Colours of War

Boom! Pidimme eilen hauskan kuvauspäivän yksittäisten figujen parissa ja pystytimme Johanneksen kanssa aamupäivästä väliaikaisen War Head-studion Lauttasaareen Nopat & Taktiikka-klubin kerhotiloille. Mielessäni on pyörinyt pienen gallerian pystyttäminen ja halusimme ottaa sitä varten tunnelmallisia kuvia yksittäisistä figuista erilaisissa maastoissa ja asiallisin taustoin, ilman pelikuvista tuttuja, ympäriinsä lojuvia noppia tai taustalla siintäviä energiajuomatölkkejä. Noppakerhon maastokokoelmat ovat todella kattavat ja hyllyt suorastaan notkuvat inspiroivia maisemaelementtejä, eikä kyllä tule ihan heti mieleen parempaa paikkaa kuvailla nappeja galleriaa varten!

Mukana on koko War Head-tiimin miniatyyrejä, joskin suurin osa showcase-materiaalista on Ollin tuotantoa! Toistaiseksi aika vaatimattoman, mutta värikkään kuvakokoelmamme löytää Gallery-tabin takaa.

Rangers lead the way...

Pian alkavan Force on Force-kampanjamme Alpha Sierra Septemberin kunniaksi päätin hommata vihdoin ensimmäiset omat, historialliset napit. Teimme Juhan kanssa tilauksen brittifirma Empress Miniaturesille, joka tekee yhdet parhaista moderneista jenkkifiguista 28mm-skaalassa. Toimitusta sai odotella jonkin aikaa, enkä päässyt työstämään figuja heti niiden saavuttuakaan muiden kiireiden vuoksi. Olikin hienoa ja palkitsevaa viimein päästä putsailemaan figut ja kasaamaan puoliryhmää pelejä varten!

Mun on määrä toimia kampanjassa USASOC:n/USSOCOM:n eli amerikkalaisten erikoisjoukkojen komentajana ja päätinkin tehdä omista napeistani vähän Juhan 101st Airborne-figuista poikkeavia. Koska osalla Empressin Delta-jannuista on SCAR-kiväärit, ajattelin, että samoista äijistä saisi tehtyä myös makeita 75th Rangereita, joilla ase on myös nähty koekäytössä. Vaikka 75th toimiikin lähinnä "oikeiden" erikoisjoukkojen tukena, nämä toimis meidän kampanjassa hyvin kovempien kavereiden roolissa. Poiminkin kovalevyn referenssikansioista muutamia kuvia inspiraatioksi ja pistin tilaukseen yhden Fire teamin Empressin US Infantrya ja yhden neljän operaattorin Delta-tiimin.

Yksityiskohdat ovat kaikki kaikessa! Tiesinkin jo ennakkoon, että halusin tehdä ACU-maastokuvioitujen housujen kaveriksi PCU-takit, jotka ovat eräänlaiset jenkkiarmeijan taktiset huonon sään softshellit. Tämä erottaisi erikoismiehet hyvin Juhan nurmiporista. Kypärät sen sijaan osoittautuivat pieneksi ongelmaksi, sillä Delta-figujen potat olivat liian modernia mallia. Päädyinkin sahaamaan kaikki päät irti ja korvaamaan ne Juhalta ylijääneillä US Infantry-figujen MICH-kypärillä, joiden lookki sopi paremmin. Näihin oli kuitenkin sculptattu kypärähuput kissansilmänauhoineen päälle, joten refekuvista tutut, huputtomat ja maalatut kypäräpinnat jäivät väliin. Tämä ei kuitenkaan ole mikään probleema, vaan voidaan vaikka sanoa päällikön määränneen kypärähuput käyttöön, jotta erikoisjoukot sulautuisivat paremmin joukkoon toimiessaan yhteistyössä maavoimien joukkojen kanssa, eivätkä näin tekisi itsestään maalia vihollisen tarkka-ampujille!

Yhdistin siis grunttien ja erikoisjoukkojen osat ja sain riittävät neljä figua beisseille. Käytin siis myös perusjalkaväen vartaloita, jotta sain pari tukiasetta mukaan, Delta-tiimissä kun tulee vain rynnäkkökivääreitä. Army-nappien varustus kuitenkin poikkesi hiukan halutusta lookista, joten sculptailin green stuffista liivinselkämyksiin Modular Assault Pack-reput, pari taskua ja esimerkiksi reisipaneelin. Afghanistanin vuoristo-oloihin määrätylle Fire teamille tein lisäksi perinteiset shemagh-huivit suojaamaan kylmältä ja hiekkapölyltä. Lopuksi veistelin massasta yönäkölaitteiden kiinnikelevyt kypärän otsaan, sillä jostain syystä Empressin vakiopäissä ei niitä ole. Mun mielestä nvg-mountit ovat kuitenkin olennainen yksityiskohta ja halusin nähdä vähän ekstravaivaa realistisen lookin tavoittelussa.

Pari WIP-otosta jostain välistä rakentelua. Vasemmalta SAW-ampuja, SCAR, M4 ja M4+M203 kranaatinheitin. Beissasin napit Manticin pyöreille alustoille, sillä figujen mukana tulee vain jalkojen alla oleva pieni aluslaatta. Korkkilevystä sai tehtyä hiukan maastonmuotoja jo ennen hiekoitusta. Kypäriin on tehty NVG-mountit ja kauloihin pari huivia.

Pari green stuffista tehtyä reppua. Konekiväärimies sai luvan toimia kaksoisroolissa myös tuliryhmän breacherina ja asensin tämän selkään lekan, jolla saranat tai lukot voi kohderakennuksien ovia potkiessa lyödä hajalle!

Sitten maalia päälle. Koska ACU-kuvioista pintaa on napeissa eniten, maalasin maastokuvioidut osat figuista ensin. Koska Juhan Airborne-jätkät ovat niin onnistuneet, pyysin tältä pari vinkkiä siihen, missä järjestyksessä kuvio kannattaisi toteuttaa. Päädyin noudattamaan ohjeita ja aloittamaan vaalealta pohjalta, Rotting fleshin toimiessa pohjavärinä. Tämä washattiin sitten Seraphim Sepialla ja drubrushattiin sitten uudelleen Rotting Fleshillä. Näin syntyivät varjot ja vähän likaa vaatteiden poimuihin.

Koska Citadelin valikoimasta ei löydy maastokuvion Foliage-harmaanvihreää vastaavaa sävyä, piti maali sekoittaa. Yhdistelin GW:n uutta Russ Greytä ja Death World Forestia noin 70:30-suhteessa niin, että sävy oli silmämääräisesti tarkastellen siellä päin ja maalailin tällä Rotting fleshin päälle Juhan ohjeiden mukaisesti "juustosuikeromaisia" kuvioita, tavoitellen etäisesti digitaalista lookkia. Tässä skaalassa digikuviota on kuitenkin ihan mahdoton toteuttaa ja kyse onkin oikeastaan oikeanlaisen yleisilmeen tavoittamisesta. Tällä figulla näkyy myös green stuffista veistelty reisipaneeli.

Maastokuvion kolmas sävy oli perusharmaa Administratum Grey. Jätin nvg-mountit mustiksi, vaikka periaatteessa ne olisivat voineet olla myös 'maalatuiksi maalatut'; näin yksityiskohdat kuitenkin erottuvat paremmin kypäristä. Huiveihin tuli perinteisiä, maanläheisiä sävyjä.

Leka valmiina murtohommiin.

Maalatut ja erikoisemmat aseosat kuuluvat olennaisesti erikoisjoukkolookkiin. Poiminkin siis tähtäimet, PEQ-boksit, taktiset valaisimet ja teleskooppiperät ruskean sävyin. Samalla heitin lippaisiin vähän metallinsävyistä kulumaa. Kengät on maalattu Dheneb stonella ja washattu sitten Seraphim Sepialla. Hanskat ja joitain muita yksityiskohtia tein joka jannulle yksilöllisesti, sillä nämä ovat varusesineitä jotka sotilaat usein hankkivat itse omien mieltymystensä mukaan eikä niille ole pakottavaa ohjesääntöä.

PCU-takit on pohjamaalailtu Russ greyllä ja lähdetty sitten korostamaan vaaleaa  harmaata kohti. Armeijan nurmiporista poiketen Rangerit eivät käytä maastokuvioituja taisteluvarusteita, vaan RLCS-setistä tuttuja Ranger green-sävyisiä taskuja ja kantolaitteita. Tässä pohjavärinä toimi Knarloc green, jonka washasin kertaalleen mustalla. Korostin taskut ja MOLLE-lenkit sitten Knarloc greenin ja Dheneb stonen 50:50 sekoituksella.

Testasimme myös maastokuvion toimivuuden... Mikan kapinalliset näkee nämä kaverit vasta kun on liian myöhäistä!

75th overwatchissa vuorenrinteellä.

Wrrmm! Myös auto on onnistuttu ajamaan kallioille. Sain Juhalta työstettäväksi yhden Imprintin HMMWV-maasturin, jonka modailin erikoisjoukkotyyliin erottumaan tavallisista Humveeista Juhan ja Mikan laajassa kokoelmassa. Tähän kuului lähinnä naamioraitojen ja pienen battledamagen teko, sekä muutamat lisävarusteet.

Lisäsin katolle ja ajoneuvon ulkoseiniin reppuja ja naamioverkkorullan pidempien operaatioiden varalle. Katon 50.cal-aseman linnoitin green stuffista scupltatuilla hiekkasäkeillä, mut saa nähdä kauanko säkit pysyvät katolla kun pitää kurvailla off-road väistellen Mikan RPG-raketteja!

Takakuomun hävytön custom-maalaus kertoo, kun kuolema saapuu laaksoon. Terveiset vielä kapinallisille! Antenni on rautalankaa ja peräkoukku jokin bitsi-lisäys.

Auto ja kundit oli hauska väliprojekti kaiken fantasian ja scifin keskellä. Kun Alpha Sierra September pyörähtää käyntiin, seurataan näiden kaverien edesottamuksia varmasti tarinoin ja kuvaraportein!

Rangers lead the way...all the way. HOOAH!

Headstrong

War Head järjestää loppuvuoden aikana fiilistelymielisen miniatyyrimaalauskilpailun! Kilpailu on maksuton ja osallistua voi lähettämällä vaaleaa taustaa vasten otetut, hyvälaatuiset kuvat kilpailutyöstä osoitteeseen contact@gowarhead.com.

Kilpailutyön tulee olla yksittäinen figuuri ja se voi olla joko jalkaväen sotilas, ratsukko, hirviö tai ajoneuvo. Figulle voi myös tehdä maisemoidun alustan. Hahmon mittakaavan tulee olla 'perinteinen', esimerkiksi 28- tai 54-millinen. Osallistujatyöt tulevat deadlinen jälkeen esille War Head-sivustolle.

Skaban teemana on 'Klassikko'. Kilpailutyö voi olla esimerkiksi jokin legendaarinen oldschool-figu, tai klassisella tavalla toteutettu uudempi miniatyyri. Klassinen teema voi heijastua myös miljööseen ja ympäristöön, esimerkiksi Warhammer-Kaaoskääpiölle tehtyyn laavabeissiin. Jos taas mielestäsi Rogue Trader-Marineita ei päihitä mikään, maalaa wanha nappi kisaa varten. Tärkeintä on figun fiilis ja omaperäinen toteutus. Valokuvien lisäksi haluaisimme myös kuulla figuurin tarinan, oli se sitten fluffia, jokin hahmolle ominainen fraasi tai värikäs kertomus figuurin synnystä! Pienen tekstikappaleen voi halutessaan toimittaa kuvien ohessa esimerkiksi sähköpostilla.

Kisan deadline ja kuvien toimittamisen takaraja on 12.12.2012 kello 23:59.
War Headin raati valitsee voittajafiguurin ennen joulupyhiä ja palkitsee osallistujan kunniakirjalla sekä klassisella kirjapaketilla, jonka muodostavat Warhammer 40,000 2nd Edition-sääntökirja, Wargear-varustekirja sekä Codex Imperialis-fluffilisäosa.

Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan pieni lahjakortti johonkin alan harrasteliikkeeseen!

Mikäli kilpailutyö on mahdollista tuoda pääkaupunkiseudulle, voimme tarvittaessa ottaa siitä kuvat. Myös War Head-tiimi maalaa kilpailun innoittamana muutaman klassikon, toivottavasti saadaan näyttävä oldschool-galleria pystyyn!

Ja sitten sivellin käteen!

Kill Team

Olli on pelannut kotipaikkakuntansa figuporukan kanssa jo pitkään kiintoisia tarinavetoisia skirmish-seikkailuita. Sääntöinä on käytetty Games Workshopin Inquisitoria, mutta pelille ominaisten 54-millisten figujen sijaan Olli kavereineen on kasannut seikkailijajoukkonsa perinteiseen 28-milliseen skaalaan. Näin figut ovat käytettävissä ristiin esimerkiksi 40k:n kanssa, sopivat samoihin maastoihin ja myös niiden rakentaminen on helpompaa, kun mittakaavaan on saatavilla paljon figuvaihtoehtoja ja bitsejä.

Kentällä onkin näkynyt tosi mielenkiintoisia, useimmiten synkkiä mutta hyvin tunnelmallisia warbandeja, joiden joka figuun on käytetty vaivaa ja ajatusta - tämä onkin skirmish-mittakaavan lahja perfektionisteille (taikka vain laiskoille), kun erityinen figukohtainen panostus on mahdollista eikä pelattavan kokoiseen armeijaan tarvitse tehdä kymmenittäin nappeja.

Ollin 'Renegades of the 138th Legion' voitti tänä vuonna Ropeconin miniatyyrimaalauskilpailun Ryhmä-kategorian.

The Renegades of the 138th Legion

Three camouflaged figures stalked through a forsaken ruin, halting to a blasted doorway. The view lead to a dusty, silent courtyard. The building, or what was left of it, was a chapel once built to worship the God-Emperor and it's Sororitas guardians who stood watch on this side of the Imperium. Nowadays the shattered windows and mangled statues reminded only of the century of war between the Imperial organs and the tenacious Resistance.

"Eyes peeled" Voorhees growled to his Vox-caster. He glanced upon his reflection on one of the window fragments. A menacing, masked face with it's eyes glowing watched back. Behind him Glenn carefully raised his head to check the westside street, his finger firmly on the grenade launcher trigger. Nearby Salem was checking their six, setting up trip wire and booby traps, humming through his faceplate as he went about his business.

"Contact dead ahead. Two-two-Echo." vox hissed back, forwarding Draven's message from the clocktower. Voorhees checked his cracked timepiece. Just in time.

"A Battle sister squad and a Rhino incoming." he briefed his team. Glenn sneaked next to a brick wall, crouching to peek through a bullethole. They could hear the light transport closing in, crushing rubble beneath it's tracks.

"And a redhead." clocktower adviced with a static burst, voice this time belonging to spotter Rios. The Renegades now knew the enemy had an officer amongst them, a decorated Sister Superior easily distinguished by their blood-red helmets. Stakes were high.

"Weapons ready, brothers. Salem, you got that charge ready?" Voorhees gritted without turning his head to see the breacher's firm nod.

"Okay then. Let's light the divine fire for these bitches."

Renegades of the 138th legion are a team of skilled remnants of a once proud regiment.

They tread upon a forgotten planet, mostly consisting of merciless deserts and toxic wasteland. The planet's one city is controlled by the absolute and unforgiving Imperial church and the Adepta Sororitas Battle sisters, the zealous warrior-nuns of the Ordo Hereticus. The City is surrounded by a massive wall, denying outsiders from entering, but also the inhabitants from leaving.

Within the city an endless war between the Sororitas and the Resistance continues, with Sergeant Voorhees' team at the forefront of the battle. These five weapon specialists are dedicated to protecting the citizens from the church, the religious Imperial views and from the dominance of the Sororitas. Acting in unison with the wide rebel network, these renegades operate to gnaw on the Imperial authority and to reveal the rotten nature of the Inquisition.

Salem is the team's demolitions expert who builds the explosives and plans the cunning traps laid on the path of the Battle sisters.

Glenn is Voorheese's right hand, a devoted lieutenant whose bright tactical reasoning and sheer fascination to large-caliber firearms have proved to be highly useful traits for the Renegade team.

Together with his crazed demolition man, his second-in-command and the experienced sniper-duo formed by Draven and Rios, Sergeant Voorhees is ready to conduct another ambush against the Battle sisters enforcing Imperial tyranny. For the resistance!

Hammerhead

Viime keväänä aloimme suunnitella kilpailuhenkistä Warhammer 40,000-turnaussarjaa, joka toteuttaisiin Mygamestore.fi Pelikaupoissa pääkaupunkiseudulla. Ajatuksena oli järjestää kovatasoinen turnaussarja ja luoda hiittiä eritoten Suomen 40k-skenen turnauspelaajien keskuuteen 400,00€ lahjakorttipalkinnolla. Kolmesta eri paikkakunnilla järjestetystä osakilpailusta olisi viiden parhaan joukkoon sijoittumalla mahdollista ansaita paikka loppukilpailussa, jonka voittaja kuittaisi eeppisen pääpalkinnon!

War Head vastasi käytännön järjestelyistä ja tiedotuksesta Mygamestoren tarjotessa hyvät palkinnot, tilat ja maastoja turnaustapahtumien pitoa varten. Samalla neuvottelimme myös turnauksissa aktiivisesti käyvän ja European Team Championshipeihin valmistautuvan Suomen Warhammer 40k-maajoukkueen kanssa sponsoroinnista, jossa osa turnausmaksuista lahjoitettaisiin näiden harjoitustoiminnan tai pelireissun tukemiseen. Nyt viimeisetkin pelit on loppukilpailun myötä pelattu ja järjestelyt saatu kontrollissa päätökseen!

Turnauksen infopakettia ja tiedotusta varten Sotavasara.netiä parempaa foorumia Suomessa ei ollutkaan. Koetimme luoda turnaussarjalle persoonallisen ja tunnistettavan logon ja päädyimme muokkaamaan Warhammer 40,000-pelin ikonista tunnusta. Vaihdoimme tekstin värin Mygamestore-ketjun tunnusomaiseen oranssiin ja 40,000-päätteen 400,00:an joka viittasi tietysti pääpalkintoon! Logoa käytettiin turnastopicissa sekä kunniakirjoissa, jotka teimme osakilpailuja ja finaalia varten. Musta on ollut aina kivaa saada turnauksista jotain pysyvää ja konkreettista muistoksi ja usein jonkinlainen pokaali tai muu klassinen tunnustus on ollut merkittävämpää kuin lahjakortit. Siksi päädyimme kehystämään turnausvoittajille ja turnauksen parhaan armeijan luoneille Hammerhead-diplomit tunnustuksiksi tuotepalkintojen ohessa.

Ensimmäinen osakilpailu järjestettiin Porvoon Pelikaupassa, jonka liiketilojen neliömetrit riittivät oikeastaan ainoana Pelikauppana täysimittaisen turnauksen järjestämiseen. Turnaukseen matkusti 12 kenraalia, mikä oli vähän vähemmän kuin olimme odottaneet, mutta pieni helpotus järjestelyjen ja maastokattauksien kannalta. Itse olen vähän täydempien pöytien ystävä ja halusin myös luoda ETC-ympäristölle ominaista, peitteistä maastokattausta jossa line of sightit eivät aina ole ihan esteettömät. Porvoon kolmikierroksen turnaus sujui melko hyvin, mutta tiiviit kierrosajat saivat meidät muuttamaan seuraavien tapahtumien aikataulua ja antamaan pelien pelaamiseen enemmän aikaa. Jenkkityylinen, reilu pari tuntia per matsi-aikataulu ei tuntunut riittävän, vaan pelit jouduttiin jatkamaan ruokatauon ylitse tai lopettamaan kesken ennen aikojaan. Kaiken kaikkiaan homma kuitenkin toimi hyvin, pelaajat vaikuttivat olevan tyytyväisiä ja palkintoina jaetut Manticin figut kelpasivat hyvin ansioituneille. Lisäksi kaikille osallistujille jaettiin viiden euron lahjakortit Mantic Games-tuotteisiin.

Toinen osakilpailu pidettiin Mikkelissä, mutta sillä sikäläiseen Pelikauppaan ei mahdu riittävästi pelipöytiä, lainattiin turnausta varten paikalliselta peliyhdistys MIERO:lta tilat. Itse olin tapahtuman aikana Hong Kongissa, joten järjestelyistä huolehti Mikkelin Pelikaupan Hobby support-mies sekä tämän nimittämä tuomari. Koetin briiffata paikallista luottamusmiestä etukäteen ja sain myös tarvittavat tiedotukset hoidettua ennen reissua, mutta sain jälkikäteen hiukan palautetta turnauksen lepsuista järjestelyistä ja tuomaroinnista. Harmitti hiukan, etten ollut itse järjestämässä tapahtumaa, sillä turnauksissa vierailemattomien on usein hiukan hankala ymmärtää minkälaisista palasista turnausmuotoinen pelitapahtuma rakentuu ja miten järjestelyt, säännöt ja käytännön kuviot menevät. Turnaus tuli kuitenkin pidettyä, kellekään ei tullut paha mieli ja Honkkareissakin oli ihan kivaa, joten ei hätää!

Kolmatta osakilpailua varten kuljetutimme Mygamestore-ketjun maastot, pelipöydät ja itsemme Tapiolan Pelikauppaan. Tämä oli viimeinen tilaisuus ansaita loppukilpailupaikka ja Tapiolan aktiivisen figuskenen tuntien pelaaja-aines oli huippuluokkaa! Saimme lainaksi Pelikaupan naapurissa tyhjillään olevan tilan, johon saimme pystytettyä avaran pelialueen. Turnaus sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja kritiikkiä tuli lähinnä kesäisestä lämpötilasta! Turnauksen jälkeen heräsi kuitenkin keskustelua sääntöpaketista ja siitä, miten laaja pistehaitari suosi aggressiivisia armeijalistoja ja hyvän alun saanutta pelaajaa oli vaikea kuroa kiinni lyhyessä turnauksessa. Tämän vuoksi laitoin saadun palautteen perusteella loppukilpailun skenaariot uusiksi, jotta finaali olisi mahdollisimman tasaväkinen, tiukka sekä jännittävän kilpailuhenkinen. Avasin loppukilpailun ilmoittautumisen ja aloin meditoida finaalin sääntömuutoksia.

Jotta tsägän ja erityisen hyvien matchupien vaikutusta saataisiin kurottua alemmas, järjestettiin loppukilpailu yhden päivän ja kolmen pelin sijasta kaksipäiväisenä ja viiden ottelun mittaisena. Sääntöpaketiksi skenaarioiden osalta otin suoraan ETC-turnauksen sivutapahtuma ESC:n (European Single Championships) tehtävät ja pisteytykset, sillä ne ovat sopivan haastavat, monipuoliset ja myös kansainvälisesti kokoon ynnäillyt. Näin ollen kisoihin lähtevien pelaajien oli myös mahdollista suhtautua finaalin peleihin harjoitusmielessä, sillä skenaariot, voittoehdot ja pisteytys ovat tuttuja EM-kisoista. Kaksipäiväisen ja neljäntoista pelaajan turnaustapahtuman pitopaikaksi Stadin Pelikaupan tilat eivät enää venyneet ja sain siirrettyä turnauksen pääkaupunkiseudun Nopat & Taktiikka-peliklubin kerhohuoneelle Lauttasaareen. Täällä pelit sujuivat loppuun asti jouhevasti hyvässä ympäristössä ja laadukkain maastoin. Fiilis ja ilmapiiri turnauspaikalla olivat hyvät ja voitosta käytiin kiivasta ja jännittävää kamppailua loppuun asti!

Jouni "Inouj" Haavisto edusti turnauksessa örkkejä. Viidennen kierroksen peliin lähdettiin motivoituneena tavoittelemaan turnausvoittoa, mutta Grey Knightit veivät pidemmän korren parin sadan pisteen tasoituksesta huolimatta.

Aleksi "haizelhoff" Lehtiö ohjasti 13th Company-teemaista Space Wolf-armeijaa, joka oli kehitetty ETC-turnaukseen eteenlaitettavan armeijan rooliin. Listan tehtävänä oli siis kyetä pelaamaan mitä tahansa armeijaa vastaan ja yltää tasapeliin tai ainakin ryöväämään viholliselta mahdollisimman monta pistettä. Akun mukaan pelit menivät hyvin viimeistä Blood Angels-matsia lukuunottamatta, joten eväät reilun viikon päästä pidettävää ETC-turnausta varten lienevät kasassa.

Henri "Dauntless Marine" Simelius seuraa vihollisjoukkojen liikkeitä. Zimu lunasti loppukilpailupaikan Mikkelin osakilpailusta voittamalla koko turnauksen.

Jukka "Frank" Halme palasi juurilleen ja valitsi finaaliturnauksen armeijakseen Chaos Space Marinet. Klassisen kokoonpanon suoritukset olivatkin vakuuttavat vaikeista matchupeista huolimatta.

Joonas "Aven" Neva oli yksi voittajasuosikeista ja mekanisoitu, Predatorein ja Assault Terminatorein vahvistettu Mephiston-lista taistelikin tiukasti voitosta. Viimeinen peli kulminoitui lopulta traagiseen veteraanikersantin juoksuheittoon, jossa 2+ olisi taannut Hammerhead-voiton. Ykkösen heittänyt neljän huntin kersantti kokikin matsin jälkeen karun kohtalon kengänpohjan ja lattian välissä. Mainittakoon kuitenkin, että Neva teki lauantaiyönä ETC-tiimin ennätyksen syömällä tosta noin vaan kolme hampurilaisateriaa ja 24 nugettia.

Turnaustunnelmia ja yleiskatsausta näyttävien taistelukenttien ylitse.

Pekka "Ishmael" Koskivirta oli ensimmäisen päivän jälkeen selvässä johdossa upeiden suoritusten jäljiltä, mutta toisen turnauspäivän kaksi tasurihenkistä peliä Blood Angeleita vastaan hyydyttivät ETC-kapteenin pois palkintosijoilta. Kova suoritus silti Vanilla Marineita pelaavalta konkarilta.

Joona "Krael" Knornin jo kovasti kutosedikkaa varten optimoidut Necronit yllättivät pari kertaa vastustajansa epätavallisella kokoonpanolla. Hammerhead-finaali pelattiin kuitenkin vielä vitosedikan säännöillä, joten lista ei ollut vielä kirkkaimmassa terässään.

Grey Knighteja oli turnauksessa kaksin kappalein. Hammerhead-turnauksissa GK-codexista kootut armeijat oli kuitenkin kompitettu 1650 pisteeseen, tai 1500 mikäli ne sisälsivät Special Charactereita. Komppi toimi ilmeisen hyvin, sillä GK:t taistelivat voitosta mutta vaativat kuitenkin tarkkaa pelaamista suoriutuakseen otteluista. Harmaat ritarit kokivat turnauksessa Suomen osaavimpien pelaajien käsissä niin murskavoittoja kuin -tappioitakin.

Miika "Klubba" Kalliokarin Mephiston oli yksi finaaliturnauksen neljästä. Kaiken kaikkiaan armeijajakauma oli 4x Blood Angels, 2x Space Wolves, 2x Space Marines, 2x Grey Knights, Necrons, Orks, Daemons, Chaos Space Marines.

Aleksi "A.M€nen" Meurosen vihreät wolffit oli suunniteltu BA-counteriksi, mutta huono tuuri parituksissa ei antanut yhtään toivottua ottelua. Erikoinen lista sisälsi kuitenkin makeita elementtejä, joita ei usein tavanomaisissa Space Wolf-listoissa näe.

Asterix-Lord liittyi usein Obelixin (Logan) ryhmään aiheuttamaan tuhoja.

Hiukan konversioita. Aleksi Lehtiön pelaamissa kaoottisissa Wolffeissa oli Thunderwolfien tilalla Spawniratsastajia!

Miikan jump pack-horde samoilee suomaastossa.

Örkkimäinen deployment. Waaaagh!

Klassisia Obliteratoreita Jukan oldschool-kokoelmasta.

Stockan hullut päivät.

Finaaliturnauksen parhaan armeijan palkinnon saivat Petri Immosen demonit. Mielikuvituksellisessa armeijassa on hyödynnetty figuja eri valmistajilta. Nämä Infinity-pelin napit kuvaavat Horroreita Changelingeineen.

Kauhea rullailija käytti Masquen sääntöjä. They see me rollin'...

Näyttävät BloodCrusherit myllyttävät Marinevihollisia.

Lopulta oli aika kruunata voittaja. Vuoden 2012 Hammerhead-turnaussarjan kuningas on siis Eurocheese-joukkueen Eetu Peltola! Samalla voitaneen ilmoittaa, että neljäsosa turnausmaksuista lahjoitettiin tänään sponsorirahoina Suomen 40k ETC-tiimin univormukustannuksiin. Onnittelut kovista saavutuksista ja onnea koko köörille EM-kisoihin!

Kiitokset vielä järjestäjien puolesta kaikille osallistujille ja yhteistyökumppaneille, palautetta ja kommentteja otetaan edelleen vastaan. Tulevaisuus näyttää, miten turnaustouhut jatkuvat kutosedikan myötä!

Pelaaja, armeija, 1, 2, 3, 4, 5, lopputulos
1. Eetu Peltola, Grey Knights 2 17 20 17 16 72
2. Joonas Neva, Blood Angels 13 17 15 13 11 69
3. Pekka Koskivirta, Space Marines 9 20 20 7 9 65
4. Jukka Halme, Chaos Space Marines 20 15 5 3 18 61
5. Roni Landgren, Blood Angels 8 10 12 12 17 59
6. Jouni Haavisto, Orks 11 10 16 16 4 57
7. Jesse Nurminen, Grey Knights 2 8 19 20 2 51
8. Joona Knorn, Necrons 18 5 8 4 16 51
9. Pete Immonen, Daemons 12 3 0 10 20 45
10. Aleksi Lehtiö, Space Wolves 14 9 4 10 3 40
11. Aleksi Meuronen, Space Wolves 6 3 20 0 4 33
12. Henri Simelius, Blood Angels 18 11 0 0 0 29
13. Miika Kalliokari, Blood Angels 7 0 1 8 0 16
14. Teemu Juselius, Space Marines 0 12 0 0 0 12