanttia ja rynnäkkökanuunaa kantavaa terminaattoria. Näiden muinaiset haarniskat kuitenkin pelastivat soturit vammoilta, höyryten muuten vahingoittumattomina voimakkaan hapon valuessa niiden pinnoilta. Myös vasemmalta lähestyneet Termagantit avasivat tulen, osuen perääntyvää Morachiasta haarniskan polvitaipeeseen. Marsalkka irvisti ammuksien myrkyn ja sen mukana vaeltavien mikro-Tyranidien polttaessa ihonalaisen, mustan panssarin lävitse.


Ryhmän viimeinen rynnäkkökanuuna avasi tappavan tulimyrskynsä kohteenaan Kuningatarpeto, mutta Tyranid-johtajan kitiini pysäytti osumat. Ibelin kuitenkin vahvisti räjähteiden olevan paikallaan ja antoi merkin laukaista plasmapommit. Mätää ja xeno-kuonaa lensi kaikkialle hurjassa räjähdyksessä, jossa liekit nielivät Tyranid-pesän ja nuolivat hetken Land Raider-vaunun panssareita. Munakeko oli tuhottu, mutta myös taisteluvaunu oli lopullisesti menetetty. Raskain sydämin Morachias antoi käskyn virittää viimeisen räjähteen Land Raiderin voimareaktoriin, joka räjähtäessään varmistaisi, että mahdollinen maanalainen pesäverkosto lakkaisi olemasta ja ettei ristiretkeläisten pyhä sotakone enää kuunaan joutuisi vihollisen käsiin. Vihollinen alkoi kuitenkin olla jo liian lähellä ja Ibelin erosi ryhmästä sen etumaastoon hidastaakseen päällekäyviä Tyranideja. Morachias siunasi tämän sielun hiljaa mielessään, sillä hän tiesi mitä odottaa xenomorphien voimallisimmilta maajoukoilta.


Ibelin nosti Crozius Arcanuminsa kohti vastustajansa edustamaa pimeyttä ja luki mielessään ristiretkeläisten pyhät valat. Äkkiä tämän kehon kuitenkin täytti mieletön kipu Kuningattaren kääntäessä huomionsa kappalaisen puoleen. Tunne oli sietämätön, kuin miljardit neulat olisivat pistäneet joka hermopisteeseen, kappalaisen luiden sahautuessa katki ja veren kiehuessa niiden ympärillä. Ibelin vajosi maahan, pudottaen samalla aseensa ylivoimaisen psyykkisen energian vallassa. Kappalainen kaatui, viimeisenä näkynään synkkä varjo ruumiinsa yllä, mutta viimeisenä ajatuksenaan Keisarin puhdistava valo.


Morachias näki edetessään olkansa yli ystävänsä leikkautuvan kahtia Kuningattaren kynsien alla ja kääntyi sitten johtamaan yksikköään. Surulle olisi aikansa jos Keisari sen sallisi. Komentoryhmän olisi nyt saavutettava pudotusalue etelässä, jotta Eagle Throne kykenisi siirtämään joukot takaisin kiertoradalle. Ryhmä kohtasi vuoren juurella Morachiasta ampumisellaan haavoittaneet Gaunt-kuhnurit ja kersantti Adhemarin johtama rynnäkkö jätti kentälle vain kiemurtelevia, tunnistamattomiksi runneltuja Termagant-kappaleita. Komentoryhmä nousi vuorenrinteelle tähystysasemaan. Muukalaispedot lähestyivät kaikista suunnista.

Ibelin koki marttyyrikuoleman Pesätyrannin kynsissä. Keisarin valo kuoli kuitenkin kappalaisen sydämistä vasta elintoimintojen kadottua täysin.

Vedestä nousi myös parvi Hormagaunt-otuksia, jotka Sword Brethren-terminaattoriryhmä nitisti välittömästi näiden pyrkiessä pinnalle rantakaislikosta.

"Filthy Xenos! I am Emperor's will! I'LL TAKE YOU ALL ON!"

Kuningatar komensi erikoisjoukkonsa suoja-asemiin sivummalle. Se ilmeisesti aisti ristiretkeläismarineiden aikeet vetäytyä etelään ja asetti geenivorot katkaisemaan reitin.

Eläimellinen parkaisu vavisutti viidakkoa Tyranid-kuningattaren löytäessä tuhotun pesän. Psyykkinen energiakenttä raivokkaasti kipinöiden se loikkasi hampaat ja kynnet paljastettuina Land Raiderin katolle ja rymisteli kohti jälkeläistensä murhaajia.

Morachias sai radioteitse raportin ammustilanteista ja nyökkäsi kersanttinsa suuntaan. Ryhmän tulisi edetä niin nopeasti kuin mahdollista, mutta vihollisen vääjäämätön rynnäkkö olisi edullisempaa ottaa vastaan korkeammista asemista. Morachias teki päätöksen ja käski ryhmänsä vetäytyä vasten kalliorinnettä. Marsalkka astui itse eteenpäin, huutaen ja heilauttaen tuhoisasti salamoivia ukkosvasaroitaan, tehden itsestään selkeimmän kohteen veljiensä suojelemiseksi. Vihollinen teki liikkeensä piirittäen puolustajat.


Termagantit ja niiden emopeto aloittivat tulituksen, lennättäen orgaanisia ammuksiaan kohti kallioilla seisovia puolustajia. Galaksin parhaat haarniskat ja veteraanien tehokas maastonkäyttö pysäyttivät tulituksen vaivatta. Xenomorphit nostivat panoksia, rynnäköiden lähemmäksi ja Kuningatar keskitti psyykkiset kidutusvoimansa Morachiaksen ryhmän ylle. Tuskissaankin nämä pysyivät jaloillaan, kohottaen aseensa kohti vihollista Keisarin siunaus ja Ibelinin uhraus mielissään. 

Trygon-käärmepeto rynnäköi näiden sivustaan ja Marineiden komentoryhmä kävi vastahyökkäykseen sitä vastaan. Tanner muuttui veriseksi mullaksi valtavan hirviön ja galaksin tehokkaimman sotilasmahdin eliittijoukkojen ottaessa yhteen taistelussa viidakkovuoren juurella. Morachias väisti vasemmalta tulleen, teräväkärkisen hännän iskun ja löi molemmilla vasaroillaan ammottavat aukot Trygonin lihaan. Peto hurjistui karjuen, kääntyi äkkiarvaamatta ympäri ja iski salamannopeasti kyntensä läpi kersantti Adhemarin ja tätä suojanneen taistelutoverin. Mustat soturit rojahtivat raskaasti maahan, energiakenttien kadotessa väreillen näiden erikoisaseista. 

Trygon jatkoi kirkuen hyökkäystään Kuningattaren psyykkisen läsnäolon inspiroimana, pyörähti häntänsä avulla kohti marsalkkaa ja lennätti samalla ilmaan satoja kiloja tummaa viidakon maa-ainesta. Satava multa esti hetken Morachiasta näkemästä iskujen tulosuuntaa ja marsalkka ehti vain nostaa vasarat suojakseen. Trygonin iskut eivät kuitenkaan tulleet perille ja näkökenttänsä kirkastuessa Morachias näki komentoryhmän viimeisen terminaattorin, veli Amardesin, syöksyneen herransa suojaksi ja tulleen Tyranidpedon kynsien lävistämäksi. Morachias otti tämän kaatuvan ruumiin vastaan, ja nosti raivoissaan karjuen ukkosvasaransa tuhoisaan lyöntiin, joka oli kuin Eagle Thronen täysilaidallinen kirkkaalta taivaalta. Käärmehirviö kiljui korviahuumaavasti vasaran iskeytyessä sen kalloon ja aseen antimateriakentän repiessä niin kitiinikuoren kuin aivotkin tieltään. Suunnaton Xenomorph-hirviö lysähti elottomana kenttään viimeisen ristiretkeläisen edessä.

Black Templarit vetäytyivät kallion varjoon puolustusasemiin, kohdaten Pesätyrannin psyykkisistä voimista huolimatta suoraselkäisesti näiden kimppuun luikerrelleen Trygonin. Plasmaräjähde Land Raiderin hylyn voimareaktorissa vilkkui vielä ääneti.

Morachias vasaroi lopulta jättilästyranidin hengiltä, muttei pystynyt estämään veljiensä kuolemaa ajoissa.

Riutunut marsalkka laskeutui vuorenrinteeltä ja eteni kohti lähintä metsikköä aukean vasemmalla laidalla. Tiedustelu- ja pelastusoperaatio oli osoittautunut täysin muuksi kuulaan aamun aikana. Tyranidien pesä olisi kuitenkin pian lopullisesti hävitetty ja viidakkokuu olisi siten vielä keisarillisten joukkojen ulottuvilla. Eagle Thronen vuoropäällikkö oli saanut kaikki tiedot taistelusta ja veteraanikersantti osaisi tehdä oikeat ratkaisut; jäljittää Kuningattaren liikkeet ja tuhota se tilaisuuden tullen avaruuslaivan asearsenaalin turvin. Uusia Tyranideja ei enää syntyisi ja keisarillinen koneisto ottaisi sektorin haltuunsa. Selvä. Marsalkka arvioi pikaisesti vammansa ja tajusi, ettei hänestä olisi enää haastamaan Pesätyrannia, xenomorphien Kuningatarta. "Sen sijaan..." Marsalkka ajatteli puristaessaan Ibelinin antamaa plasmaräjähdelaukaisinta.


Morachias nilkutti metsän siimekseen ja kävi taisteluasemiin viidakkopolulle. Geenivorot loikkivat innokkaasti sähisten lähemmäksi, raatelukynnet paljaina ja terävät hännät viuhuen. Morachias katsoi noita olentoja vihaten. Jos hänen olisi kaaduttava, hän veisi vielä pari Keisarin vihollista mukanaan. Mikä haaste tahansa, olosuhteista välittämättä. Marsalkka aktivoi plasmaräjähteet ja kaukaisen räjähdyksen saattelemana ukkosvasarat nousivat viimeiseen hyökkäykseen. For the Emperor!

Let them come! Primarch-Progenitor, to your glory and the glory of Him on Earth!

Imperiumin ritari otti vastaan geenivorojen rynnäkön, vasaroiden muusiksi neljä päällekarkaajaa.

Hsssssss!!! Ristiretkeläinen vapautui lopulta taakoistaan liittyen Keisarin pöytään.

Mahtava räjähdys vavisutti taistelukenttää, pyyhkien viidakon yli suunnattomana paineaaltona. Taistelukentällä lojui kuolleena kymmeniä kaikenkokoisia Tyranid-olentoja, mutta myös kahdeksan urhoollista ihmiskunnan eliittisoturia. Näytti kuitenkin siltä, että nämä olivat onnistuneet tehtävässään tuhota Tyranid-pesä ja syntymättömät xenomorphit ja Eagle Throne kääntyi Morachiaksen olettaman mukaan seuraamaan Kuningatarpetoa. Aluksen uudeksi kapteeniksi nimettyä veteraanikersantti Artemista vaivasivat kuitenkin suuresti alkaneen operaation tapahtumat. Kuningatar poistui taistelun jälkeen aukealta ja nousi eräälle paljaalle kukkulalle kuin syötiksi. Ihan kuin hirviöllä olisi ollut viimeinen sana. Kuin se olisi tiennyt voittaneensa. Artemis kuitenkin peitti epäilyksensä novakanuunoiden ja peitsitorpedojen apokalyptisen keskityksen alle. Mitä tuo xeno-hirviö olisi muka voinut jättää jälkeensä..?