Scout moves 2

Seikkailu kaukoidassa jatkuu! Viime paivina paivakirjan pitaminen on hiukan jaanyt ja tapahtumat ovat hiukan sekoittuneet toisiinsa. Hong Kong alkaa hiljalleen tuntua kodikkaalta matkakohteen sijaan, ainakin Mong Kokin kaupunginosassa ja ymparoivilla alueilla. Fiilikseen on paassyt aika hyvin sisalle ja kaytannon asiat kuten liikkuminen ja ruokailu tuntuvat luontevilta.

24.5. Eric ja Bebe lahtivat reissulle Macauhun katsomaan huikeaa vesishow'ta ja katselemaan hulppeita kasinoita ja mina ja Hese jaatiin Hong Kongiin pitamaan rentoa shoppailupaivaa. Matkustimme metrolla Tung Chungin keskustaan, jossa on alyton ostoskeskus, jonka kaikki kerrokset ovat taynna vaatekauppa-outleteja. Meidan tavoitteena oli loytaa Heselle kengat, mutta mistaan Hong Kongista ei tunnu saavan koon 12 popoja. Etsinta jatkuu!

Outlet-kierroksen jalkeen loysimme Tung Chungin ravintolamaailman ja soimme Beppu-nimisessa japanilaisessa edulliset riisihassakat. Olin budjetoinut loppureissulle 100 dollaria (noin 10 euroa) ruokarahaa paivaa kohden ja se riittaakin taalla hyvin, tavanomainen ravintola-annos maksaa kolme-nelja euroa, mutta teeaikaan tai paikallisten pikkumestoista voi saada reilun nuudeliannoksen 90 sentilla. Aika usein ollaan kylla sorruttu myos McDonaldsiin ja Burger Kingiin, silla hintataso aivottoman houkutteleva ja paikat ihan hostelin lahella.

Iltapaivalla tulimme takaisin Kowlooniin, nukuimme paikkarit ja lahdimme viela illaksi kiertamaan geardokauppoja ja fiilistelemaan sotilaspatsaita ja -figuureita. Kuten taisin aiemmassa postauksessa mainita, taalla kaikki armeijakama on kovassa huudossa ja meininkia lisaillaan myos tavalliseen katumuotiin. Kaupungeissa nakee paikallisilla paljon moderneja armeijareppuja, maastovaatteita ja sen sellaista, mutta myos naisilla saattaa olla tyttomaisia hepeneita, joihin on ommeltu jokin divisioonatunnus tai printattu Navy/Army ja niin edelleen. Aika siisti ilmio, pitaisi vain loytaa se kauppa josta kaikki tyylitajuiset Hongkongilaiset ostaa vaatteensa!

Erilaiset figuurit, patsaat ja esillepantavaksi tarkoitetut lelut vaikuttaa olevan tosi iso juttu taalla. Aiheelle on omistettu kokonaisia ostareita, joissa pieniin tiloihin on angetty niin monta kauppaa ja niin paljon tuotteita, etta kaytavilla ei aina paase etenemaan ja myyjat eivat valttamatta mahdu liikkeisiin! Firmat kuten Hot Toys ja Soldier Story tekevat leffalisensseilla ja vaikuttavalla taustatyolla upeita figuureja, jotka on taysin customoitavia ja modailtavissa eri asentoihin. Jonkin sotilasfiguurin ostamalla saa vaikuttavan display-esineen, mutta sille on sitten ostettavissa lukemattomat maarat yksityiskohdiltaan mahtavia lisavarusteita, vaatteita, aseita ja esimerkiksi kuuluisuuksien piirteet omaavia paita. Aloin suunnitella omaa figuuria pari siistia kandidaattia yhytettyani ja mietinkin Hesen kanssa koko illan, mihin hahmoon sijoittaa. Special Edition, oma setup vai jokin yhdistelma? Pitaapa laskeskella...

Eric vei kameran mukanaan Macauhun. Ei mikaan persaukinen meininki.

DC Comicsin supersankareille oli hotellissa oma kauppa. Etualalla Batmanin leffoista tuttu pratka.

Kreisin vesishow'n alkua. Lattian vesialtaasta nousee laiva.

Trapetsitaiteilijat ja temput.

Lava eli kuulemma ihan omaa elamaansa, silla valissa se oli allas, valissa lattia, sielta nousi tavaraa, suihkulahteita ja esiintyjia. Valissa moottoripyorat hyppelivat linkoista koko alueen ylitse ja valissa uimarit hyppivat kerrostalon korkuudesta alas veteen. Huisa musiikki yhdisti kokonaisuuden, Eric osti tapahtuman jalkeen esityksen soundtrackin.

Tyylikas ja elegantti Macau. Kasinoita, loistohotelleja ja glamouria.

Normihuone. Naita auloja on kuulemma lukuisia ja tilassa ei oikeastaan ole yhtaan mitaan. Se vain on.

Huone ja suihkulahteet muuttavat varia.

Eurooppalaisvaikutteista kavelykatua. 

25.5 Odotimme Ericia takaisin Macausta lahtemalla pitkalle kaupunkijamboreelle ympari Mong Kokin nahdaksemme viela paikallisempaa meininkia ja tavallisten ihmisten elamaa. Seikkailimme syrjakujien tehdasalueelle, jossa rasvanahat rassassivat kaiken maailman moottoreita ja koneita ja josta loytyi ihan alyttomia tyokalukauppoja. Siella taalla oli koripallokenttia, mika tuntuu olevan Honkkareissa jopa suositumpaa kuin futis. Loysimme myos pari perinteista toria, josta paikalliset ostavat paivittaistavaransa ja tunnelma on eri verrattuna turistimarketeihin, kulkukoirat karkkyvat kojuista roikkuvia sianpaita ja -sorkkia, munkit kaveleskelevat siella taalla ja kaikki on halpaa.

Kuuman paivan keskivaiheilla loysimme eraan puistoalueen parkkipaikan laidalta kyltin, joka ohjasi meidat sattumalta paikalliseen lelu- ja figuurimuseoon. Paikka on kylla todella piilossa turisteilta, eika siella vieraskirjan mukaan kay kovinkaan paljon vakea, tama oli tosi hyva osoitus siita, mita kaikkea kummaa ja mielenkiintoista Hong Kongista voi loytya. Vastaanotto oli ystavallinen ja maksoimme mielellamme pari euroa kokoelman nakemisesta ja hienon asian tukemisesta. Mulla on talta paivalta muutamia kuvia, mutta ne eivat ole nyt kasilla, joten pitaa lisata otokset tanne jalkikateen. Taman paivan safkat syotiin muuten vietnamilaistyylisessa paikassa.

26.5. Luvassa oli lisaa pyorimista, mutta paiva alkoi hienosti leffateatterissa, kun menimme katsomaan Act of Valorin. Elokuva on patrioottinen patka SEAL-teamista, joka on omistettu palveluksessa oleville ja olleille sotilaille. Leffasta erityisen tekevat nayttelijat, jotka ovat active duty SEALeja ja taktiikat ja toiminta ovatkin aika silmiahivelevan ammattimaisia, kyparakameroista kuvattu vyorytysmatsku on jaatavan nattia katseltavaa. Olin nahnyt patkan jo aiemmin Suomessa, mutta oli huippua nahda se uudelleen kunnon aanilla ja valkokankaalta, jolle se ei koskaan Suomessa paassyt. Ehka geardohullu Hong Kong vetaa taman tyylisia filkkoja paremmin, katsomossa oli lauantaiaamunakin kaikenlaista hiihtajaa ja vaaria.

Hese lahti Harbor Cityn loppumattomaan ostoskeskukseen koko paivan shoppailureissulle ja me matkasimme Ericin ja Beben kanssa Sham Shui Po'hon etsimaan jaakiekkokauppaa! Ma ajattelin, etta olisi hauskaa ostaa NHL-pelipaita ja paatimme tarkastaa, minkahintaisina niita saisi Honkkareista. Latkakauppa oli loppujen lopuksi ihan kiven alla ja osoitekin oli ehtinyt muuttua kaksi kertaa internetissa ilmoitetun jalkeen. Beben kommunikointikyvyilla ja opastuksella loysimme kuitenkin tunnelmallisen paikan jostain torialueen laitaman neljannesta kerroksesta. Paikka oli taynna omistajan jaakiekkoaiheisia tavaroita, pokaaleita, matkamuistoja ja patsaita ja kavikin ilmi, etta kyseessa oli jonkin kuuluisan HongKongilaiskiekkoilijan liike, joka oli ennemminkin harrastus kuin paatoiminen tyo. Kauppaa vahtinut tytto kertoi, etta omistaja oli kaynyt Suomessa harjoittelemassa lajia ja valmennusta ja toden totta, yhdessa vitriinissa oli latka-aiheisten pinssien peittamana Veikkauksen "Suomalainen voittaa aina"-avainnauha. Kaikkea sita loytaa! Itse kaupassa ei ollut kovin paljon tuotteita ja pelipaitojakin vain pari (joista se mielenkiintoinen oli display piece, mika on oikea vihoviimeinen Hong Kong ilmio, kun kaikki super tuntuu olevan kaupoissa vain kiusaksi naytilla), mutta ehka HK ei olekaan se paras paikka etsia jaakiekkovarusteita!

Illalla paatin sitten repaista ja ostaa military-figuurin, jota olin kaynyt katsomassa jo niin monta kertaa, etta ihan havetti aina pyytaa figukaupan tyttoja kiipeamaan ainut myynnissa ollut kappale hyllyjen korkeuksista. Halusin ostaa US Army-figuurin 2006-2010 aika-akselilta, josta myos mun ACU-teemainen Re-enactment varustekokonaisuus on ottanut esikuvansa. Naita ei kuitenkaan loytynyt oikein mistaan valmiina, vaan kaikki kaupat myivat eioota tai figuurit olivat esilla "display only" eli fiilistelyn vuoksi ja ostajien kiusana. Mietin aluksi, etta olisin voinut vain ostaa figuuripohjan ja kaikki varusteet yksitellen, mika ei olisi tullut loppujen lopuksi sen kalliimmaksi, mutta mun mielesta erillismyynnissa olevat vaatteet ja tarvikkeet eivat ole ihan yhta laadukkaita. Tama meininki on varmaan todella vaikea kasittaa Suomessa, mutta kaupat ovat ihan taynna figuureja, varustepaketteja ja pienia pusseja, jossa on sotilashahmoille skaalaan tehtyja vaatteita, varusteliiveja, aseita ja kaiken maailman yksityiskohtia radioista valotikkuihin, saksiin, yonakolaitteisiin, taktisiin rensseleihin, vaihtopaihin ja jopa ajoneuvoihin. Repuissa ja takeissa on esimerkiksi toimivat vetoketjut, aseista lahtevat lippaat irti ja niissa on avautuvat hylsyportit ja kaikki varusteet on ommeltu esikuvien mukaan muistuttamaan aitoja tikkauksia ja kuvioita myoten. Lopulta paatin sijoittaa aika kalliiseen Special Edition-figuuriin (hinnalla olisi saanut pari-kolme simppelimpaa perushahmoa) joka oli meiningiltaan ja yksityiskohdiltaan niin osuva ja vakuuttava, etten vain voinut vastustaa. Hahmosta pitaa varmaan tehda myohemmin jokin syvaluotaavampi arvostelu, on toi aikamoinen man-Barbie.

Special edition boksin tavaranpaljoutta. Kaikki varusteet ovat tunnistettavia ja huikean hyvin tehtyja. Aijan nimeksi taitaa tulla nimilapun perusteella Bruce ja koetan ehka etsia sille Hong Kongista Willisin paan!

Kaikki taskut aukeavat ja sulkeutuvat velcrolla ja ovat pullollaan tavaraa kuten kranaatteja ja lippaita, joissa on patruunat. Aseista lahtevat lippaat irti ja ne voi virittaa, kivaarin teleskooppitukki saatyy oikeasti eri asentoihin ja kaikki lisavarusteet ovat modulaarisia ja vaihdettavissa kuten oikeassakin aseessa. Jopa kyparan remmistoa voi saataa. Alytonta meininkia.

Moderni IOTV/liivi. Kaikki taskut kiinnitetaan punomalla kuten oikeissa liiveissa ja niiden sijainnit saa siis paattaa itse. Mukana tuli myos juomarakko letkuineen, kranaatteja, suojalasit, yonakolaitteet alustoineen, radiovarusteet ja monofoni, sakset, pari poikkeavan varista taskua yksityiskohdiksi ja mita viela. Arvomerkit, nimilaput ja yksikkotunnukset leikataan itse velcro-arkista ja lyodaan hahmon vaatteisiin.

Mukana tuli myos sinko ja raketti. Reppu ei kuulunut pakettiin, vaan ostin sen irrallisena tuomaan siistin elementin ja viela lisaa fiilista figuun.

Paa on tosi hyvin sculptattu ja maalattu ja oikeassa ymparistossa kuvattuna figu on ihan fotorealistinen. Yksityiskohdat ovat t-paitaa myoten oikeat. Koetan viela loytaa figuurille vitriinin tai lasiboksin, jossa sita voi pitaa esilla realdeal-ACU-setin rinnalla. Taa oli mun eka figuurihankinta, vaikuttaa aika hauskalta harrastukselta! 

27.5. Oli taas nahtavyyksien vuoro. Koska kaikki kaupat eivat ole sunnuntaina auki yhta hyvin kuin arkisin (useimmat vaate- ja figukaupat silti iltakymmeneen) suuntasimme nakoalavuorelle Hong Kong islandin Centraliin. Vuorelle matkataan Peak tramilla, joka on klassinen raitiovaunu joka kuitenkin kipuaa vuorenrinnetta ihan alyttomassa kulmassa niin etta selka liimautuu lujasti selkanojaan ja takamus melkein nousee penkista. Perilla emme kuitenkaan tyytyneet turistien nakoalatorniin, vaan lahdimme kipuamaan ylemmas kohti ylinta huippua. Emme antaneet kuuman ja kostean paivan lannistaa, vaan kiipesimme rikkaiden asuinalueiden ja satumaisten Miyazaki-puistojen lavitse kohti huipulle johtavaa salaista huoltotieta, josta Eric oli kuullut joltain hyvantahtoiselta mummelilta viime reissulla. Lopulta paasimme perille ja sumusta huolimatta nakymat Hong Kongiin olivat ihan alyttomat. Naureskelimme myos kaukana alhaalla "nakoalatornissa" seisoville turisteille. Special Forces lead the way!

Vuorella on myos Madame Tussaud'n vahakabinetti, jossa vierailu kuului ostamamme meno-paluulipun hintaan. Kavimmekin ihmettelemassa taidolla vakerrettyja nukkeja kuuluisuuksista ja ottamalla parit hauskat valokuvat. Illalla lahdimme viela hiukan kiertelemaan kauppoja Harbor Cityyn, mutta tassa vaiheessa alkoi jo hiukan vasy painaa ja pian oli aika palata hotellille. Illan kruunasivat burgerit ja Chaos Marauders-korttipeli erikoisjoukkojen kotkanpesassa hostelin kuutoskerroksessa.

Luontokuvaa matkalla vuorelle.

Tunnelmallista metsaa, sillalla saisi kuvattua jonkin hienon leffakohtauksen.

Erikoisia kasveja ja hyvaa viidakkoreferenssia figumaastoihin.

Suht hyvat nakymat vuorelta.

Brangelina vahakabinetissa.

Prinsessa Diana ja ohikulkija.

The POTUS.

Wisemen.

Edu ja Shakespeare.

Kundit kouluttaa Albertia.

Bond ja Ponu.

Hese ja Audrey.

Kuuluisa kiinalainen koristahti.

Tiikerit!

Vilsketta hamartyvassa kaupungissa!

Eeppinen skyline.

Kreisi LEGO-display Harbour Cityn Toys'R'Usissa.

28.5. Rantapaiva! Hyppasimme aamusta kenkiimme ja veimme Hesen tahriintuneen paidan paikalliseen pesulaan. Samalla matkalla nappasimme leipomosta vahan aamupalaa ja tosta voisi tehda vaikka tavan, paksu slaissi pizzapiirakkaa, croissant, perinteinen egg tart ja koko patka kaaretorttua kustansi vain 30 dollaria. Tayttavan aamiaisen jalkeen hyppasimme jalleen metroon ja painelimme Cheung Chao'hon, jonka pitkalle hiekkarannalle asetuimme levyttamaan aamupaivaksi. Valitsimme maanantain rantapaivaksi, jotta paikalla ei olisi ihan alytonta ruuhkaa ja saimmekin olla aika omissa oloissamme ilman hairioita. Biitsilla oli hyva ottaa torkut, muutama valokuva ja katsella sumuun iltaa kohti katoavaa Hong Kong Islandia.

Illalla laheisten seafood-mestojen avauduttua lahdimme koko joukolla paivalliselle. Tilaamaamme herkulliseen settiin kuului jattikatkarapuja, simpukoita sipulilla, mustekalan lonkeroita, joitain saksirapuja, isot kipot riisia ja cream sodat, kokikset ja oluet lasipulloista. Eric on kehunut merellisen Cheung Chaon safkat maasta taivaisiin ja seafood oli kylla maittavaa ja niin erikoiseksi ruoaksi myos edullista. Tunnelmallinen paivallinen syotiin rannassa, josta katselimme ulapalla seilaavien laivojen valoja ja rannassa keinuvien paattien riveja. Pari kissaa metsasti rannan valojen houkuttelemia otokoita.

Saaren tunnelmaa.

Evaat levallaan.

Lebenia.

Ja hyvat safkat! Ruoka-aineet ongitaan aina samana paivana, joten tavara on tuoretta.

Ja taas urbaania meininkia. Tasta jatkuu!

Scout moves

Alright! Ensimmäiset päivät Honkkareissa on nyt vietetty War Head-komennuksella! Alla vähän tunnelmia reissun alkumetreiltä, olen kirjoitellut joka ilta vahan travel journalia muistiinpanoiksi. Päätin päivitellä jatkossa reissukuulumisia tähän samaan postaukseen, jotta blogi ei muutu ihan reissurapor

19.5. Saapuminen ja Mong Kok
20.5 Langham Place, Megabox ja Avengers
21.5 Tsim Sha Tsui ja Hong Kong Island
22.5 Mystinen koillis-Hong Kong ja mieleton merenranta
23.5 Monkey Mountain ja apinakuningas

19.5. Saapuminen Hong Kongiin, kamat hostelliin ja kiertelyä Mong Kokissa joka on siis meidän "neighborhood" tällä reissulla. Alueelta loytyy kaikille jotain, kenka- ja vaatekauppoja, model/toy-liikkeita ja military outleteja joka lahtoon.  Tarjonnan ja valinnanvaran maara on suorastaan ylitsepursuavaa ja oikeastaan tuotteesta kuin tuotteesta saattoi tehda hintavertailua eri myyjien kesken. Meidan piti kiiruhtaa paikallisen sotapelikerho Hong Kong Society of Wargamersin tapahtumaan suoraan lentokentalta, mutta saapumisemme hostelille meni niin myohaiseksi, ettemme ehtineet talla kertaa paikalle.

Ericin hyva frendi Bebe on ollut suureksi avuksi kaupungin meininkiin totuttautumisessa, silla silloin kun seitsematta kertaa Honkkareissa vieraileva Eric ei tunne reitteja tai saa selvaa kylteista, paikallinen apu on todella katsya! Bebe jarkkasi meille myos huipun hostelin ihan Mong Kokin keskelta pahimpaan ruuhka-aikaan.

Ihmiset Hong Kongissa eivat ole turisteista moksiskaan vaan pitavat huolen omista asioistaan, lansimaalaiset eivat kaanna erityisemmin katseita. Sikali matkailijana onkin rentouttavaa tutustua liikkeisiin ja nauttia tunnelmasta, kun tuntuu, kuin olisi osa kaupunkia. Myoskaan mitaan tuotetuputusta ei ole, vaan paikkoihin saa tutustua itse kaikessa rauhassa. Mielenkiintoisena pointtina kaikkialla nakyy geardomeininkia: maastokuoseja, MOLLE-reppuja, isojen asefirmojen paitoja ja kaikenlaisia sotilasvaatteita. Myos amerikkalainen populaarikulttuuri vaikuttaa heti katukuvasta paatellen olevan todella suosittua, erilaisia Marvel/Transformers/jne leffa- ja sarjisaiheisia kuoseja on joka puolella.

Hong Kongin figukaupat oli ensinakemalta ihan kreiseja ja ostoslista kasvaa. Mong Kokin model shopit on kuitenkin pullollaan vahan isomman skaalan patsaita ja figuureja eri aiheista, naille saa ostettua kenen tahansa julkkiksen kasvot, mitka tahansa vaatteet ja hahmot on kustomoitavia. Myos Gundam-hahmot on isosti esilla. Mun silmiin iskivat erityisesti 1/6 Military-hahmot, joiden yksityiskohtaisuus on allistyttavaa, seka Hot toys-firman tekema makea leffaversio Captain Americasta. Ehka matkabudjetti venyis pariin sisustuselementtiin!

Raunioiden ukki heitti meidat kentalle. Kiitti!

Seikkailu alkaa!

Kentalla! First things first, cream sodaa ja vetta.

Hesen ilme kun loydetaan kenkakauppakeskittyma.

Mong Kok on vilkas alue, jossa on paljon turisteja mutta jonne myos paikalliset tulevat shoppaamaan.

20.5. Tanaan tsippailtiin lisaa Mong Kokissa (nahtavaa on ihan loputtomiin) ja syotiin maittava lounas Spaghetti Housessa Beben kanssa. Joka liike tai ravintola taalla on aina ihan taynna henkilokuntaa ja asiakaspalvelijoita valmiina vastaamaan kysymyksiin tai juoksuttamaan jotain tavaroita paikalle. Beben avustuksella opimme myos ekat sanat kantoninkiinaa!

Lounaan jalkeen suuntasimme metrolla Langham Placeen (valtava, moderni ostoskeskus taynna brandiliikkeita) ja Kowloon Bay'hun tsekkaamaan nahtavyyksia. Vierailimme myos massiivisessa Megabox-ostoskeskuksessa, jossa oli muun muassa luistelukentta, IKEA-kerros ja iMax-leffateatteri jossa kavimme katsomassa toista kertaa uuden Avengersin (talla kertaa 3D:na). Valiin mahtui makkaribrunssi (Big'n'Tasty-ateria maksaa taalla reilun kolme euroa, Big Mac pari egea). Valissa pakoiltiin sadekuuroja ja ajeltiin takseilla polkuhinnoin.

Illan paalle vierailimme viela yhdella kuuluisista toreista ja ostettiin parit shortsit ja zukat huomista varten. Bebe tinkii tehokkaasti hinnat aika edullisiksi, ostosten tekeminen on siis aika helppoa meille lankkareille! Ennen hostelille paluuta Eric ja Hese nappas viela Dim Sumit, jotka on perinteinen Hongkongilainen valipala. Taa oli aktiivinen, avartava paiva ja mukaan mahtui myos hiukan business-mietteita ja ajatustenvaihtoa. Myos netti saatiin viimen toimimaan!

Langham Place. Nahtavaa riittaa.

WAR HEAD assemble! Feat. Bebe.

Hesen kukkaronnyorit avautuvat!

Pikaruokalounaalla!

Kreisi talo. Kerrosten valissa naytti olevan puistoja ja uima-altaita.

Bebe fiilistelee Hulkin kohtauksia Avengersissa!

Tassa ymparistossa Ericia ei pikku muksiminen vaivaa.

Mong Kokin yotunnelmaa. Vaatekaupat ovat auki myohaisiltaan ja perusjuttuja kuten safkaa saa aina, toisin kuin esim. Suomessa.

Vanhat aijat fiilistelee iltapalan ymparilla, mekin etsitaan ruokamestaa.

Dim Sum!

21.5. Hurja tsippailupaiva! Kavelimme Tsim Sha Tsuihin, Kowloon parkiin ja lopulta maineikkaalle Hong Kong islandille. Matkan varrella kohtasimme merkkiliikkeita ja ostoskeskuksia toisensa peraan (Hese oli aika liekeissa Guccin, Armanin, Dieselin, Bapen, Aapen jne liikkeiden keskella) ja ostosmahdollisuuksille ei kylla nayta olevan loppua. Paivan teemana oli kokea suurkaupunki-Hong Kong, eika rakennusten kokoa vaan voi kasittaa, vaan paikan paallakin tuntuu kuin katsoisi jotain unenomaisia kuvia eika voi uskoa silmiaan. Niskat vaan katkeaa pilvenpiirtajien huippuja tahyillessa. Paivaan kuului myos lauttamatka lahden ylitse ja kujaseikkailua perinteisessa Centralissa pikkukauppoja etsien. Lounas safkattiin supertehokkaassa kotiruokalinjastossa ja iltapalaksi napattiin vahan naapuritalon Burger Kingia ja katuvohveli.

Hese avasi tanaan shoppailuhanat BAPEn liikkeessa ja Edukin osti sarjiksia ja CD:n. Mukaan tarttui mullekin lamminhenkisesta sarjiskaupasta laja Carnage-sarjiksia (valkkailin lahinna kansien perusteella, en oo viela niin in Marvel/sarjisskenessa) ja Temple Streetilta laja military- ja coolness-aiheisia kangasmerkkeja vaatteisiin ommeltavaksi (naissa tinkiminen vahan epaonnistui kun Bebe ei ollut matkassa!). Ruined Films sijoitti myos katevaan gorilla podiin, joka on jarkkarikameran lisavaruste. Hese huullaantui kenkaliikkeista taysin mutta ei oikein loytanyt sopivia kokoja koon 12 jalkaan. Tanaan loysimme myos manga-teemaisen nettikahvilan, josta paivitella blogia matkan varrella! Paljon jo nahty ja koettu.

Kowloon Park, paratiisi keskella kaupunkia.

Taalla on sunnuntaisin kung-fu-esityksia.

Lammessa uiskenteli kilppareita. Paivan elain!

Suurkaupungin tunnelmaa Kowloonissa. Esimerkiksi Chow Tai Fook-koruliikkeita saattaa yhdesta kadunkulmasta nahda nelja kappaletta. Jengi tykkaa ilmeisesti taalla luxury-tuotteista.

Hong Kong islandin kuuluisa skyline.

Talot on alyttomia eika ne oikein mahdu kuviin.

Loysimme viimein Bathing Apen liikkeen. Naita on maailmalla parisenkymmenta, oikeastaan vain suurkaupungeissa.

Vilsketta ja vilinaa.

Paluukavely Kowloonin lapi Canton roadia pitkin.

Ennen lahtoa katsottiin viela vastarannalta upea Skylinen musiikkisaesteinen valoshow.

22.5. Tanaan paatettiin pitaa seikkailupaiva ja ajelimme junalla paateasemalle koillis-Hong Kongiin jossa Erickaan ei ole viela kaynyt. Taalta loytyikin henkeasalpaava, uskomattoman idyllinen rantamaisema, jonka elementit vareista lahtien olivat kuin suoraan Miyazakin leffasta. Kavelysuunnitelmat jaivatkin sikseen kun oli ihan pakko jaada fiilistelemaan upeita maisemia ja tunnelmaa. Kivisella biitsilla nakyi vain pari kalastajaa ja papparaisia lennattamassa leijoja lampimassa merituulessa. Rannalla juoksenteli myos vapaana koiria, jotka etsivat pienia rapuja kivien lomasta ja jotka kavi myos moikkaamassa meita. Jossain kaukana lenteli kotka.

Taalta kaveltiin vahan matkaa asutusalueelle pain, josta loydettiin Thaikkuravintola ja limuautomaatti. Pienet valipalat nautittuamme nappasimme taksin ja ajelimme Sai Kungin kylaan, joka oli merellinen satama-alue lansimaalaisine tunnelminee ja seafood-ravintoloineen. Todella upea paikka ja kasittamatonta, miten fiilikseltaan ja miljooltaan erilaisia mestoja Honkkareista loytyy kun vahan poikkeaa poluilta tai pyorii ympariinsa.

Rannikkokokemuksen jalkeen ajelimme pahkahullulla minibussilla yli oisen vuoristomaiseman takaisin Kowlooniin ja Mong kokiin, jossa tapasimme Beben, joka vei meidat japanilaiselle sushi-illalliselle tunnelmalliseen maisemaravintolaan. Huomenna on tarkoitus pitaa taas retkeilypaiva, mutta mulla hotsittaa jo aika lailla alkaa shoppailla (tahan asti oon pitaytynyt menemasta geardokauppojen lahelle, ihan syysta) vaikka reissu ei ole viela puolessakaan! Ehka pitaa viela scouttailla ja vertailla hintoja. ;) Hyva meininki!

Asuinaluetta ja valtavia kerrostaloja.

Seikkailufiilis.

Vuoret reunustavat usein maisemia, skaalat on uskomattomia eika niita vain kasita kuvista.

Matka jatkui kohti War h.. siis Whitehead-biitsia.

The man and the town.

Meika rapsuttelee paikallista Lictoria.

Xenojen lomakoti.

Henkeasalpaava ranta. Tata kelpasi tuijotella ja fiilistella.

Meika, Hese ja kalastajat.

Rantakivikko oli taynnansa piskuisia rapuja ja moyrivia kotiloita. Paiden ylapuolella lenteli punaisia leijoja.

Rannalla oli myos pastellinsavyinen majatalo, jonka omistivat kaikesta paatellen koirat. Me ei paasty sisaan.

Kotka nappasi rannasta kalan evaaksi ja jatkoi matkaa.

Aijat ihan hajalla, 65 senttia limsatolkista??

Tunnelmointia ja merellista fiilista Sai Kungissa. Tanne rikkaat, alueella asuvat lankkarit tulevat syomaan ja veneilemaan.

Vuoristoratamainen paluumatka minibussilla yli vuorten.

Nakyma Mong Kokin kaduille Itamae Sushista. Jatkoa seuraa!

23.5. Uusi seikkailupaiva! Herasimme melko aikaisin ja kavelimme laheiseen Dim Sum-mestaan "aamiaiselle". Bebe halusi tarjota meille tervetuliaisaterian joka koostui perinteisista Hong Kongilaisista suupaloista, johon kuului kaikenlaista taytetyista mykyista sushityylisiin rulliin, kakkumaiseen leipaan, pizzamaisiin lettuihin ja maustettuihin kananjalkoihin. Olin menossa muka kevyelle aamiaiselle, mutta perinteiseen tyyliin ruokaa tuli poyta tayteen ja lautasen sai kerata monta kertaa pullolleen. Huh! Vatsa taynna erinomaisen aterian ja henkevan keskustelun jalkeen oli hyva lahtea kohti paivan tarkeinta ohjelmanumeroa: apinavuorta!

Otimme pari metroa ja bussin luontopolkumaiselle vuorenrinteelle, jossa kohtasimme heti ensimmaiset apinat kadulla! Elaimet vain fiilistelivat aurinkoista kesapaivaa, mutta kiinnostuivat meista aina kun kasi eksyi taskuun (tottumuksesta apinat kai olettivat etta ruokaa olisi tiedossa) ja saattoivat tulla vahan lahemmaksi. Lain mukaan villielaimia ei kuitenkaan saa ruokkia turvallisuussyista ja lahjomisesta saattaakin koitua noin tuhannen euron sakot. Apinat nosti kylla suupielet hymyyn. Paikalla otettiin myos pari virallista Cpt. Planet-promokuvaa!

Lahdimme vahan seikkailemaan luontopolulle, joka muuttuikin akkia aikamoiseksi viidakoksi kun poikkesimme paatielta varsinaiselle reitille. Iso apinaperhe yhytti meidat virtaavan veden luona ja saimme aika makeita kuvia! Pikkuapinat roikkuivat emoissa, jotka kiipesivat kallioita pitkin juomaan purosta ja vahan isommat elaimet heijailivat puusta toiseen. Idyllinen tunnelma. Polku jatkui ylos vuorenrinnetta ja paatimme lahtea vahan eteenpain silta varalta, etta korkeammalla olisi hienoja maisemia. Kun polku kaantyi mutkaksi, piti tehda paatos jatkaako viela eteenpain vaiko palata takaisin; Bebe oli mukana korkkarit jalassa ja hame paalla viidakossa. Paatimme kuitenkin jatkaa eteenpain.

O-ou. Viidakkopolulle ei nayttanyt tulevan loppua ja fiksut tutkimusmatkailijat eivat olleet ottaneet poikkeuksellisesti vesipulloa mukaan. Vaikka paikalla oli jonkinlaisia virstanpylvaita, ei niista kuitenkaan kaynyt ilmi kauanko olimme kavelleet ja kauanko polku viela jatkuisi vuorenrinteita pitkin. Emme kuitenkaan halunneet hyvan tovin kaveltyamme kaantya enaa takaisin, koska rinne saattaisi tehda kaannoksen heti kulman takana ja palata alkupisteeseen. Apinoita nakyi siella taalla ja nappasimme pari coolia otosta alas solaan, jossa virtasi makea joki vihreyden keskella.

Kuumottelu alkoi reitin puolivalissa kun aika iso apina huusi akkiarvaamatta puusta Ericin ja Beben korvaan. Nopeutimme vahan askelia, kun apinoiden kaytostavat on vahan tuntemattomia emmeka halunneet arsyttaa luonnonvaraisia olentoja. Hienon maisemarinteen varrella paatin kiiveta puunoksalle fiilistelemaan nakymia, mika taisi olla pieni virhe: pari apinaa lahti kiireen vilkkaa liikkeelle kohti meita ilmeisesti vahtimaan reviiriaan. Kun paasin alas, apinat kavivat keulimaan ihan kunnolla ja ne tulivat aika uhkaavasti lahemmas aukoen paataan ja tukkien tien takaisin pain. Vaikka Bebe on paikallisia, tytto taisi vahan saikahtaa elaimia ja Hesellakin lahimpana katselijana kai hiukan jannitti! Lahdimme kuitenkin hiljalleen pois tilanteesta ja loppumatka varottiin visusti tieta blokkaavia apinoita ja valtettiin katsomasta viidakon kuninkaita silmiin.

Aika pitkan kavelymatkan jalkeen paasimme risteykseen ja paatimme nousta ylos tasanteelle, josta loysimme sympaattisen herrasmiehen! Pappa oli tullut jokapaivaiselle vuoristokavelylleen ja neuvoi meille hyvan reitin alas vuorelta. 75-vuotias apinakuningas naureskeli meidan seikkailuille ja kertoi olevansa heittelevinaan apinoita risuilla tai kivilla jos ne kavisivat paallikoimaan! Luk-niminen taivaltaja lahti meidan oppaaksi ja jutteli Beben kanssa kiinaksi kaikenlaista, pysahtyen valissa meidan kanssa nappaamaan kuvia maisemista ja opasti meidat aina bussipysakille saakka. Lopuksi toivotimme hyvat paivanjatkot ja tiemme erosivat. Loistoreissu ja hieno kokemus!

Univormut paalla. Matka alkaa! 

Apinavuoren vehreat maisemat.

Venaillaan Bapen kanssa bussia.

Ei oo safkaa.

Ei kurjempi miljoo bostailla.

HK Strike Team reporting in!

Apinoiden asuinsijoja.

Hylkeet viidakon sydamessa.

Pienet elaimet hakeutuivat varjoon.  

Nama apinat elivat luonnonvaraisesti viidakossa, johon oli vain rakennettu luontopolut. Siksi osaa vahan jannitti meidan lasnaolo.

Riverside OPS. Tassa vaiheessa kenkavalinnoille viela hihiteltiin.

Jannitys tiivistyy. Mulle tuli vahan hoppu alas mestoilta kun pari akaisempaa apsua alkoi aukoa turpaansa. 

Viidakon keskelta loytyi jokin muistomerkki. Elaimet kuitenkin vahan kuumotti, joten ei jaaty pahemmin fiilistelemaan kun riitapukarit olivat viela lahettyvilla. 

Loysin metsasta raman luudan jonka otin lahitaisteluaseeksi kaiken varalta! Apinat puree hiton lujaa.

Seuraava tunti mentiin aika kevytta jalkaa katse visusti polulla ja kamera meni laukkuun. Perilla kotkanpesassa odotti aika palkitsevat nakymat!

Vuorenhuipulta loytyi apinakuningas, oikea leffoista tuttu, klassinen sankarihahmo. Luk heitti kiinaksi legendaa Beben kanssa ja fiilisteli meidan seurana nakymia.

Hong Kong Island, Kowloon City ja meri. Ylapuolella lenteli muutama kotka.

Kuvateksteja ei oikeestaan tarvita.

Siina istuu aito aija. Luk kay vuorella joka paiva ja tuntee paikat kuin omat taskunsa. Miehella oli mukanaan bambukeppi, sateenvarjo ja reppu, muttei esimerkiksi kelloa. Kertoo osaltaan Hong Kongin meiningista, huippu kokemus; Luk oli myos mielissaan meidan tapaamisesta ja poseerasi hymysuin kuvissa.

Terasvaari kertoi vuorelta kivutessamme myos, etta portaat oli rakennettu alle vuosi sitten vuorella kayvien vanhuksien toiveesta ja askelmia on yhteensa 368.

Vuoren juurella odotteli (munaton) kulkukoira, joka kuului aiemmin jossain vuoren lahistolla asuneelle veijarille. Koira jarsi ankan paata, joita vuorikiipeilijat kai tuovat mukanaan kodittomien elaimien onneksi.  

Sham Sui Po haamottaa jo. Huisa seikkailu!

Jatkoa seuraa!