Metal of Honour

Lueskelin foorumipostauksia läpi ja löysin pari taisteluraporttia aiemmin pelatuista Necron-matseista, kaipa ne voisi jakaa tännekin! Kyseisissä peleissä on ollut kyse turnaus- ja erityisesti EM-kisatreenistä, jonka päätarkoituksena on tietty hioa pelitaitoja, mutta myös valmistautua pelaamaan tietynlaisia match-upeja. Tähän liittyy tietty olennaisesti armeijalistan viilaaminen tarkoitukseensa sopivaksi, vaikka mun Necron-build onkin rakenneltu kisoja varten eteenlaitettavan yleispäteväksi.

EM-kisoissa kaikki joukkueen kahdeksan jäsentä pelaavat eri Codexilla (myös liittolaisia saa käyttää vain kerran) ja kapteenit parittavat maiden matsit vuorotellen. Näinollen tiimistä tulee löytyä monipuolisia armeijoita ottamaan vastaan haaste kuin haaste, sekä tehokkaita lyöjiä, jotka tuunataan iskemään hampaat kurkkuun joltain tietyiltä vihollisarmeijoilta. ETC:n paritusprosessi tuokin peleihin mielenkiintoista lisätaktisuutta ja aihetta perinpohjaiseen suunnitteluun.

Kuvia treenimatseista tulee harvoin otettua, mutta keräsin stokkikuvista muutaman otoksen väritykseksi! Tosta vaikka vähän taistelumusaa lukemisen taustalle, toivottavasti peittelemätön power play -jargon ei hypi silmille!

Barbieque at Laertes IX

Eka matsi oli Eetu Peltolan Sisters of Battle + Grey Knights -allianssia vastaan. Inkvisition iskujoukkoihin kuuluivat Saint Celestine, Torquemada Coteaz, 10 Purifieria, 2x10 Sisters of Battlea, 5 Grey Knight Strike Marinea, pieni Acolyyttitiimi, Stormraven, pari Exorcistia, Rifleman Dreadnought sekä pari Rhinoa, Razorback sekä Chimera transport-osastolla. Mulla oli mun tavalliset Necronit johtajanaan salamasamurai Scavenger.

Pelasimme silloin lähestyneen Royal Family Pääsiäisen Big gunsia Vanguard Strikella ja mietin et matchupissa ei välttämättä olisi pakko rushata. Tein läjän objektiiveista, joista kolme menikin toiseen nurkkaan ja yksi vastakkaiseen kauemmas. Eetu voitti puolenvalinnan mut laittoi mut menemään ensin, joten sain kolmen objen puolen (toinenkaan vaihtoehto ei olisi haitannut kun hakeminen ei sikäli ole mikään ongelma). Deployasin aika leveästi suojaan, Scarabit ruiniin piiloon keskelle, Annihilation barget ihan vasempaan pöydänlaitaan pois Exorcistien yö-36":sta ja oikeaan laitaan Wraithit vetämään Eetun tulivoimaa ja linjaa sille puolelle. Game plan oli istua objektiiveilla, lyödä mestoille pyrkiviä lujaa takaisin, sitoa Celestine ja napsia pisteitä Heavy supporteista.

Ennen peliä vedin redeployment traitilla Wraithit refused flankin omaisesti takaisin keskikenttää kohden ja ravasin ne poikittain lähemmäs mun "tukikohta-ankkuria". Destroyer Lord kuitenkin jäi laitaan ärsyttämään Eetua ja pitämään Sisterien kodinturvajoukot varpaillaan. Salamat tuhosivat Dreadnoughtin (First blood) ja immosivat Rhinon. Annibarget flat outasin paikallaan, Spyderit rakenteli scarabeja. Eetun vuorolla Celestine ja Coteazin Purifierit tuuttasivat Chimerassa keskikenttään ja Exorcistit vähän kääntyilivät ja väistelivät Destroyer Lordia. Tulitus vei yössä yhden hull pointin Annihilation bargesta ja tappoi pari Wraithia.

Omalla kakkosvuorollani sain yhden lentsikan sisään tuhoten toisen Exorcistin. Wraithit shufflailivat vähän ja Imotekh johti Immortalit objektiiville josta löytyi chargenpuolitus. Annibarget tuhosivat Purifiereiden Chimeran ja toinen flat outtasi taas suojiksi. Heitin Scarabeja vähän eteenpäin valmiiksi vastaiskuun. Destroyer Lord pomppasi esiin Eetun päässä ja feilas 7" diffarirynnäkön toiseen Exoon jääden avoimelle. Salamat tuhosivat aiemmin immoneen Rhinon re-rollin jälkeen.

Eetun vuorolla Celestine hyppäsi lähemmäs Immortal troopeja ja flamutti niitä, mikä oli pieni virhe sillä HQ ei päässyt juoksematta objektiivin deny-rangelle. Purifierit savustivat aika läjän Wraitheja ruineista ja Eetun Raven ja troopit saapuivat kentälle. Raven ampui pari hull pointia mun Night Scytheen, muttei saanut jinkannutta konetta alas. Destroyer Lord jäi onnekseni yhteen woundiin Sisterien, Exorcistin ja huti ampuneen Raven Multimeltan jälkeen. Omalla vuorollani spawnasin lisää Scarabeja ja rushasin ne ja Wraithit keskikenttään haastamaan Coteazin Purifierit. Tasoitukseksi asetin reservistä tulleen Night Scythen tuhottavaksi Coteazin odotteluzonelle ja annoin näppärästi Purifierien ampua siis kaks kertaa omalla vuorollani. Kaikki muut Teslayksiköt kuitenkin saivat ammuttua Purifierit läjään ja Scarabit hoitivat loput. Destroyer Lord meni tuhoamaan viimeisen Exorcistin. Imotekh hyökkäsi haasteeseen liimaamaan Celestinen.

Kolmosen tasottavalla Eetun Sisterit pushasivat mun vasemmalta laidalta ja ampuivat boltereilla toiset Wraithit yhteen woundiin. Stormraven ajeli lähemmäs mun objeja, muttei saanut ammuttua kuin pari Immortalia. Vastasin ampumalla Raveniin hull pointin reservistä saapuneilla Warrioreilla ja loput parin Annibargen yhteistulituksella, sisällä matkanneista Strike Marineista yksi selvisi pudotuksesta. Destroyer Lord kävi kuolemassa combatissa Sistereita vastaan eikä noussut ylös. Imotekh piteli Celestinea rautaisessa haliotteessa ja vein vähän Immortaleja seuraksi kannustamaan armour saveissa.

Loppupeli oli tulittelua, ammuin denypotentiaalisen Strike Marinen pois ja tuhosin kaikki paitsi yhden Sisterin vasemmasta flankista, selviytyjä livahti Rhinoon. Koetin blokata Rhinon liikettä Annibargeilla ja kun oli kiire lopettaa, blokkasin objektiven toisen puolen paskasti Immortaleilla (äijät siis väärällä puolella markeria) jolloin sisko olisi voinut vielä hypätä ulos Rhinosta ja kieltää objen runaamalla, mut heitti ykkösen. Jalkaisin toiminut Strike Squad ampui vielä yhden Annihilation bargen hajalle, jonka jälkeen lopetimme. Eetu sai Celestinella Linebreakerin, yhden Heavyn ja oman nurkkaobjensa, mä sain kolme objektiivia, First Bloodin ja kolme Heavy supportia. Pisteet olisivat kai menneet 18-2, matsin jatkuessa Eetulla olisi realistisesti ollut mahiksia tuhota ehkä lisää heavy supporteja ja mulla mahdollisesti tasuroida Linebreaker. Warlordit oli aika liimassa toisiinsa, kummatkin tosin yhdessä haavassa.

Dark on the Rock

Pelasimme taannoin War Head Fight Clubissa jännittävän matsin Allun kanssa. Aleksilla oli Zimun laskema kokeellinen IG+GK -allianssi, eli Company Command, pari Platoon Commandia, 20+20 Guardman-blobia, Super Marbo, 3 Vendettaa, Coteaz, 10 Paladinia, Dreadknight ja 2x5 Acolytea Boltereilla. Mulla oli taas mun tavallinen lista. Pelattiin Relic + Kill pointit peli Vanguard Strikella, Allu pisti mut aloittaan, kuten Necroneita vastaan usein kuuluu.

Depotin Wraithit reunoille, Scarabit Stockan kerroksiin ja muut keskelle. Allu deployas Paladinit ja Dreadknightin keskelle ja Blobit metsiin, loput jäi reserviin. Mä siirsin petkutuksen mestarilla toisen Annibargen ihan etulinjaan toisen viereen laitaan ja ne flattas ekalla vuorolla kohti Allun deployment zonea. Salamat teki re-rollin jälkeen neljä osumaa Dreadknightiin, mutta Allu passas savet. Allun vuorolla Paladinit eteni ja ampui yhden Wraithin Destroyer Lordin ryhmästä. Blobi lähti hölkkäämään kohti objektiivia.

Mun kakkosvuorolla sain molemmat lentsikat ja lensin + flat outasin ne Allun pöydänreunaan kiinni, samoin kuin vasemmalta edenneet Wraithit ja Annibarget. Tämän ideana oli, että mun joukot olisivat mahdollisimman hyvässä suojassa Allun Vendetta Alpha Strikea vastaan, sillä flattays takaisi paremmat coverit ja reservistä tullessaan koneiden olisi vaikea vetää täydellisiä Line of Sighteja mun Yöviikatteisiin. Tein salamoilla muutaman woundin reliikkiä yrittävään combined Guardsman-squadiin ja pakotin vielä Annibargella LD8 testin, mutta Allu onnistui. Allun kakkosella Vendettat tulivat Scrier's Gazen ja reservikomentajan avulla kenttään, mutta joutuivat suunnitellusti lentämään vinkkelisti ristiin hakien LOSeja Night Scytheihin. Marbo heitti laukun kahden Bargen päälle ja tuhosi toisen, josta irtosi First Blood. Vendettat eivät tehneet resoja 3+ coverissa oleviin Scytheihin mun Jinkin jälkeen. Paladinit ampuivat vähän woundeja Spydereihin ja Acolytet hölkkäsivät keskeltä sisään mun Wraithien nenän edestä ampuen yhden pois.

Kolmosella mun harmiksi yö loppui, kun kohteita olisi viimein ollut. Lentsikat kääntyivät ja lensivät ampumaan toisiaan ampuneita Vendettoja takamukseen tuhoten Bargen avustuksella molemmat sisältöineen. Wraithit ja lauttautuneet Scarabit chargasivat Allun reliikkiä tavoitelleeseen blobiin ja tuhosivat sen. Mun oikealla sivustalla lähdin pushaamaan Destroyer Lordin Wraitheilla kohti CCS Vendettaa jotta se ei saisi ensi vuorolla niihin näköyhteyttä Lascannoneilla. Toisesta Scythestä ulos hypänneet Warriorit ampuivat kolme woundia Marboon ja hyvistä cover saveista (3x5) huolimatta Guardsman lähti kun ei osannutkaan mennä maihin.

Vastaiskuna Allu heitti kivasti Perilsin Coteazille tavoitellessaan Presciencea ja chargasi Dreadknightin takalinjassa mellastaviin Wraitheihin ja Paladinit mun häntäytyneisiin Scarabeihin. Vendetta tulikin keskustaa kohti ja ampui Wraithin. Acolytet yrittivät kiiruhtaa Reliikkia kohti. DK listi kaksi Wraithia neljästä, mutta Paladinit eivät saaneet tapettua kaikkia Scarabeja (neljä jäi) ja mun häntä pääsi irti Combatista.

Sitten mun lentsikat olikin paitsiossa, toinen tiputti äijät ja sitten ne vain lentelivät päämäärättömästi loppupelin. Ammuin yksillä Warrioreilla neljän Acolyytin tiimin pois ja toisen hain neljällä Scarabilla. Yksi Wraith jäi hulluilla saveilla pitelemään Dreadknightia paikoillaan. Destroyer Lordin ryhmä yritti diffarichargata seitsemää tuumaa Allun vikaan blobitrooppiin mutta epäonnistui. Allu ampui näitä sitten vimmatusti Paladineilla ja hoveriin menneellä Vendettalla vieden Lordin yhteen Woundiin ja jättäen vain kolme Wraithia Guardsmanien hölkätessä edelleen kohti reliikkiä.

Mun vitosella ammuin Annibargella hoveriin menneen lentsikan takapellistä rikki. Kombochargasin blobia takalinjaan tiputetulla viidellä Warriorilla, neljällä Scarabilla ja Destroyer Lordin ryhmällä, mutta Wraithit feilasivat 3" diffarichargen ja blobi hakkasikin kaksi Kill pointia Scarabeista ja kikeen lähteneistä Warrioreista. Ryhmä heitti kuitenkin huonon sweepin eikä ehtisi vitosvuorolla Reliikille. Paladinit ja Vendettasta pudonnut CCS ampuivat Destroyer Lordin pois ja Wraith-ryhmän yhteen woundiin. Peli loppui nopanheitolla vitoselle ja päättyi Relicissa tasapeliin (objea ei nostettu koko matsin aikana), Kill pointeilla mulle kai viiden erotuksella, mulla Linebreaker, Allulla First Blood, VP:t lähes identtiset ja lopputulos oli mulle 13-7. Jos olisin onnistunut vikan rundin chargen, olisin pelin jatkuessa voittanut Kill pointit täysillä ja napannut ehkä vielä Warlordin. Tässä tilanteessa jatkuessaan peli olisi kuitenkin swingannut Allun suuntaan tämän luultavasti saadessa Reliikin haltuunsa. Parilla konstilla sitä olisi vielä voinut koettaa estää.

Vendetta Alpha Striken väistökokeilu oli kuitenkin hyvä kokemus. Yö ja Scarabit on hyviä! Reliikkiä ei kyllä mun Necroneilla haeta Paladineja tai muita vahvoja keskikentän elementtejä vastaan! Tämä tuli todettua viimeisimmässä matsissa Zimun GK + Necron allianssia vastaan, jossa kolme Dreadknightia, Wraithit ja Destroyer Lord pistävät kovan paineen vihollispäätyyn Night Scythe -troopien ja Coteazin Strike Marineiden tavoitellessa Acolyte-hernekeppien ohella objektiiveja. Rankka lista! Reliikki jäi lopulta Zimun Scythetrooppien haltuun, vaikka mun onnistuikin nitistää Striket keskustasta. Lopulta Dreadknight-Linebreaker tasoitti secondaryt, objektiivit menivät tasan, Mies sai reliikin ja Victory Pointit menivät mulle 500-600 pisteen erotuksella. Warlordia testattiin vielä vikan tasottavalla, mutta Coteaz passas neljä instakill armor savea. Matsi loppui nopalla femmalle Zimun voittoon.

Vähän ennen tätä matsia tein juuri pahojen match upien varalta pitkästä aikaa pienen muutoksen listaan ja vaihdoin yhden Scarabin toiseen Gloom Prismiin. Vaihdon taustalla oli ajatus siitä, että voimat kuten Enfeeble Devourer-Tyrantien tai Misfortune Grey Knight -ampumisen kanssa on niin myrkyllisiä temppuja Wraitheille, että pienet lisämahkut estää voimia keskikentän hallinnasta tapeltaessa on erittäin tervetulleita. Lisäksi yksi Scarab-base ei niiden hyvissä matseissa tee eroa ja huonoissa sillä nyt ei ole niin merkitystä!

HQ 1: Imotekh the Lightning Samurai 225

HQ 2: Cryptek, Chronometron 40

HQ 3: Destroyer Lord, Sempiternal Weave, Mindshackle Scarabs 160

TROOP 1: 5 Immortals, Tesla Carbines 85

TROOP 2: 5 Immortals, Tesla Carbines 85

TROOP 3: 5 Warriors 65

TROOP 5: 5 Warriors 65

FAST 1: 6 Canoptek Wraiths, Whip coil 220

FAST 2: 6 Canoptek Wraiths 210

FAST 3: 9 Canoptek Scarabs 135

HEAVY 1: Annihilation Barge, Tesla cannon 90

HEAVY 2: Annihilation Barge, Tesla cannon 90

HEAVY 3: 3 Canoptek Spyders, 2 Gloom Prisms 180

TRANSPORT 1: Night Scythe, transporting TROOP 3 100

TRANSPORT 2: Night Scythe, transporting TROOP 4 100

1850

Toistaiseksi Prismeista ei ole ollut matseissa listojen vuoksi apua, mutta tällä mennään!

Imperial Entourage

Kaiken figutouhun keskelle vähän trooppausmeininkiä! Lupasin aiemmin Model Expo -fiilistelyjen yhteydessä laittaa esille muutaman kuvan meidän messuille rakennetusta Star Wars -standista. 501st Legion -järjestön Pohjoismaiden divisioona Nordic Garrison oli siis yhteistyössä Unicefin kanssa paikalla patsastelemassa ja keräämässä varoja hyväntekeväisyyskohteisiin. Messukeskuksessa olikin siis mahdollista tavata Darth Vader, Stormtroopereita ja vaikka ketä. Meille trooppaajille kyseessä oli hauska viikonloppu otollisen yleisön kanssa!

Model Expo on Star Wars -teemaiseen hyväntekeväisyyteen erikoistuneen Nordic Garrisonin Suomen osaston vuosittainen päätapahtuma, joten siihen on yleensä laitettu normitrooppia enemmän paukkuja niin lavasteissa kuin hahmomäärässäkin. Tälläkin kertaa erilaisia hahmoja oli useita kymmeniä ja jäseniä kerääntyi Helsinkiin myös Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä. Taustajoukot olivat nähneet hurjasti vaivaa järjestelyjen ja puitteiden kanssa ja näiden ahkeruudesta ei voi kiittää liian montaa kertaa. Viikonlopusta jäi paljon uusia tuttavuuksia ja hyviä muistoja.

Kuvat ovat Elina Herttuan, Ville Ahtosen, Johnnie Saareksen, Jessica Powellin, Oyvind Nilsenin ja Eric Raunion kameroista. Lisäksi YleX:n kuvan otti Alma Hätönen.

Pukuhuoneen hyllyssä näkyi homman nimi!

Yleisön ja monen meidän trooppaajienkin yllätykseksi kundit olivat rakentaneet kipeän AT-ST -talsijan standille! Keisarillinen sotakone oli aika vakuuttava katseenkääntäjä messuilla. Materiaaleina oli käytetty vähän kaikkea teräksestä kartonkiin ja kokispulloihin.

Darth Vader esiintyi suosituimpana hahmona säännöllisesti, mutta me muut hahmot saimme hengailla ympäriinsä vapaammin.

Tällaisissa perinteisissä troopeissa on pitkälti kyse muksujen ilahduttamisesta ja valokuviin poseeraamisesta. Unicefin henkilökunta oli mukana keräyslippaineen, joihin vierailijat saivat jälkikasvunsa tai frendinsä kuvattuaan tehdä halutessaan pienen lahjoituksen. 501st Legion on maailmanlaajuinen Star Wars -fanien vetämä hyväntekeväisyysorganisaatio ja Unicef on Suomen osaston pääyhteistyökumppani.

Useimmat lapset tulevat aika reippaasti kättelemään, heittelemään femmoja ja joskus kyselemään, että onko toi oikea ase (totta kai se on, muttei toimi tällä planeetalla!). Jotkut ovat taas vähän ujompia ja näille kannattaakin antaa aikaa kerätä itse rohkeutta lähestyä.

Olin itse perinteisesti Boba Fettin roolissa metsästämässä kapinallisia.

Joskus legioonan tekemisiä seuraavat fanit pukeutuvat itsekin leffahahmoiksi ja tulevat tapahtumiin mukaan poseeraamaan. Virallisesti standille pääsevät kuitenkin vain 501st Legionin jäsenet, jolla on asianmukaisesti liittymisprosessin kautta hyväksytetty screen accurate -puku.

501st:iin kuuluu vain pahiksia, mutta yhteistyö hyvisten Rebel Legionin kanssa on ainakin Suomessa saumatonta. Jedin Paluun juhlavuoden kunniaksi puuhamiehet olivat laittaneet kasaan Endor-teemaisen standin ja koko joukon kuuhun laskeutuneiden kapinallisten kostyymeja. Kuvassa Luke yllättää Biker Scoutin!

Tie Fighter Pilot leikkii hengellään...

Pathfinders to the rescue!

Lord Vader ja Royal Guardit.

Hengenvaarallisia Ewokeja.

Karvaturrit pahoinpitelivät leffalle uskollisesti Stormtroopereita koko viikonlopun.



Hahmot vaihtelivat standilla vähän väliä niin, että yleisöllä oli kaiken aikaa uutta nähtävää. Itse tehdyt puvut on aika raskaita ja erityisesti kuumia kantaa, joten on tärkeää pitää välissä breikkiä ja päästä huilimaan. Expossa hahmoja oli niin paljon, että standille riitti aina jengiä.

Messuilla ehti myös pyöriä pelleilemässä!

Ewok ajelee kiituriprätkällä.



AT-ST-kuljettaja oli talsijan varjossa kuin kotonaan.

Kattorakenteisiin oli ripustettu somisteeksi myös makea riippuliidin.

Vuorottelimme Fett-touhuissa Villen kanssa. Vasemmalla Villen Return of the Jedi Special Editionissa nähty Fett ja oikealla mun Empire Strikes Back -versio.

Päivää ennen Model Expoa valtasimme YleX:n toimituksen ja pääsimme promoamaan viikonlopun trooppausta!

Huippu viikonloppu huipussa seurassa. Ensi viikolla menemme piipahtamaan muuan leffabiisejä soittavan orkesterin konsertissa!

Blackshell bugs

Mun ja Johanneksen Tyranidit on lähteneet uusien yksikkölisäyksien myötä taisteluaktiivisuudessa oikeaan nousukiitoon! Ensinnäkin oli tosi hauska lisätä pari nopeasti väsättävää hahmoa vanhaan armeijaan ja toisaalta näppärämmän listan syntyminen johtaa myös reippaampaan pelikäyttöön! Johannes on toki Tyranid-mies henkeen ja vereen, mutta armeijakokoonpanon kilpailuhenkinen terästys nostaa kyllä motivaatiota myös turnauksiin osallistumiseen.

Oon itsekin pyöritellyt Tyranideja Necron-treenin ohella ja diggaillut siitä, miltä armeija tuntuu. Nidit ovat ehdottomasti mukana kutosedikan boogiessa ja vanhempi Codex kärsii lähinnä siitä, että ei saada liittolaisia paikkaamaan heikkouksia. Uuden edikan valossa Nidit olivat voittajia lentomonsuissa, cover-säännöissä ja erityisesti sekä näkyvimmin Psychic powereissa. Biomancy antaa ihan uudenlaisia avaimia yksiköiden pelaamiseen sekä itsekseen, että toistensa tukena. Suppeammasta yksikkövalikoimasta ja joistakin vähän nykystandardeilla yläkanttiin hinnoitelluista yksiköistä huolimatta ötökät elävät ja voivat hyvin.

Toissaviikolla pelasin rennon matsin Tuomas Hännisen örkkejä vastaan. Tumpilla oli kutakuinkin pari Warbossia prätkillä, kymmenen Nobiprätkää, pari parinkymmenen Boyzin ryhmää, Meganobit, pienet Lootat ja kolme Battlewagonia Deffrollilla. Nobibiket kävivät tietysti kovaa päälle, mutta tässä pelissä ja match-upissa Tyranidien vahvuudet korostuivat mun mielestä selvästi. Tervigonien kautta uusiutuvilla ganttimuureilla oli helppo screenata tärkeitä yksiköitä ja ottaa itse charget silloin kuin siltä tuntui. Hive Tyrantien kyky vaikuttaa juuri siellä missä niitä tarvittiin (ja tarvittaessa uskaliaasti myös midfieldissä lentotilassa prätkien tavoittamattomissa) oli avainasemassa. Myös Nobiprätkät olivat myrkkyhyökkäyksiä räkivälle ganttirintamalle Enfeeble-powerien heikentäminä aika kuuliaisia vastustajia. Kuten monesti aggressiivisia ja nopeasti liikkuvia listoja vastaan pelatessa kävi matsin lopputulos aika selväksi jo ekoilla vuoroilla. Kun Tumpin prätkät olivat ensin ganttiliimassa ja sitten koko armeijan murhaamisen kohteena, jäi Nideille lopuksi vain siivoiltavaa.

Olemme Johanneksen kanssa pelanneet pitkään paria Heavy Support -monsteria, eli Trygonia ja Mawlocia, mutta tuntuu, että toinen taitaa olla listassa ylimääräinen. Mawloc on mainio pitämään vastustajan varpaillaan ja vaikuttamaan myös kauemmas, mutta se on varsinaiseen listimistehoonsa nähden vähän kallis ja Scatter-altis. Trygon taas on varma suorittaja ja Force Weaponittomien Mariiniryhmien kauhu, mutta hitaudessaan vähän kankea ja myös ennalta-arvattava. Toisen monsterin tilalle haluaisimme laskea maailmalla ja Suomessakin menestyneitä Gargoyleita, joiden nopeus ja Adrenal-hyökkäykset toisivat listaan laaja-alaisuutta. Ne myös liikkuvat samaa tahtia Tyranttien kanssa, jolloin niiden olisi esimerkiksi mahdollista suojata HQ-valintoja rynnäköiltä Grounded testien feilatessa. Isot, edulliset ryhmät voivat myös flokata vihollisen deployment zonen tukkoon ja hidastaa etenemistä.

Tänään Daemons + Chaos Marines -armeijaa vastaan menestyksellä testattu parvi näytti tältä. Listan kevyt ganttimäärä tekee siitä vähän monilukuisempaa epävarmemman, mutta toisaalta vähän monipuolisemman ja mielenkiintoisemman pelata.

Tyranids 1850
Hive Fleet Nostromo

Hive Tyrant 260
- Warlord, Biomancy
- Psychic Scream, Paroxysm
- Twin-linked Devourers
- Winged 

Hive Tyrant 285
- Old Adversary, Biomancy
- Leech Essence, Paroxysm
- Twin-linked Devourers
- Winged

3 Hive Guard 150
2 Hive Guard 100  

Doom of Malan'tai 90
Mycetic Spore 40 

Tervigon 205
- Scything Talons
- Cluster Spines
- Catalyst, Onslaught
- Toxin sacs

Tervigon 205
- Scything Talons
- Cluster Spines
- Catalyst, Onslaught
- Toxin sacs
 
10 Termagants 50
10 Termagants 50 

Trygon 200 
Mawloc 170 
Biovore 45 

Koska Tyranidien pudotuskapseleilla eli Mycetic Sporeilla ei toistaiseksi ole virallista figua, olemme käyttäneet jo pitkän aikaa Drop podia sijaisena. Podi on valmiiksi oikean mallinen ja kokoinen ja vastaa myös fluffilliselta käyttötarkoitukseltaan Mycetic Sporea. "Lainattu" yksikkö istuu meidän armeijan teemaan hyvin, sillä kapselilla kentälle saapuva Doom of Malan'tai on Hive Fleet Nostromon taustatarinassa Hive Mindin pirullisesti possessoima psyker-tyttö. Drop pod onkin siis kuulunut Doomin tuhoaman avaruusproomun evakuointiarsenaaliin, jolla olento pakenee uppoavasta laivasta viime hetkellä...

Drop podin käyttö armeijassa on kuitenkin joskus aiheuttanut kyselyitä ja jotkut harvat ovat pitäneet sitä myös proxyna fluffiselityksestä huolimatta. Päätimme siis maalata podiin vähän Alien-viittauksia ja pieniä yksikön Nidiarmeijaan yhdistäviä tekijöitä tuodaksemme sen vähän lähemmäs joukon teemaa ja lookkia. Halusin myös tehdä podille alustan jatkamaan evakuointikapselin tarinaa ja kasasin Ordnance Blast templaten päälle finnfoam-lohkareita murtuneeksi katukivetykseksi.

Verkko ja vahvikerangat tuovat baseen yksityiskohtia. Alusta myös auttaa erottamaan Sporen muista kentällä mahdollisesti olevista Drop Podeista.

Alusta on mallattu niin, että podi menee näppärästi kallelleen sille varattuun tilaan, eikä sitä ole tarpeen liimata alustaan kiinni. Tämä helpottaa muun muassa kuljettamista. Armeijan muistakin figuista tuttu vihertävä lima valuu ovenpielistä murtuneille betonielementeille... Kapselin sisällä on jotain hirveää.

Detailit yhdistävät toivon mukaan Sporen muuhun armeijaan.

Pari lentotyrantia korvasi Swarmlordin armeijalistan johtohahmona. Swarmlord on kyllä hyvä, mutta kokeneempien pelaajien on aika helppo pelata se ulos eikä kallis yksikkö tällöin oikein pääse oikeuksiinsa.

Uudehko muovikitti on näyttävä ja laadukas ja siihen tarvitsi tehdä lähinnä Alienin pääkonffi. Ampuma-aseet ja ylimääräiset kynnet jätimme pois, sillä pyssyt eivät oikein sovi Alien-teemaan ja pelkillä siivillä figu näyttää makean eläimelliseltä.

Kun figujen pääväri on kiiltävä musta, kaikki pienet spottivärit ja piristeet ovat tarpeellisia. Samasta syystä maalasimme myös armeijan beissinreunat kuparinsävyisiksi, vaikka yleensä oon aika innokas mustien alustanreunojen puolestapuhuja!

Harmaat ja valkoiset korostukset ja naarmut tuovat kiilteleviin pintoihin hiukan kontrastia.

Beissaus jatkaa armeijan lohdutonta, Alien ykkösestä fiiliksensä hakevaa harmaata autiomaateemaa.

Meillä jäi Hive Tyrant -muoviboksista yli häntä ja pää ja kun bitsboksista löytyi ylimääräiset siivet ja Carnifexin jalat, rakensimme toisen Flyrantin scratchista. Keskiruumiin sai muovailtua ihan näppärästi finnfoamista, green stuffista ja irto-osista.

Siipien nahkaosat jätimme lakkaamatta kiiltäviksi, jotta niihin tulisi vähän muusta kropasta eroava lookki ja tekstuurintunto. Niitä myös korostettiin harmaalla ja washattiin ruskeaan päin, jotta värimaailmaan tulisi lisäeloa.

Flyrantit pääsivät liittymään muuhun armeijaan ja ovat toistaiseksi olleet parvensa komennossa peittoamattomat! Lisää pelejä ja treeniä alle vain, galaksi pitää nakertaa elävältä pala kerrallaan!

Gunshine

Palasimme lyhyen tauon jälkeen viime syksynä alkaneen Alpha Sierra -Force on Force -kampanjamme loppuvaiheisiin ja pelasimme Juhan kanssa kampanjan ja erään sen aikana pieleen menneen operaation loppunäytöksen. Tuolloin muuan Persons of Interest (POI) -keikka meni reisille ja sen seurauksena Army Ranger -tiimi jäi taistelukentälle missing in action tilaan. Mukana oli haavoittuneita ja miehet olivat jumissa vihamielisen kaupungin sokkeloissa.

Juha kehitteli pelastusoperaatiota varten suoraviivaisen skenaarion, jossa kentälle jääneitä noutamassa olisivat näiden Ranger buddyt sekä Little Bird -kopterilla saapuva Search & Rescue (SAR tai "SCAR") -tiimi, johon oli liittynyt kokenut lääkintämies. Lisäksi taivaalla kierteli C-130 Spectre Gunship "Doomhammer", jonka tulitoimintaa ryhmänjohtajien oli mahdollista ohjata. Kapinallisilla oli tietysti omat käsiaseensa, lukumääränsä ja likaiset temppunsa...

Koska pelitilamme Poromagialla oli täyttynyt innokkailla Fight Club -kenraaleilla jo aamupäivästä, päätimme siirtää aavikkokaupungin taistelun ulkoilmaan! Perustimme pelipöydän pieneen puistoon myymälän taakse ja saimme hauskasti oikean auringon tuomaan aitoa valaistusta ja fiilistä aavikkokaupungin yläpuolelle. Nyt War Headinkin "terassikausi" on korkattu!

Kentälle jäänyt Ranger -tiimi aloitti piiloutuneena eräässä romahtaneessa rakennuksessa, kun taas pelastajat saapuivat taistelualueen reunasta ja kapinalliset vastakkaisesta. Taistelu itsessään eteni kaupunkilaisten yrittäessä saada tulikontaktia Rangereihin, osan kapinallisista yrittäessä kiertää liittouman joukkojen vasempaan sivustaan.

Ranger -tiimit Cerberus ja Broadsword onnistuivat hyvin neutraloimaan kapinallisten yrityksen kiertää sivustalle, minkä kanssa Doomhammerin pelottava tulivoima oli suuressa roolissa. Tehokas lähes danger close -etäisyydelle kutsuttu tykkituli kaatoi pari kapinallisten vasemmalle kiertänyttä ryhmää ja talon jossa toinen taistelijasolu piileskeli. Taistelun puolessa välissä Rangerien ryhmänjohtaja sai radioonsa viestin lähestyvältä SAR -tiimiltä, joka ilmoitti olevansa en-route ja paikalla tuossa tuokiossa. Tuo tuokio venyikin hieman pitemmäksi, koska kapinallisten käsiasetulitus ja RPG-singot karkottivat Little Birdin kahdesti juuri ennen laskeutumista. Lopulta SAR -miehet pääsivät maahan ja Parajumper-lääkintämies perusti "Casevac" -lääkintäpisteen rakennuksen suojiin muiden jatkaessa taistelua.

Kapinallisten toiminta oli tällä kertaa alkupelin heikkojen reservien ansiosta aika tehotonta, eikä johtanut merkittäviin tappioihin liittouman puolella. Ainut voitto, jonka kapinalliset saivat oli sitäkin näyttävämpi. Aivan taistelun lopulla neuvokas kapinallisjohtaja komensi kanssaan olleen RPG -miehen rakennuksen katolle tarkoituksenaan avata tuli juuri laskeutuneeseen Little Birdiin. Kopteria suojaavat SAR -operaattorit niittivät sinkomiehen nurin katolla, mutta rohkea kapinallisjohtaja poimi aseen käsiinsä osui kopteria suoraan moottoriin räjäyttäen sen tulipalloksi. Lentäjät onnistuivat pelastautumaan ulos koneesta ja selvisivät ihmeen kaupalla vahingoittumattomina, mutta koneen menetys oli paha takaisku. Tämä voittokaan ei auttanut kapinallisia ja kun näiden joukot olivat jo kohtuullisen vähissä, soturit katsoivat paremmaksi vetäytyä tilanteesta Spectren vaikuttavan silhuetin näkyessä edelleen pilvenrepaleiden lomassa... Ohessa tilannekuvaa taistelun melskeestä.

FOF-reporteille tuttu UAV-kuva auringonvalossa kylpevästä kaupungista!

Figupiknik kesäisen Pasilan sydämessä! Valaistusolosuhteet ja ilmanvaihto ovat kohdallaan ja kun pelataan tietysti miesten metallifiguilla, ei nappulatkaan pääse kaatumaan tuulessa! Pelitilan maalattia lisää autenttisuutta, Merijalkaväen kokis sekä pelaajien asianmukaiset univormut kruunaavat tilaisuuden.

Kapinallisryhmät etenevät varuillaan kohti liittouman sijaintipaikkaa Kalashnikovit käsissään.

Toiset kapinallissoturit yrittävät kiertää vasemman kautta sivustalle, mutta silmänräpäys kuvan ottamisesta ryhmä tuhoutuu miltei kokonaan "Doomhammerin" ärjyvään tykkituleen.

75th Rangerien pelastuspartio etenee taktisesti seinän suojassa.

Vihdoin Multicameihin sonnustautunut SCAR-tiimikin pääseen maahan ja muodostaa viuhkan pikku kopterin ympärille. 

Juhalla on hurja kokoelma myös moderneja historiallisia. Nämä figut on Empress Miniaturesin laadukasta tuotantoa.

Kapinalliset saavat lopulta traagisen rakettiosuman Little Birdiin katon tuliasemastaan.

Lentäjien onnistuu kuitenkin pelastautua palavasta koneesta ja jenkit onnistuvat tehtävässään yhyttää pelastettavat, haavoittuneita kantavat Rangerit ja selvitä vuoron kahdeksan loppuun saakka. Hooah!

Tämä taistelu päätti virallisesti koko viime syksyn pyörineen Alpha Sierra -kampanjamme, jonka vaiherikasta historiaa on raportoitu erityisesti Mentor- ja Femoral Head Ostectomy -blogeissa. Seuraavaksi siirrämme Force on Force -pelit Afrikan maisemiin ja syksyllä aloitamme Fires of Kharum -kampanjamme!