Have a good one...

Palasin tänään joulunvietosta Rovaniemeltä ja laskeuduin suoraan projektien pariin. Upeat figuaiheiset joululahjat ja kotona odottaneet hankkeet saivat heti hobbysydämen pamppailemaan, alkuvuosi näyttää aktiiviselta. Valitettavasti en ehtinyt joulukuussa tehdä kovin montaa postausta, vaan useat suunnitelmat saivat rauhoittumisen tieltä siirtyä hiukan myöhemmäksi.

Kun tarkastelee kulunutta figuiluvuotta, tuntuu todella että on saanut jotain aikaiseksi. Trooppinen viidakko, kolkko rauniokaupunki, magmanhohtoinen laavahelvetti ja useita muita pelipöytäkokonaisuuksia, ensimmäiset palkkamaalauskomissiot, turnauskokoinen Lizardmen-armeija, Necronien kunnostus, Rust Hulk-teema-armeijan aloittelu sekä lukuisat turnaukset ja fiilistelypelit nousevat ensimmäisinä mieleen. Nyttemmin on tutustuttu myös historiallisiin sotapeleihin Force on Force-kokemusten yhteydessä ja uusi vuosi näyttäneekin minkälainen obsessio realistisesta miljööstä syntyy osaksi miniatyyriharrastusta.

Hyvää uutta vuotta 2012 kaikille ystäville ja lukijoille!

Eric's Guerilla Gorilla and other visual treat at RUINED WORKS

Fire Mission!

Mun joululoman ensimmäisenä päivänä päästiin taas Force on Force-pöydän ääreen Lauttasaaren Nopat&Taktiikka-kerholla. Paikalla oli mun ja Ericin lisäksi jälleen kerhoisännät Juha ja Mika sekä monta muuta pelaajaa, joiden kanssa jaoimme taistelujoukot. Tällä kertaa 101st Airborne pudotettiin vuoristokylän laitamille ja lähetettiin lukuisten vihaisten kapinallissoturien keskelle. Jossakin peltojen ja yksinkertaisten asumusten takana oli eräs ISAF-joukkojen etuvartioasemana pitämä kohderakennus, johon yhteys oli kuitenkin katkennut 24 tuntia sitten. Komentajat pelkäsivät pahinta ja Screaming Eagles lähetettiin alueelle levittämään hiukan demokratiaa...

Meidän tehtävänämme oli siis juosta karun vuoristomaaston halki kentän toiselle puolelle ja puhdistaa kohderakennus vihollistaistelijoista. Lisäksi joukkueen tuli suojata laskeutumisalue ja Chinook-kopterien lasku- ja nousutoimet. Talebaneja taas oli kaikkialla ja näillä oli käytössään myös mittavat reservit, jotka käyttivät salaisia kulkureittejä ja luolastoja piirittääkseen vääräuskoiset. Näiden tehtävänä olikin vain estää jenkkejä saamasta haluamaansa ja eliminoida mahdollisimman monta miehittäjää.

Siviilit neuvottelevat kylänvanhimman kanssa. Amerikkalaiset ovat tulossa...

ISAF-joukkojen rakennukseen olikin jäänyt eloon pari saksalaista tulenjohtajaa. Nämä eivät kuitenkaan saaneet yhteyttä jenkkeihin ja joka paikassa kuhisi Talebaneja...

Aseistautunut taistelija toisensa jälkeen asettautui pellon reunalle odottamaan amerikkalaisten maahanlaskua. Talebanit pääsivät tässä tehtävässä hyödyntämään väijytysääntöjä kohtalokkain seurauksin.

Kolmas joukkue, The Marauders pudotusalueella. Osastoon kuului neljä Fire teamia ja kaksi ryhmänjohtajaa, joukkueenjohtaja, Staff Sergeant, lääkintämies, radisti, Tactical Air Controller sekä kevytkonekivääritaistelijapari. Overlord oli lähettänyt myös Apache-kopterin joukkueen tueksi.

Sisäpihallinen rakennus vasemmassa laidassa oli jenkkien kohde. Matkaa oli reilusti, mutta aikaa vain kahdeksan vuoroa.

Lisää kapinallississejä ilmaantui taloista ja vuorilta. Osa kiipesi tunneleihin johtavaan kaivoon. Kentällä oli viisi pistettä, joista saattoi vuorojen välissä putkahtaa kapinallisreservejä ja joita myös pöydällä olevat joukot saattoivat käyttää uudelleensijoittumiseen.

Dragunov-tarkka-ampujia ja tähystäjiä rakennusten varjoissa.

Fire Teamit Cerberus ja Carbon lähtivät etenemään pellon reunaa pitkin.

Fire team Trinket siirtyi etumaastoon ja joutui välittömästi Talebanien väijyttämäksi. Ensimmäinen KIA tuli jo ensimmäisellä vuorolla, ei hyvältä näytä. Onneksi olimme asettaneet konekivääritiimin Overwatchiin ja se rankaisi asemansa paljastaneita Talebaneja kovalla kädellä.

Ainoastaan RPG-mies selvisi tulituksesta ja pinkoi rakennuksen suojaan odottamaan uutta tilaisuutta.

Talebaneilla oli tällä kertaa mukanaan myös johtajia, joilla on merkittävä rooli kouluttamattomien soturien kaitsemisessa. Ilman johtajia näiden soturien tulee onnistua aktivointiheitto joka vuoro jotta niiden on mahdollista toimia, muuten vaistot käskevät vain pitämään pään matalana. Taustalla oleva ajoneuvo oli meidän onneksi vain ruosteinen hylky.

Taleban-komentajat juonivat ikävyyksiä jenkkien turmioksi. Force on Force-säännöissä on monia sissisotaan ja kaoottiseen kaupunkitaisteluun sopivia erikoissääntöjä, kuten mahdollisuus poistaa poissa line of sightista oleva yksikkö pöydältä ja asettaa se mihin tahansa muualle näkymättömiin. Tämä kuvaa joukkojen hyvää maastontuntemusta ja sekavan sodankäynnin sattumia.

Jenkit etenevät poispäin laskeutumisalueelta ja harventavat Taleban-vastarintaa. Meidän oli myös mahdollista tuhota kapinallisten kulkureittejä ja tukkia tunnelien suut kranaatein ja räjähdepötköin. Vaikka meillä olikin tekninen etulyöntiasema, paremmat varusteet ja ilmatuki, ei vihollistaistelijoita voinut päästää piirittämään meitä moninkertaisella ylivoimalla.

Saksalaiset tulenjohtajat paljastivat asemansa läheisille Talebaneille, eivätkä ehtineet kutsua tykistötulta näiden niskaan.

AK-tuli kaatoi nämä maahan! Shit, jenkeille tulisi kiire... Pelasimme kuitenkin kuin emme olisi tienneet liittolaisten läsnäolosta.

Vastarintataistelijat olivat maastoutuneet kastelukanavien viereen. Ryhmät alkoivat huudella toisilleen käsittämättömällä kielellä...

...ja lähtivät kohti ISAF-joukkojen rakennusta ja haavoittuneita saksalaistarkkailijoita, aikeenaan vangita nämä!

101st Airborne eteni määrätietoisesti väijytysten ympäröimänä ja tulituksen alla, laittaen kovan kovaa vastaan.

Lähikantaman tulitaistelu päättyi ikävästi kolmelle afgaanitaistelijalle. Viimeinen mies hyppäsi konekiväärin puikkoihin muttei onnistunut osumaan vääräuskoisiin demoneihin.

Fire team Cerberus lähestyi Ericin ohjastamana keskikenttää. Päätimme hajaantua tuliryhmillämme, jotta Cerberus voisi tuhota läheisen tunneliluukun. Mun tehtäväksi taas jäi omalla puoliryhmälläni harhauttaa vihollisia ja pyrkiä lähestymään kohderakennusta sivustasta.

Vihollinen sai kentälle reservejä ja vaikka meidän onneksi suuri RPG-raketein varustettu vihollisosasto hautautui kuoliaaksi räjäytettyämme näiden tunnelin, saivat kapinalliset pikakiväärein kaadettua pari rakennukseen suojautunutta amerikkalaista. Onnistuimme kuitenkin paikkaamaan nämä takaisin taistelukuntoon. Samalla Tactical Air Controller viritteli radiotaajuuksiaan saapuvan Apachen varalle.

Talebanit ottivat sakemannit panttivangeiksi ja kohderakennuksemme haltuun. Toisesta kerroksesta oli mainiot näkymät ja ampuma-asemat peltojen ylitse.

FIRE IN THE HOLE! Fire Team Cerberus tukkii yhden reservireitin. Ericin ryhmään oli liittynyt myös lääkintämies reppuineen.

Mun Carbon-puoliryhmä lähestyy kohderakennusta varoen ryhmänjohtajan ja Staff Sergeantin johdolla. Siviilit koettivat myydä näille jotain mattoja mutta kk-mies hätisti nämä tiehensä.

Pakasta nousi äkkiä satunnaiskortti ja yksi kohderakennuksemme Talebaneista sai surmansa. Päättelimme, että toinen saksalaispanttivangeista oli pannut hanttiin piilotetulla käsiaseellaan! One down.

Äkkiä Talebanit suorittivat yllätysiskun, kun kaivotunnelista ilmestyi äkkiä Kalashnikov-ampujia Cerberuksen etumaastoon ja kohderakennuksen kapinalliset avasivat raivokkaan tulen Carbonin suuntaan. Eric suojautui äkkiä läheiseen rakennukseen eikä kärsinyt tappioita, mutta mun puoliryhmä jäi avoimelle.

Kaksi miestä otti osumaa ja ryhmä lähti vetäytymään. Kessu pani tupakaksi.

Viimein Apache-kopteri ilmoitti olevansa käytettävissämme. Viimeksi Kuninkaiden solassa emme uskaltaneet käyttää ilmatukea, mutta nyt vihollisia oli niin paljon että kopteri piti kutsua hätiin. TAC-operaattori ei ensimmäisellä kerralla saanut yhteyttä kopteriin, mutta toisella yrittämällä alkoi tapahtua!

Minä ja Eric ehdotimme "Show of Forcea" jolloin matalalla lentävä Apache pakottaisi kaikki kylän kapinallissoturit heittämään rohkeustestin tai jättämään asemansa. Verenhimoinen ilmavoimien komentaja halusi kuitenkin vetää gatling-tykillä strafe runin koko kentän halki ja ampua piiput kuumana myös kohdetalon ryhmää! Olimme hiukan huolissamme panttivankien kohtalosta, mutta jenkithän eivät tienneet liittolaistensa läsnäolosta.

 

BOOM! Apachen isku hajotti kaksi ryhmää täysin ja suurimman osan kohderakennukseen linnottautuneista miehistä, (myös toisen saksalaissotilaan) musertavan gatling-tulituksen tikatessa hiekkakenttää.

Fire Team Carbon saavutti kohderakennuksen seinustan ja valmistautui tunkeutumaan sisään. Haavoittunut saatiin paikattua mutta yksi mies poistui muonavahvuudesta kovasta ensilääkintäyrityksestä huolimatta.

Toisaalla suuri joukko Talebaneja iski meidän selustaan avaten tulen meidän kk-tiimiä kohti. Jenkkiryhmä menetti yhden soturin ja vetäytyi toisen pellon suojiin. TAC siirtyi parempiin asemiin käyttääkseen ilmatukea selustasta ilmestyneitä vihollisia vastaan.

KK-ryhmä, johon oli liittynyt joukkueenjohtaja ja radisti, sai onneksi haavoittuneensa paikattua takaisin tappelukuntoon. Jenkkien lääkintätaidot ja luotiliivit ovat aika iso etu FoF-kamppailuissa.

Trinket ja Cerberus lähestyvät juoksujalkaa rakennusta. Viimeistä panttivankia hallussaan pitävä Taleban-soturi ampui RPG-raketteja jenkkien sekaan osumatta kuitenkaan maaliinsa.

Koetin rynnäköidä sisään rakennukseen, mutta en onnistunut kriittisessä moraaliheitossa. Ilmeisesti Carbon-tiimi huomasi ansalangan ovensuussa ja näiden tuli purkaa IED-räjähde ennen kuin vyörytys olisi mahdollista.

BOOM! Uusi Strafe run tuhosi sekä pellossa piilotelleet väijyttäjäkapinalliset, että yhden rakennuksen ja sen sisältämät Talebanit. Ilmatuki pääsi tällä kertaa näyttämään hampaansa toden teolla. Rakennuksen tilalle vaihdettiin tietenkin raunioituneet palaset.

Siviilit juoksentelivat epätietoisina ilmatuen ja käsiasetulituksen mekastaessa ympärillä.

Eric komensi Fire Team Cerberuksen rynnäköimään kohderakennukseen ja nämä potkaisivat määrätietoisesti oven saranoiltaan.

Taleban-soturi kaivoi AK:nsa esiin ja onnistui nitistämään yhden päällekarkaajan näiden tunkeutuessa toiseen kerrokseen. Yritimme ottaa kapinallisen vangiksi, mutta tämä menehtyi rajussa käsikähmässä.

Lääkintämies tarkisti pelastetun panttivangin kunnon. You gonna be alright!

Amerikkalaiset ottivat haltuunsa kohderakennuksen, tutkien joka nurkan piilottelevien itsemurhapommittajien ja ansojen varalta.

Kaukaisesta tunneliluukusta ilmestyi kuitenkin viime hetkellä lisää Talebaneja, jotka piiloutuivat peltoon lähellä laskeutumisaluetta. Jenkkien kk-ryhmä ei ehtinyt savustaa näitä ulos ennen kahdeksannen vuoron loppua ja laskeutumisalue oli 'compromised'.

Mieletön ja tiukka ottelu! Tällä kertaa päästiin näkemään pari uutta tilannetta, kun jenkkien ilmatuki saatiin edelliskerrasta poiketen käyttöön ja nähtiin myös harvinainen lähitaistelutilanne jenkkien mukiloidessa kohderakennuksen viimeisen Talebanin.

Vaikka amerikkalaisten rynnistys oli määrätietoinen ja päätehtävä saatiin täytettyä, päättyi peli paperilla kuitenkin Talebanien murskavoittoon 12-6. Vaikka saimme ISAF-vartioaseman haltuumme, menetimme kolme amerikkalaissotilasta kuolleina ja kolme vakavasti haavoittuneina eikä laskeutumisalue ollut pelin lopuksi puhdas vihollisista. Talebaneja kuoli taistelussa useita kymmeniä, mutta amerikkalaiset saavat pisteitä vain tehtävän suorittamisesta, eikä vihollisen tappamisesta. Kokemus oli kuitenkin hyvä ja suhtauduin saavutukseen moraalisena voittona, sillä oma Fire teamini oli täyttänyt urheasti tehtävänsä saavuttaen kohderakennuksen ensimmäisenä!

Spekuloimme miten tehtävän voisi suorittaa mahdollisimman menestyksekkäästi. Kohderakennuksen valtaamiseen tarvittaisiin skenaariosääntöjen mukaan kolme yksikköä, eikä jenkeillä ole alun alkaenkaan kuin viisi. Tämä tarkoittaisi, että kolmen yksikön tulisi lähteä hyökkäämään aggressiivisesti mutta harkiten ja tappioita varoen ja kahden tulisi vain jäädä asemiin puolustamaan pudotusaluetta ja tuhota sitä lähimmät tunnelipisteet. Näissä tehtävissä tappiot vain tuntuvat tosi raskaasti, sillä Taleban saa amerikkalaisen tappamisesta kolme pistettä, kun jenkit taas saavat viisi pistettä mikäli valtaavat rakennuksen. Saksalaiset pelastamalla meidänkin olisi ollut mahdollista saada pari lisäpistettä, mutta silloin ei tietenkään auta kutsua Apache-tulitusta näiden niskaan... Noh, war ain't fair!

Seuraavaan kertaan ja kiitokset jälleen kerhoisännille sekä muille osallistujille hienosta kokemuksesta!

It pays to be a winner

Heräsin tänään vähän aiemmin, sillä G&G videokilpailun tulokset oli julkaistu aamuyöstä Suomen aikaa. Ilme oli varmasti näkemisen arvoinen kun klikkailin tieni Award-sivustolle ja tajusin että Flag Carrier-työmme oli voittanut koko skaban! Soitin heti Ericille herätyspuhelun ja panikoin hehkutusviestin facebookiin... Lukuisten onnittelujen ja 10 000 dollarin pääpalkinnon pokkaamisen lisäksi jonkun meistä pitää vielä lähteä G&G:n laskuun Saksaan messutapahtumaan maaliskuussa! Voi kyllä olla, että lähdetään isommallakin porukalla. ;) Hyvä startti päivälle!

Illasta käytiin hiukan kokoustamassa työjuttuja koskien ja maalailin kaupalla hetken Tichi Huichi-ratsuväkeä lizardmen-armeijaan. Juhani alkoi myös herätellä jonkinlaista Necromunda-buumia, johon pitää tietty ottaa osaa! Saa nähdä minkälaisen jengin sitä saa aikaiseksi...

Beachfight Alliance

Viidakkoäksönin aika! Pelasimme vastikään neljään mieheen jännittävän Fantasy battle-ottelun. Hesen örkkiarmeijakunta oli rantautunut Southlandsien eteläkärjessä sijaitsevan Keisarikunnan siirtomaakaupungin hietikoille ja peloton palkkasoturiarmeija jalot suurhaltiat rinnallaan kokosi rivinsä torjuakseen vihernahkojen hirviömäisen hyökkäyksen. Jostain sademetsän uumenista paikalle ilmestyi myös kaukonäköisen Slannin lähettämä liskomiesosasto, joka vaikutti myös saapuneen kohtaamaan örkkien valloittaja-armeijan. Ihmisten ei auttanut kuin luottaa muinaisiin olentoihin...

Kummallisen väriset linnut lehahtivat lentoon Southlandin viidakon latvustoista, kun muinaiset liskosoturit saapuivat luolastoista ja metsän reunasta rannikolle soittaen rumpuja ja simpukankuorista tehtyjä torvia.

Örkkien Redfang-heimon maihinnousuosasto oli rantautunut laivoista ja alkoi täydellä tohinalla pystyttää sotakoneita viholliskaupungin puolustusten nujertamiseksi. Taustalla hirviömäinen Arachnarok ui rantaan puolustajien kauhuksi.

Hesen hillitön örkkiarmeija koostui tällä kertaa lähes pelkästään metallisista figuista, ainoastaan hirviöt olivat muovia. Ebay lienee haukannut aika ison osan örkkien rahakirstusta mutta jumalauta tässä porukassa on asennetta ja ihmettelemistä!

Goblinit oli huolittu retkelle vain sotakonemiehistöksi.

Ericin palkkasoturiarmeijassa oli jos jonkinlaisia aarteenetsijöitä ja onnenonkijoita, jotka olivat saapuneet Southlandeille rikkauksien ja seikkailun perässä. Nämä karaistuneet eränkävijät käyttivät matsissa Halflingien sääntöjä, jotka sopii hyvin ranger-yksikön luonteeseen.

Republikaanikaarti marssi armeijan etunenässä taisteluun kirstunhoitaja (Paymaster) Ratcliffen johdolla. Pikemenitkin olivat Dogs of War-armeijalistasta.

Suurhaltiat tulivat vahvistamaan ihmisten rivejä ja oikeaa laitaa taistelussa örkkejä vastaan. Taustalla olevaa siirtokuntakaupunkia tulisi puolustaa viimeiseen saakka.

Värikäs liskomieskohortti murtautui puurajan lävitse hiekkatantereelle aukion keskeltä heti ihmisvarustusten vasemmasta laidasta. Kiväärimiehet olivat lentää takamukselleen Stegadonin jyristellessä bambutiheikön lävitse. Käytin nyt ensimmäisiä kertoja Skinkkejä ja "Fog Wraiths" ratsuväkirykmenttiä.

Hese sai aloittaa ja lähetti hirviöosastot etulinjaan tavoitteenaan murtaa meidän linjat raa'alla voimalla.

"Easy now, lads! There's enough a pay for all of us!"

Keksimme että olisi siistiä, jos örkeillä olisi mukana kaapattu laivatykki. Yksi Hesen Big bosseista raahasi tykin laivasta ranta-asemiin ja toimi sen miehistönä käyttäen normicrew'n sääntöjä. BOOM!

Redfang tribe oli tuonut mukanaan peikkoja, jotka soutivat laivat merten yli örkkien puolesta. Hesen Trollit on tehty esimerkiksi vanhoista ja uusista River trolleista, Ogre Kingdom Gorgereista, sekä vanhoista vuorijätti-figuista.

Mun Apina antoi palaa heti ekalla vuorolla ja loitsi irresistible forcella taivaankantta ravistelevan Cassandoran komeetan ja katosi taianomaisessa räjähdyksessä kentältä Ericin kiväärimiesten iloksi. Komeetta antoi odottaa itseään kolmisen vuoroa ja iski sitten kenttään vieden mukanaan läjän örkkejä ja skinkkejä. Bananas!

Giant lähetettiin metsäpolulle ensimmäisenä väijytysten varalta. Ammuimme tätä raivokkaasti puhallusputkilla ja nuolilla mutta Jessen leijonasotavaunujen piti lopulta käydä viimeistelemässä päälle käyvä jätti.

Kameleonttiskinkit näyttivät tietä muulle liskoarmeijalle.

Vanhat figut ovat pienempiä eikä niillä ole värikkäitä suomuja, joten ne maastoutuvat paremmin! Vaihdoin oneposer-skinkeille vähän aseita ja asentoja jotta rykmenteissä olisi enemmän eloa.

Mun Salamander jahtasi pelin ajan Hesen Trolleja, jotta voisin liekittää niiden regeneration-kyvyn tiehensä. Tämä yksilö on ollut poikkeuksellisen säyseä eikä ole safkannut vielä ainuttakaan kaitsijaansa parin matsin aikana.

Örkkien ryöstäjä- ja tutkimusarmeijakunta marssii viidakkopolulla.

Arachnarok oli nopeutensa turvin ensimmäisenä käsirysyssä ja ajoi mun Skinkkimunkit kultaelementaaleineen alas vuorenrinteen pyhätöstä. Toi hämis kuuluu mun arkkivihollisiin...

Jesse loitsii suurhaltiamaagilla taikaverkkoa sitomaan Hesen pääjoukot, eli shamaanin johtamat Savage Orc Big 'unzit. Kuristava lumous onnistuikin liimaamaan rykmentin paikalleen kriittisessä vaiheessa ja nitistämään siinä sivussa pari vihernahkaa.

Palkkasoturi ansaitsemassa roposiaan! Pikemenit ajavat Trollit karkuun.

Samurait kyllästyivät katselemaan Arachnarokia linjoissaan ja hyökkäsin sen kimppuun Temple Guardilla, Oldblood-kenraalilla ja Saurusratsuväellä. Chop!

Hesen kenraali oli toisella laidalla taistelua, johdattaen kärkiryhmää uhkaavasti kohti kaupunkia.

Juopunut jättiläinen joi liskojen saket ja murskasi mun ratsuväkiryhmän, mutta Samurai Retainerit näyttivät lopulta miten oikeasti tapellaan!

Hesen armeijan lipunkantaja haastoi Ericin esitaistelijan kaksintaisteluun, mutta örkit ajettiin karkuun ennen kuin kumpikaan ehti iskeä kuolettavia haavoja toisiinsa.

Yhtäkkiä Samurait kuitenkin havaitsivat Muinaisten kulta-aarteita palkkasoturien jaloissa ja pullottavissa taskuissa ja rysähtivät näiden kylkeen vaatimaan aarteitaan takaisin. Allianssin luottamus horjui uhkaavasti!

Fiilistelimme, että ryhmänjohtajan piti tulla sovittelemaan tilannetta heittämällä onnistunut LD-testi. Esitaistelija tulikin kovistelemaan Saurus-päällikköä, mutta feilasi checkinsa ja menetti päänsä epäonnistuneen neuvottelun seurauksena. Ericin rykmentissä oli kuitenkin toinen sankari eli kenraali-kuvernööri Ratcliffe, joka onnistui sovittelussa ja palautti kullat sen oikeille omistajille. Rauha palasi littoutuneiden välille!

Stegadon tappoi jengiä ja saavutti lopuksi sotakoneasemat. Hiisien nuolenheittäjät ampuivat kuitenkin ensin pari ammusta sen kovaan nahkaan.

Hesen Savage Orc-zuluissa majaili mun liskomiesten vihaama Savage Orc shaman. Tätä varten olin varustanut Oldblood-kenraalini bane headilla, eli taikakallolla, johon oli kaiverrettu arkkivihollisen nimi ja joka antaisi suunnattomat voimat taistelussa kyseistä kelmiä vastaan. Sauruspäällikkö lähtikin kunniakkaaseen rynnäkköön kolmeakymmentä villiörkkiä vastaan haastaakseen shamaanin, mutta Hesessä ei ollut miestä ottaa kaksintaistelua vaan shamaani luikki pelkurimaisesti takalinjoihin. Oldblood kuoli kunniakkaasti ylivoimaa vastaan vihollisillensa nauraen! Bushido!

Lopulta örkkien iskuvoima kävi vähiin pelottomien puolustajien edessä ja sotapäällikön oli pakko soittaa vetäytymiskäsky. Peikot työnsivät laivat rannasta ja villiörkit heristivät nyrkkiä koskemattomalle kaupungille. Redfang-heimo palaisi vielä Southlandeille...

Good company. Kiitti hurjasta pelistä!