Arrowhead: The Shadow of Khaine

Operation Arrowhead on War Headin hanke, jonka ideana on etsiä ja palkita kuukausittain upeita miniatyyriarmeijoita Suomen figuskenessä. Operaattorimme soluttautuvat parhaillaan kansallisiin turnaustapahtumiin, seuraavat foorumi- ja blogiverkostoja ja pitävät vahtia eri harrastemyymälöissä tarkoituksenaan löytää Suomen kipeimpiä armeijakokonaisuuksia! Lue lisää Arrowheadista täältä!

Parhaimmillaan ja ideaalitilanteessa figuharrastus on inspiroiva, kehittävä ja ennen kaikkea sosiaalinen. Ei varmaan ole kovin montaa harrastajaa, joka maalaisi ennemmin yksin kuin hyvähenkisessä ystäväseurassa ja nekin, joille turnauspelaaminen ei maistu, hakeutuvat useimmiten kerhotoiminnan tai peliporukan pariin. Mietin just vastikään miten jännä ilmiö turnauspelaaminen on ollut juuri sosiaaliselta kannalta. Esimerkiksi 40k-puolen ETC-tiimin jannut olivat alkujaan vakiokasvoja turnauksissa ja näihin törmäili vuosien varrella nimenomaan pelipöytien ympärillä ja alkoi ennen pitkää moikkailla. Nyttemmin vastustajista on tullut frendejä ja figututtavapiiri kasvaa nimenomaan tapahtumien ja verkostoitumisen ansiosta. Uusien kontaktien solmiminen tärkeän ja monipuolisen harrastuksen parissa on hieno juttu ja iso harkko pelitapahtumien, maalausmiittien ja turnauksien aarrekirstussa.

War Headin Fight Club on yksi tilaisuus tavata uusia kasvoja. Monet lähialueen pelaajat ovatkin käyneet matsaamassa tiistaisissa peli-illoissa jo useampaan otteeseen ja viime tiistaina avaruushaltiat ottivat aavikon dyyneillä mittaa örkkiklaanista. Ville Rantalaisen tummanpuhuvat Eldarit kiinnittivät äkkiä Arrowheadin huomion...

Mikäs se Ville on miehiään? 

Ville Rantalainen, nimimerkki El Phantasmo, syntymävuosi ’82. Luen vielä Helsingin yliopistossa psykologiaa, mutta opiskelua on toivottavasti enää kolme kuukautta jäljellä. Gradua olen juuri tekemässä, sen kun saisi valmiiksi, niin olis koulu paketissa. Aiheena on päättelytutkimus. Just nyt se on kyllä harrastus, työ ja elämäntapa. Mutta varokaa, muutaman kuukauden päästä olen psykologi! 

 

Figuharrastuksen aloitin muistaakseni vuonna 1992, tosin silloin ei vielä pelattu. Isojen poikien maalatut figut innostivat harrastukseen koko kaveriporukan - "Nyt aletaan maalaamaan näitä!" Mikkelin Suomalaisesta kirjakaupasta lähti mukaani 50 markan boksi Space Dwarfeja, jotka maalasin neljää maalia käyttäen. Siinä piti olla aika kekseliäs! 

Mitä muuta viikkorytmiin mahtuu opintojen viimeistelyn ja figuharrastuksen ohessa?

Olen aika addiktoitunut urheilija ja harrastan liikuntaa niin paljon kuin on mahdollista. En mitään tiettyä lajia, mutta puntti- ja lenkkitreeniä. Tämän lisäksi oon pienestä asti piirrellyt ja maalaillut ja teen myös sarjakuvaa ainejärjestön ja yhdistyksen lehteen. Koska opiskelujutuissa on aina dedis, on figuilusta tullut ikään kuin "luksustuote" - maalailua tulee harrastettua silloin kun sitä ehtii tekemään. En yritäkään saada kovin pitkiä maalaussessioita aikaiseksi, vaan teen figuihin aina jonkin yhden maalausvaiheen yhdeltä istumalta.

Mikä antoi kipinän harrastuksen aloittamiseen? Entä mikä oli ensimmäinen armeijasi?


Kyllä se oli aikoinaan maalatut figut ja se, miten hienoja ja yksityiskohtaisia ja jänniä napit olivat; puhutaan kuitenkin kymmenvuotiaasta muksusta. Kyllähän se iskee, machoja avaruustaistelijoita helvetinmoiset pyssyt kourassa. Maalaaminen on mukavaa ja oon ihan pennusta asti harrastanut kuvista sekä tykännyt touhuta.

Eka armeijani olivat totta puhuen Eldarit. Jes Goodwinin Rogue Trader -aikaiset sculptit ja eritoten Harlekiinit sekä Striking Scorpion -figu, joka seisoi miekka pystyssä pomoilevassa asennossa ovat jääneet mieleen. Näitä piti saada! Suomalaisessa ei Eldareita kuitenkaan ollut, mikä oli kova pettymys, erikoisemmat figut tilattiin sitten Fantasiapeleihin. Tuolloin ei ollut ihan tätä GW:n nykyistä monopolia, vaan kirjakaupan hyllyssä oli esimerkiksi Ral Parthaa ja Grenadierin figuja.

Luonnehtisitko itseäsi enemmän "gameriksi"
vai "hobbyistiksi"? Onko figujen mallaaminen vai värikkäät pelikokemukset lähempänä sydäntä?

Nyt on paha. Se on kyllä tosiseikka, että pelissä visuaalinen puoli on se, miksi pelaan just tätä. Jos nää olis värittömiä pahvilätkiä (en itse koskaan pelaa maalaamattomilla) en peliä pelaisi, mutta toisaalta jos figuihin ei liittyisi pelaaminen, en kyllä maalaisikaan niitä, vaan taiteilisin muuta. Se on tosi siistiä, että pöydän toisella puolella on hieno armeija ja kun maastotkin on hienot, tulee peleistä vaan parempia.

Mitä muita 40k-armeijoita hyllystäsi löytyy? Pelaatko muita pelejä kuin 40k:ta? 

No Dark Eldarit olis jonossa! Figut on turkasen hienoja, armeija on olemassa kantolaukkuineen, mutta figuja on maalattuna vasta kymmenen. Toivottavasti siihen hommaan pääsis käsiksi pian.

Muita figupelejä en just nyt pelaa. Rykmenttisysteemillä hitsaaminen on vähän monimutkaisempaa ja irtobaseilla olevia ukkoja on helpompi liikutella. 40k:n kolmosedikan aikaan peli virtaviivaistui paljon ja juuri liikuteltavuus teki pelistä niin paljon luontevamman pelata. 

Mikä on ikimuistoisin pelikokemuksesi?

Sijoituin vuoden 2004 Scandinavian Grand Tournamentissa Eldareilla kolmanneksi ilman yhtäkään Starcannonia! En halunnut lähteä perinteiseen Starcannon-spammiin ja oli vähän kuin protesti, etten ottanut listaan niitä yhtään. Myönnettäköön, et se oli kyllä Alaitoc-lista, mutta vain viidellä Ranger-ryhmällä! Turnauksen ainoa häviö tuli Tuomas Lähdeojan lascannon-teema-armeijalle.

Käytkö edelleen turnaustapahtumissa? Mitä pidät 40k:n vielä melko tuoreesta kutosedikasta?

Kyllä, mutta kutosedikkaa en ole vielä ehtinyt turnauksissa pelata. Oon tahkonnut kyllä tapahtumia paljon kolmos- ja nelosedikan aikaan. Asuin ja opiskelin silloin Joensuussa, mut ajeltiin suvereenisti tarvittaessa pääkaupunkiseudulle turnauksiin, tuli hauska road trip samalla!

Oon tykännyt tosi paljon. Kutonen vaikuttaa elävämmältä kuin aiemmat, mutta siinä on silti sama selkeys. Mukana on paljon kivoja nippeleitä, tosin Eldar-pelaajana en flyereista kauheasti perusta.

Seuraatko turnausskeneä ja -tuloksia?

No, vähän. Suomen tasolla tosin, jos nyt ilmestyy esimerkiksi jokin kunnolla tehty turnausraportti kuvilla. Niitä katsoo aina mielellään. Tapahtumanahan turnaukset on mukavia ja niissä on kuitenkin aina se oma fiiliksensä. Ainahan se vähän kiinnostaa, et millä ne voitettiin ja mitä älytöntä siellä oli. Tällä erää kun on pitkän tauon jälkeen tullut pelattua vain noin vuoden verran, ei uudet nimet kärkisijoilla juurikaan sano vielä mitään.

Jos voisit vaikuttaa sisältöön tulevassa Eldar-codexissa, mitä muuttaisit?

Codexissa on nytkin kaamea määrä yksiköitä ja olisi kivaa, et ne olis laajemmin käyttökelpoisia. Haluaisin pystyä käyttämään suosikkiyksiköitäni, enkä vain niitä, mitkä ovat kirjan parhaat. Koska peli on niin Marine-painotteinen, se rajaa tosi vahvasti sitä, mitkä yksiköt on yleisesti käyttökelpoisia. Vaikka ongelma ei ehkä ole Eldar-spesifinen, se kuitenkin kärjistyy, koska Aspect Warriorit ovat niin erikoistuneita eri rooleihin.

Pelaatko ja maalaatko useimmiten kotona vai peliliikkeissä?

Maalaan käytännössä aina himassa. Aika harvoin järkkään mitään isoja sessoita, mitä nyt joskus kaverien kanssa. Puuhailu on totta kai hauskempaa silleen, kun voi jauhaa samalla. 

Kotonani ei ole pelipöytää, et tulee pelattua muualla. Tämä War Headin Fight Club on ollut loistosysteemi ja sen pelitilat on olleet käytössä. Liityin myös Nopat & Taktiikka -pelikerholle viime kesänä, eli sekin on toiminut pelipaikkana. Figut on aina kantolaukussa säilytyksessä, joten on helppo lähteä pelaamaan. 

Mistä sait inspiraation Eldar-armeijaasi? 

Siihen vaikutti monta tekijää. Päätin jo aikoinaan turnauksissa juostessani ja kun kuolasin niissä parhaita armeijoita, että joku päivä jaksan vielä maalata oman armeijani viimeisen päälle. Lisäksi olin pitkään pohtinut Non Metallic Metal -tekniikan käyttöä, jota aluksi karsastin, sillä se tuntui vähän muotijutulta ja näytti joskus tosi kummalliselta. Armeijoita maalatessa joutuu yleensä tukeutumaan pikateknikoihin et saa yksiköitä valmiiksi. Päätin kuitenkin ottaa NMM-tyylin mukaan, sillä armeijan parissa työskennellessä tekniikkaa tulee opeteltua kuin itsestään, vaikka sitä ei jaksaisikaan opetella vain opettelun takia.

Inspiraationa toimi myös vahva yhtenäinen visuaalinen ilme. Eldareita riivaa Aspectien takia sellainen tilkkutäkkimäisyys, eikä joukko monesti näytä armeijalta. Halusin tehdä kapean paletin ja käytin paljon sinistä. Melkein kaikki detailit on tehty pikkuisen toisistaan poikkeavilla sinisen sävyillä. Tähän yhdistyivät Ulthwén musta ja luu, jonka lisäksi mukana saisi olla poikkeava tehosteväri. Valoon perustuvat efektit toimii lisäksi Eldarien kanssa hyvin.

Halusin myös tehdä armeijaan kaamean määrän freehandia, koska tykkään siitä, se on mukavaa maalata ja sillä sai figuihin omaa lookkia, et nää on mun armeija. Esikuvana toimivat eräät Coolminiornot.comin törkeän hienot Eldarit, joissa oli yhdistetty riimukirjoitusta ja mystisen näköisiä kuvioita. Omat aiheeni otin kakkosedikan codexin myyteistä, jotka on tärkeitä Eldareille.

Opitko tai kokeilitko armeijaa työstäessäsi jotain uutta? Mikä oli haastavinta kokonaisuuden luomisessa?

Sky-earth Non Metallic Metal -tekniikkaa opettelin tän armeijan kanssa, en oo tehnyt sitä aikaisemmin. Pirun hidasta se kyllä oli guardian guardianilta maalaten, nykyään niitä jo pystyy tekemään kymmenen kerrallaan. Yksi iso haaste on aina pitää iso projekti järkevästi kasassa. Maalaaminen on mukavaa ja todella hyvää rentoutumista omien ajatusten kanssa musiikkia kuunnellen. Tommosen ajanviettotavan muuttaminen siihen, että systemaattisesti maalaa jotain mitä armeijaan tarvii sen sijaan, että maalaisi niitä yksiköitä mitä kiinnostaisi maalata on haastavaa. Vaikka ois miten hyvät systeemit vaan, vaatii kurinalaisuutta, että armeijan kokoinen projekti tulee valmiiksi.

Freehand-tekniikat ovat selkeästi yksi armeijasi kulmakivistä. Minkälaisin työvaihein tai menetelmin teet upeat kuvat ja kuviot figuihin?

Mä maalaan figun käytännössä ensin muuten valmiiksi. Siinä vaiheessa kun aloitan, tiedän jo, et mihin freehand suunnilleen tulee. Mulla on väljä aihe ja sommittelu löyhästi mielessä. En hahmottele freehandeja yleisesti ottaen mihinkään, vaikka joskus kyllä piirrän lyijärillä luonnoksen paperille. Yksinkertaisesti sit vaan aloitan tunnistettavuuden kannalta tärkeimmistä elementeistä; mikä on esittävä osa ja niin edelleen. Maalaan ensiksi niiden paikat karkeasti läntteinä. Sit siitä vaan rupeaa maalaamaan ympäristöä, korostuksia ja varjoja niin, että kuvio alkaa hahmottua. Pääelementti tulee siis aina pohjalle.

  
Käytätkö Citadelin maalisarjaa? 

Mulla on vaan yks Citadelin maali koska Vallejo oli silloin kaupasta loppu. Citadelin vanhat Expert inkit löytyy kyllä, mut käytän inkkejä tosi vähän! Vallejo oli aikoinaan niin paljon parempi, että siirryin niihin pikkuhiljaa alkuperäisten GW-maalien loputtua. Eldareissa ei oo yhtään missään mitään washia, vaan kaikki on blendattu perinteisesti.

 
Miten kauan projektin työstäminen kesti? 

Maalasin kaikki vuodessa. Pääväriteema on musta, mikä on tietty helppoa, melkein kuin huijaamista! Tekniikka oli hallussa aikaisemmista projekteista. On tullut maalattua ja taiteiltua niin paljon, et projektin pystyi tekemään nopeasti.

Mikä on suosikkiyksikkösi armeijassa ja miksi?

Harlekiineista oon tykännyt, kun ne on nyt "viimein" Codexissa. Ne oli harrastuksen aloitusaikojen haave ja nyt ne pääsee lopultakin käyttöön. Kun pelaa shooty-listoja, on kiva päästä välissä rähisemään, mihin harlekiinit on omiaan. Ne on pellejä, mieti sitä!

 
Kerro jokin hauska fakta tai triviatieto armeijasta, sen suorituksista tai taustasta?

Armeijassa on yksi Falcon maaleissa ja kaksi vielä tulossa. Se mikä on maaleissa, on kahden maalinpoiston läpikäynyt ja hankittu samana vuonna, kun figu alunperin julkaistiin 40k:n kakkosedikassa! Joulupukki sen minulle toi ja tankki on edelleen messissä.

Mikä on seuraava projektisi?

Valkoiseen teemaan maalattavia Dark Eldareita yritän kovasti aloittaa. Napit on pirun siistejä, aina kun Jes Goodwin tekee figuja niin haluan ne! Peleistä Eldareilla tulee usein vähän sellasta kykkimistä kun ne on vähän vanhentunut codexi, mutta Deldarit on erityyppinen porukka ja niillä on erityinen liikkuva ja nopea pelityyli. Ja kun lätty rupee lätiseen, niin lätisee kunnolla. Eldareista tuli mustia, niin Deldareista tulee sit valkoisia.

Kuka on kovin Phoenix Lord?

Maugan Ra on bad ass, herranjestas! Mies tietää, ettei tarvi valita valtavan tykin ja viikatteen välillä.

War Walker -talsijat jatkavat kiiturien väriteemalla.

Oli tosi hauska nähdä Villen armeijassa Guardianeja, Vypereita ja Support Weapon platformeja, jotka on nykyään pelipöydillä niin harvinaisia, että niiden olemassaolon on melkein unohtanut! Guardianit olivat massa-troopeiksi silmiähivelevää laatutyötä ja NMM-efektit on todella jaksettu sutia joka aseeseen ja lippaaseen. Tykkien aseet ovat tietysti vaihdettavissa ja niiden rungot on koristeltu freehand-riimuin.

Villen armeija saattaa ensivilkaisulta vaikuttaa simppeliltä, mutta kun katsoo tarkemmin, tajuaa, miten paljon vaivaa joka figuun on nähty. Mustat pinnat on korostettu usein layerein, kaikki mystiset metallipinnat on tehty NMM-tekniikalla hilemaalien sijaan ja missään ei ole käytetty washeja tai kuivaharjausta. Myös baset on rakennettu scenic-periaatteella lisäilemällä pahvinsuikaleista tehtyjä laattoja ja kiviä alustoihin.

Armeijaa värittävät hillityt ja tyylikkäät konversiot. Armeijassa on menty täysin Eldarien iättömällä teemalla.

Warp Spiderien kypärissä on makeat seittikuviot. Tummat värivalinnat iskee allekirjoittaneeseen Eldar-rintamalla kovaa.

Guardian Jetbikeihin on vaihdettu kuljettajat uudemman mallisiin. Prätkien konepelteihin maalattu kuvio on pieni osa Villen armeijatunnuksena käyttämästä auringonpimennyksestä. Ne, sekä Eldar-logot on tehty siveltimellä freehandaten, kynien ja transferien käyttö kun olisi kuulemma huijausta. Musta on Villen armeijan pääväri ja mulla meinas itku päästä, kun kaveri kertoi maalaavansa pohjaväritkin käsin spraymaalien käyttämisen sijaan.

Vaunujen freehandit kertovat kulttuurista, historiasta ja menneistä sankareista. Eldareille sotakoneet ovat kuin taideteoksia ja Villen Falconeissa, Fire Prismeissa ja Wave Serpenteissa vuorottelivat aiheina tämäntyyliset kasvokuvat ja taruolennot. Ohjaamojen kuomuihin on makeasti maalattu heijastumaan horisontti ja kirkas sininen taivas.

Avatar oli ehkä upein versio, jonka olen tästä klassisesta figusta nähnyt. Vaikka Forgen versio on vaikuttavuudessa ihan omissa sfääreissään, Villen tehokas kilpikonversio, kreisi freehand-työ ja tosi siisti kivinen panssaripinta tekevät Avatarista makean ja persoonallisen. Kylmässä väriteemassa hehkuva magma on maalattu hillitysti paistamaan laavakivihaarniskan rakosista.

Eldrad-konversio ohjaa Guide-loitsulla Fire prismin tulitoimintaa. Blast away!

Khainen varjo paraatimuodostelmassa. Mielettömän iso käsi ja Arrowhead-hatunnosto Villelle käsittämättömästä vaivannäöstä upean armeijan parissa!

Palkitsimme maestron yhteistyössä kumppanimme Puolenkuun Pelien kanssa kunniakirjalla ja lahjakortilla näiden verkkokauppaan! Aurinkoista keväänjatkoa ja inspiroivia maalaushetkiä Dark Eldar -projektin parissa!