Boots on the ground

Force on force, Afganistan 2000-luvun loppupuolella. Yhdysvaltain uskalias hyökkäys kapinallistaistelijoiden linnoitettuja asemia ja ylivoimaa vastaan. Erikoisjoukoin vahvistetut maavoimien yksiköt jalkautuvat vihollisen maaperälle. Allekirjoittanut ja Eric jalkaväkiryhmien johdossa. Welcome to the suck, it's time to bring the pain...

Predator Intelligence Feed: Kuninkaiden sola, Afganistan.

Aavikkomaiharien pohjat pureutuivat aavikon kuivaan hiekkaan sotilaiden rynnistäessä alas Chinookin laskurampilta. 101. maahanlaskudivisioonan vahvistettu joukkue jalkautui puolustusrinkiin pudotusalueen laitamille mahtavien vuorten välisessä solassa. Pöllyävän hiekan ja ballististen suojalasien läpi saattoi nähdä kohderakennuksen noin sadan metrin päässä. Helikopteripilotit ja loadmaster olivat tehneet jälleen hyvää työtä...

Divisioona oli lähetetty Kuninkaiden solaan paikallisväestön pyhälle paikalle. Sekä uudistusmielisten paimenten vihjeet että Predator-lennokin antama tiedustelutieto viittasivat siihen, että laaksoon oli sijoitettu lukuisia vihollisen raskaita aseita. Oikein suunnattuina nämä pystyisivät ampumaan epäsuoraa tulta Yhdysvaltain ja koalition joukkojen läheisiin etuvartioasemiin. Iskujoukko oli koottu tyhjentämään rakennukset vihollistaistelijoista ja paikantamaan raskaiden aseiden asemat ja tuhoamaan ne yhteistyössä hävittäjien kanssa. Amerikkalaisjoukkoihin kuuluivat joukkueenjohtaja, kaksi jalkaväkiryhmää johtajineen, kevytkonekivääreineen ja kranaatinheittimineen, yksi M240-taistelijapari, tarkka-ampujataistelijapari, Tactical Air Controller ja yksi kevyt heitin. Tukikohdasta mukaan oli lähtenyt vapaaehtoisena myös laivaston SEAL Sniper-tiimi. Amerikkalaisten oli mahdollista kutsua ilmatukea Apache-kopterilta ja F15-hävittäjältä. Vihollistaistelijoita taas oli kaikkialla, osa ovelasti kätkeytyneenä ja muut raskaasti linnoitetuissa ja naamioiduissa asemissa. Taistelu olisi raskasta ylämäkeä amerikkalaisjoukoille...

Kaatuneilta amerikkalaissotilailta vietyihin uniformuihin sonnustautuneet Taleban-taistelijat olivat valmistelleet asemia jo viikkoja. Raskaalla ilmatorjuntakonekiväärillä oli laaksoon esteettömät näkymät.

Kapinallistaistelijat olivat ottaneet haltuun kylärakennuksen ja ajaneet siviiliväestön tilapäismajoitukseen ulkosalle.

Tarkka-ampujia oli kaikkialla, suurin osa kätkeytyneinä karun vuoristokasvillisuuden sekaan.

 

RPG-raketit pitivät helikopteripilotit varpaillaan.

101st Airborne-joukkue pudotusalueella. Joukkueenjohtaja käskyttää miehensä etenemään.

Vihollisen konekivääriryhmä avasi läheisestä rakennuksesta tulen Chinookin varjon siirtyessä etäämmälle. Fire team Cerberus heittäytyi matalaksi ja vastasi SEAL-tiimin tukemana tuleen koko arsenaalillaan, saaden pari vihollistaistelijaa putoamaan näkyvistä ja ryhmän vetäytymään asemistaan. Muut jenkkijoukot ryntäsivät adrenaliini virraten avoimelta kohti kohderakennuksen seinien antamaa turvaa. Predator välitti reaaliajassa tietoa joka puolella parveilevista vihollisjoukoista, Taleban-tarkka-ampujista ja RPG-singoin aseistetuista kapinallisista. Joka miehen päässä kaikui joukkueenjohtajan teroittama viesti; "Kiireesti pois avoimelta, tai päivästä tulisi synkkä." Ryhmänjohtajat linkosivat savuheitteitä ryhmien etumaastoon suojaamaan omiensa etenemistä. Avorivi muodostui kiireesti joukkueen lähestyessä rakennusta, kevyt kranaatinheitin taas jäi taaemmas pystyttämään ampuma-asemaa.

Äkkiä myös RPG-ryhmä siirtyi ikkunaan hiekkatalon toisessa kerroksessa ja avasi vieraalla kielellä tulijoita solvaten tulen kalashnikoveillaan ja RPG:llä. Yksi amerikkalaissoturi kaatui maahan luotien tikatessa maata tulen alla juoksevan fire teamin ympärillä. Tämän IOTV-taisteluliivi kuitenkin suojasi pahimmalta ja ryhmä sai nostettua korpraalin takaisin jaloilleen. M240-konekivääri reagoi tulitukseen ampumalla ikkuna-aukot irvokkaan repaleisiksi niin, että RPG-tiimin oli peräännyttävä hiekkakiven ja sankan pölyn lentäessä näiden päälle. Kaksi taleban-soturia ruhjoutui kuoliaaksi säälimättömässä tulituksessa toveriensa jättäessä nämä jälkeen.

Konekivääri antoi suojatulta joukkueelle ja nitisti kaksi vihollissoturia rakennuksesta.

 

Selvinneet Taleban-soturit perääntyivät asemistaan rakennuksen sisäpihalle ja huusivat vahvistuksia paikalle.

Joukkueenjohtaja liittyi Fireteam Bullet rideen ja lähti johtamaan hyökkäyksen kärkeä.

Amerikkalaisjoukot etenivät tulta päin savukranaattien antamassa suojassa. Korpraali Wilson sai osuman suojaliiviinsä, mutta nousi henkeään haukkoen jaloilleen.

Heitinryhmä vetäytyi takaviistoon ja pystytti aseensa valmiiksi vastaamaan joukkueenjohtajan ja aliupseerien tulikomentoihin.

Äkkiä kävi jotain, mitä kukaan ei ollut osannut odottaa. Jostain vuorten yli laskeutui silmitön hiekkamyrsky, joka verhosi alkavan taistelun läpitunkemattomaan sodan sumuun joka esti näkyvyyden solaan jopa korkeimmista asemista. Olosuhteet, joita karaistuneimmatkin amerikkalaissotilaat kirosivat tukikohdissa oleillessaan, saivat nyt kiitosta ja kaikki yllättänyt myrsky oli todella "luojan lykky". Ennakoitua pahempi vastarinta heikentyi nyt, sillä kurjista sääoloista johtuen vihollisen raskaat aseet eivät nähneet tukea liittolaisiaan. Ensimmäiset tuliryhmät saavuttivat hiekkatalon seinustan ja valmistautuivat vyöryttämään sisäpihan ja pylväskäytävät. Ovista juoksi ulos taistelun äänien herättämiä, hätääntyneitä siviileitä sekalaisia kantamuksia ja ruukkuja mukanaan.

Vihollisen ryhmä ilmestyi äkkiä sisäpihalle ja avasi tulen välittömästi ennen kuin ovea piikannut jenkkiryhmä ehti reagoida. Seinän läpi porautunut käsiaseiden tulitus haavoitti lievästi yhtä Bravo-ryhmän kiväärimiestä. M203-heitinmies Lennox laukaisi hampaitaan kiristellen matkaan 'kultamunan' joka osui kohdalleen räjäyttäen kaksi Taleban-taistelijaa riekaleiksi. Kaksi jäljellejäänyttä juoksi huivit liehuen sivuovelle ladaten uuden RPG-raketin ampumavalmiiksi.

Taleban-soturit olivat pystyttäneet tuliasemia ympäri vuorenrinteitä.

 

Siviilit pakenivat taistelua kylän liepeille.

Lisää Talebaneja puski rakennuksen sisäpihalle, motivoituneina pitämään alueen hallussaan.

Samalla vuoren reunalle ryöminyt tähystäjä havaitsi kiikariensa läpi liikettä ja antoi koordinaatit Talebanin 81-milliselle heittimille. Morkulat iskivät kenttään pelottavan lähellä amerikkalaisrintamaa, mikä sai näiden luutnantin karjumaan hajaantumiskäskyjä joukkueensisäiseen radioliikenteeseen. Myrskystä ja hyvin valmistelluista asemista johtuen jenkit eivät kuitenkaan havainneet vihollistähystäjän asemia.
 
Bullet ride saavutti muurin suojan vasemmalla sivustalla ja pysäytti pari rakennuksesta paennutta siviiliä. Konekivääriampuja Craig "Fog" Burns huusi tulituksen yli paikallisille, jotka viittoivat hätääntyneesti kukkulan suuntaan. Samalla välähdys tavoitti joukkueenjohtajan katseen. Heijastus tähtäimestä tai rannekellosta? Ilmeisesti vihollisen kk-ryhmä vaihtoi asemiaan. Fire team lähti etenemään, tähystäen vuorenrinteitä ACOG-tähtäimiensä lävitse.

Samassa tappioita kärsinyt Talebanien RPG-tiimi potkaisi sivuoven auki ja ampui kohtalokkaasti viheltävän raketin matkaan. Läheinen amerikkalaistaistelijapari ehti juuri pysähtyä ja nostaa aseensa tulijoita kohti kun ammus osui maaliinsa. Fire team Cerberus näki tarkka-ampujien häviävän näkyvistä räjähdyksessä, irtomaata putoili kaikkialle näiden lähimaastoon. Samassa myös vihollisen heittimen korjauskomennon saaneet laukaukset osuivat lähemmäs, surmaten amerikkalaistaistelijan räjähtävällä keskityksellä. Ryhmän varajohtaja komensi miehensä vetäytymään, raahaten kaatunutta toveriaan perässään.

Tähystäjä sai jenkit kiikareihinsa. Kranaatinheitin oli taas mukana pelissä.

Näkymä laaksoon, jossa maahanlaskujoukkojen miehet etenevät tehtävä mielessään.

Bullet Ride kommunikoi siviilien kanssa taistelun keskellä.

RPG-tiimin selviytyjät yllättävät hyökkääjät sivuovesta...

...eikä tarkka-ampujaparilla ole mahdollisuutta suojautua.

Cerberus-ryhmä on jo lähdössä auttamaan osuman saaneita tovereitaan, mutta kranaatinheitinkeskitys pakottaa nämä vetäytymään.

Vasemmalla laidalla joukkueenjohtajan ryhmä jatkoi varovasti etenemistään paikallisten opastamana. Samaan aikaan luutnantti käski jonkun lähistöllä olevan ryhmän tarkastamaan osuman saaneiden tarkka-ampujien tilan. Äkkiä nurkan takaa juoksi SEAL-taistelijapari, joka oli havainnut vihollisen ryhmän etumaastossa. Erikoisjoukot ehtivät juuri varoittaa tovereitaan ja Bullet ride löi maihin, mutta vihollisen konetuliaseet kaatoivat toisen SEAL-taistelijan. Tämä kiskotti muurin suojaan, mutta mitään ei ollut tehtävissä.

Kurjasta näkyvyydestä johtuen amerikkalaisten kranaatinheitin oli jäänyt toimeettomaksi, sillä näiden oli toimittava täysin jalkaväkijohtajien antamien koordinaattien perusteella. Hyökkäyksen dynaaminen tahti ei kuitenkaan sallinut pysähtymistä tulikomentojen antoa varten. Äkkiä Fire team Bravo ilmoitti kuitenkin aikeestaan tunkeutua kohdetalon sisäpihalle ja kutsui danger close tukikeskitystä. Heitinpari lähetti iskun matkaan, singoten kuolemaa taivaalle jonnekin kauas miesten näkökentän ulkopuolelle.

Bravo tunkeutui sisäpihalle epäsuoran tulen suojaamana. Myrskyisä tulitus kaatoi vihollisen kk-ryhmän rippeet. Ryhmän varajohtaja komensi miehet pilarien suojiin erityisen hyvään asemaan, josta pystyi valvomaan sisäpihan molempia oviaukkoja ja se oli katveessa vihollisen tulialueilta. Samaan aikaan Charlie-ryhmä eteni koordinoidussa rynnäkössä seinustaa pitkin rakennuksen toiselle puolelle, jossa nämä äkkiä huomasivat olevansa kasvokkain vihollisen taistelijasolun kanssa. Jenkit avasivat tulen ensin, tappaen kaikki panssaroimattomat vihollissoturit yhtä lukuunottamatta. Kylmähermoinen Taleban-taistelija kuitenkin nosti RPG-rakettinsa ampuma-asentoon ja painoi liipasimesta, lähettäen vääräuskoisen miehittäjän viimeiselle matkalle. Tappioista tyrmistyneenä Charlie vetäytyi hajallaan nurkan taakse.

Bullet Ride etenee ystävällismielisten siviilien ohjeiden perusteella kohti vuorenrinnettä, mutta pysähtyy säksättävään konekiväärin ääneen.

Amerikkalaisheitin tukee sokeasti jalkaväkijoukkojen tunkeutumista kohderakennukseen.

Bravo vyöryttää sisäpihaa, mutta vaara vaanii lähellä. Taustalla amerikkalaisryhmä vetäytyy vihollisen epäsuoran tulen alla.

Kicking doors and checking corners. Rakennus on hallussa.

Charlie rynnäköi nurkan ympäri koordinoidussa yhteisiskussa.

Face-off. Siviilit joutuivat heittäytymään maihin tulituksen alla osapuolien kylväessä tuhoa toisiensa suuntaan.

Fire team vetäytyy ja evakuoi kaatuneen toverinsa kk-tiimin valvoessa nurkkaa.

Fire team Cerberus sai koottua itsensä ja lähti aggressiivisesti etenemään oikeaan laitaan kohti kaatunutta tarkka-ampujaparia. Ryhmän saavuttaessa nämä he onnistuivat paikkaamaan toisen maanmiehensä taistelukuntoon. Medevac kutsuttiin hakemaan vakavammin haavoittunut kirurgisia toimenpiteitä varten. Ryhmänjohtaja tunsi vihollisen tähystäjän olevan jossain lähettyvillä ja Cerberus evakuoi haavoittuneet läheisen muurin ja tynnyrien suojaan, viittoen raivoisasti sen luona parveilevia siviileitä hajaantumaan.

Samaan aikaan solaan laskeutunut Apache-kopteri Blackfire ilmoitti olevansa käytettävissä. Joukkueenjohtaja ei kuitenkaan uskaltanut pyytää strafe runia, sillä vihollisen ilmatorjunta-aseiden lukumäärä oli edelleen tuntematon. Ilmatuki jäi päivystämään sivummalle, valmiina avaamaan tulen konetykeillään tai ohjuksilla. Vasemmalla laidalla Bullet ride antoi kaikkensa tuhotakseen erikoisjoukkojen paikantaman kranaatinheitinaseman ja lopulta uskalias rynnäkkö aukean yli sai viimeisen vihollistaistelijan kaatumaan vavahtaen. Samalla joukkueenjohtajan käskyttämä kevyt heitin tappoi siirtymään lähteneen kk-tiimin. Miehet kiittivät luojaansa myrskyverhosta joka antoi mahdollisuuden edetä ylivoimaista tulivoimaa vastaan käsiaseiden kantamalle.

Äkkiä Cerberus-ryhmän TAC-operaattori havaitsi pusikon heilahtavan ja kiikareilla varustetun miehen vaihtavan asemaa. Koko ryhmä haavoittunut tarkka-ampuja mukaanlukien avasi tulen vuorenrinteelle, joka mureni kivisiruiksi rynnäkkökiväärien ja kranaattien hampaissa. Kapinallistähystäjällä ei ollut mitään mahdollisuuksia. Joukkueenjohtaja otti yhteyden ryhmänjohtajiinsa ja lyhyen neuvottelun jälkeen vaikutti siltä, että enää yksi vihollisasema olisi jäljellä. Jossakin oikean laidan rinteellä olisi raskaasti linnoitettu ilmatorjuntakonekivääri, RPG-raketteja ja lukuisia vihollisotureita.

Cerberus tavoittaa RPG:n osuman saaneet tarkka-ampujat ja lääkintämies hoitaa toisen kuntoon.

Siviilit parveilevat ryhmän ja kohteen välimaastossa.

Läheisessä asemassa oli ilmeisesti siviilejä... Aseita ei ainakaan näkynyt. Kersantti Willis katsoi kuitenkin useaan kertaan olkansa yli.

Blackfire-Apache laskeutuu taistelukentän ilmatilaan.

Yksi siviili joi vähän väärästä tynnyristä.

Olisi viimeisen rynnäkön aika. Varovasti Fire team toisensa jälkeen hivuttautui juuri ITKK-aseman näkökantaman ulkopuolelle, latasi aseensa ja jäi lihakset jännittyneinä odottamaan joukkueenjohtajan käskyä. Luutnantti ei vieläkään uskaltanut riskeerata Apache-konetta ja pyytää ilmatukea. Tactical Air Controller taas oli yhteydessä toimintavalmiuteen nousseen F15 Strike Eaglen kanssa. Mikäli rynnäkkö epäonnistuisi, sen täytyisi hoitaa homma loppuun.

Green light, go go go! Bravo ja Charlie nousivat kohderakennuksen toisen kerroksen ikkunoihin ja avasivat tulen kohti ITKK-pesäkettä. Hävyttömät Talebanit nostelivat yhä edelleen uusia tiilenmurikoita ja hiekkasäkkejä varustuksille vahvistaakseen asemiaan entisestään. Luodit pamahtelivat pesäkkeeseen ja pureutuivat paikoin puolustusten läpi, tappaen yhden sen suojiin kätkeytyneistä kapinallisista. Raskas ase kuitenkin vastasi tuleen niin raivoisasti, että koko Charlie-tiimi putosi rakennuksen puulattialle joko haavoittuneena tai kuolleena. Bullet Ride eteni vasemmalta, pudottaen M203-ammuksen toisensa jälkeen kohti viholliasemaa. ITKK käänsi tulensa näiden suuntaan, kaatoi yhden amerikkalaistaistelijan ja lähetti loput vetäytymään haavoittunut toveri mukanaan. Cerberus painoi päälle ja joka mies TAC-operaattori mukaanlukien tyhjensi M4 MWS-aseensa lippaat kohti Taleban-linnoitetta. ITKK vaihtoi taas tulisektoriaan, pilkkoen Cerberusta suojanneen muurin pieniksi siruiksi.

Vastarinta oli murskaavaa. Amerikkalaisjoukot hakivat uusia asemia, antoivat suojatulta tovereilleen, evakuoivat haavoittuneita tuplasuojien taakse ja joukkueenjohtaja antoi tauotta toimintaohjeita radioon. Ilmatorjuntakonekiväärin puhkaistua viimein hiekkamyrskyn verhon joutuivat maahanlaskujoukot hajalleen. 101:en sisu kuitenkin pakotti nämä jatkamaan, askel askeleelta, muurilta ja näkösuojalta toiselle ja rinki Taleban-aseman ympärillä kiristyi. Yksi kapinallissoturi nousi varustuksille ampumaan RPG-raketin kohti toiseen kerrokseen noussutta konekiväärijoukkuetta, raketti räjähti rakennuksen rakenteisiin vavisuttaen sen perustuksia. Haavoittunut tarkka-ampuja nitisti uskalikon M14-kiväärillään. Lipas irti, uusi sisään, tottunut latausliike tuli suoraan veteraanin selkärangasta. M4-tulitus pureutui hiljalleen erinomaisen aseman lävitse ja vaikka vihollinen oli peloton tietäessään että oli hyvä päivä kuolla, sai Screaming Eagle-joukkue lopulta yliotteen taistelussa. Taleban-soturit lähtivät perääntymään ja näiden vetäytyessä linnoitteistaan osui M240-konekiväärin sarja kohdalleen.

Tulitus ja hiekkamyrsky laantuivat vähitellen ja kohta laakossa kaikuivat vain ryhmänjohtajien huudot ja evakuointikoptereiden lapojen humina. Taistelu oli ohi ja amerikkalaisten tehtävä suoritettu raskain seurauksin.

Taleban-rintaman raskaimmin varustettu asema pysäytti koko jenkkijoukkueen etenemisen.

Uusia olosuhteita nousi kehiin.

Koko amerikkalaisjoukkue yhdisti voimansa hyökkäyksessä ITKK-asemaa vastaan.

Lopulta järkähtämättömältä tuntunut vihollisvastarinta murtui.

Siviilit jäivät korjaamaan taistelun tuhoja amerikkalaisten poistuttua alueelta Chinook-koptereilla.

Erikoisjoukkojen tarkka-ampujat vahtivat laaksoa ja suojasivat joukkojen lähtöä.

Lauantaina kävimme siis Ericin kanssa Noppakerholla tutustumassa historiallisiin taisteluihin. En ole aiemmin pelannut ns. real life-konflikteja, vaikka etenkin modernimmat taistelut ovat olleet kiinnostuksen kohteena ja jopa 'harrastuksena' vuosia. Peli kulki Force on Force-sääntöjen mukaan, joka on tajutakseni Vietnam-peliympäristöstä moderneihin taisteluihin kehitetty sääntösetti. Pelimekaniikka oli mukavan abstrakti ja silloin tällöin korttipakasta vedetyt satunnaistekijät sekoittivat peliä kivasti ja todentuntuisesti. 

Tämänkertainen tehtävä perustui tositapahtumiin ja erääseen rynnäkköön, jonka 101st teki Afganistanissa pari vuotta takaperin. Historiallisten taisteluiden ei ole turnauspelien tapaan tarkoituskaan olla reiluja, vaan tehtävä oli lähtökuopista jenkeille tappavan vaikea. Meillä kävi kreisi tuuri kun melkein heti taistelun alettua pakasta nousi hiekkamyrskykortti, joka esti vihollisen ylivoimaista tulitusta niittämästä meitä jo pudotusalueelle. Säätekijä käänsikin taistelun voimasuhteet päälaelleen, kun nyt meidän oli tiiviillä ryhmätoiminnalla ja tehokkailla käsiaseilla mahdollista tappaa Talebanit pikkuhiljaa ryhmä kerrallaan. Lopulta jenkit voittivat pisteissä 29-22.  Jenkit paikansivat ja tuhosivat kaikki neljä kohdettansa (talo ja kolme tuliasemaa). Viholliset onnistuivat tappamaan 4 jenkkiä ja haavoittamaan vakavasti kolmea. Talebaneja kuoli useita kymmeniä mutta amerikkalaisjoukot eivät saa pisteitä tapoista, vaan ainoastaan tehtävien suorittamisesta.

Harmiksemme emme uskaltaneet vielä tällä kertaa käyttää ilmatukea ja nähdä mitä F15:n "show of force" olisi saanut aikaan vuorenrinteille kaivautuneissa vihollistaistelijoissa... Muhun peli kuitenkin kolahti kovaa ja etenkin aseiltaan sekä varusteiltaan todella tarkasti sculptatut figut saivat sydämen pamppailemaan. Tässä pelissä oli käytössä malleja Empress Miniaturesilta ja The Assault Groupilta, joihin me laitetaan varmasti tilausta lähiaikoina. Kiitokset Lauttasaaren porukalle hauskasta taistelusta ja toivottavasti nähdään pian samoissa merkeissä!