Aloin kirjoittaa haastattelukysymyksiä Notepadiin, kun tajusin, että sehän on yksi sun lempinimistä. Mitä asioita tuore kapteeni Lehtiö toimittaa siviilissä?
Luen Helsingin yliopistossa tokaa vuotta kansatiedettä, eli ihmisten arjen kulttuurin tutkimusta. Työstän juuri kandia netnografiasta, tarkempana aiheena on internetin vaikutus uutisointiin ja perinteisen uutisoinnin auktoriteetti. Siinä missä etnografiassa mennään ihmisten pariin ja osallistutaan siihen mitä ne tekee, netnografia on jokseenkin sama mut internetissä.
Tarkoittaako se, että oot nero?
Se tarkoittaa, et oon humanisti!
Mistä sun turnauspelit lähtivät käyntiin?
Oon vieläkin aika pieni, mut silloin kun olin tosi pieni, kävin kerran vuodessa Ropeconin turnauksessa. Se oli kesän kohokohta ja ihan parasta. Noiden ihan ekojen tapahtumieni joukossa oli 2000 pisteen turnaus, johon sai kuitenkin tulla pienemmällä armeijalla ja sitten sai automaattisesti sen verran bonus-victory pointeja, kuin mitä lista jäi vajaaksi. Sain 1647 pistettä kasaan niillä figuilla mitä omistin ja sit niillä mentiin ja oli mageeta!
Eka kunnon turnaus oli viimeinen Suomessa järjestetty virallinen Grand Tournament, joka järkättiin Messukeskuksessa. Sinne lennätettiin ihan joku Games Workshopin edustaja ja Puolenkuun Pelit organisoi itse tapahtuman. Menin itse messiin Black Templareilla. Ei sekään mitään voittoo ollu, mut siitä se varmaan lähti!
Miksi ETC kiehtoo? Miten se eroaa Suomessa pelaamisesta? Jaa jokin makea ETC-muisto?
Semmoisen ihan normaalin turnauspelaamisen lisäksi tykkään hirveesti erilaisten listojen tekemisestä, metailusta ja siitä, että kun kaikki ei ETC:ssä voi pelata parhaita Codexeja ja listoja, täytyy tiimien oikeesti miettiä juttuja ja kehittää out of the box -ratkaisuja. Käyn ETC:n ohella muutenkin ulkomailla pelaamassa isoissa turnauksissa ja niissä on jotain, mikä tekee touhusta enemmän kuin pelaamista.
Mageinta on, kun pelaat ETC:ssä vitosedikkaa Space Wolffeilla Dark Eldarien Venomspammia vastaan vanhalla Spearhead-deploymentilla ja aloittava DE deployaa ihan lähtöviivalle kaikkien aseiden kantamalle. Sit sä siezaat. Se oli makeaa, sillä itse on saanut olla Dark Eldareina ottavana osapuolena niin monta kertaa, että tiedän miltä se tuntuu!
ETC-maajoukkueen kipparoiminen on aika siisti juttu. Minkälaisena henkilökohtaisena haasteena pidät kapteenin nappuloita?
Kapteenilla on paljon vastuuta, se on suurin haaste. Tärkeää olisi pitää tiimi kasassa ja pärjätä myös omissa matseissa. Haluisin ajatella, et oon todistanut itseni ETC-pelaajana kahtena viime vuotena ja toiminut hyvin myös eteenlaitettavana, mikä on ehkä se joukkueen vaativin tehtävä. Joidenkin mielestä mun nuori ikä voi olla haasteena auktoriteetin muodostumiselle. Riippuu kai vähän piireistä.
Miten joukkueen kausi lähtee käyntiin nyt kun kapteeni on valittu?
Ensi viikonloppuna on Tomari Games Festival Hyvinkäällä ja tän isomman turnauksen jälkeen valitsen joukkueeseen kaksi ensimmäistä pelaajaa. Tää parivaljakko muodostaa totutun kaavan mukaan mun kanssa niin sanotun Captain's Councilin, jonka kesken valitaan loput pelaajat vuoden mittaan. Yleensä kaks vikaa pelaajaa on ollut tapana valita puhtaasti turnauksien perusteella loppukeväästä.
Joukkueen kauteen kuuluu treenailu ja syksyllä tullaan pitämään myös kutsuturnaus joukkuepaikasta kiinnostuneille. Tiistain Fight Clubit on muodostuneet tosi tärkeiksi tiimille ja muuten turnauksien ja peli-iltojen ulkopuolella harrastetaan paljon kotipelejä. Turnaukset on kuitenkin tärkeimpiä näytönpaikkoja. Loppukeväästä ja kesällä lähempänä päätapahtumaa järjestetään varmasti enemmän oikeita treeniviikonloppuja koko tiimin kesken, kun tiedetään skenaariot ja listat ja voi viimein alkaa tosissaan hitsaan pakettia kasaan.
Onko ETC-treenin kannalta mielestäsi näin kauden alussa tärkeämpää löytää opitun perusteella kovia listoja (joita voi pelata loppujen lopuksi kuka tahansa), vai löytää potentiaalista pelaaja-ainesta?
Totta kai kaikki lähtee pelaajasta. On tärkeää, että ihmiset kehittää itseään pelaajana, se on varmaan syy miksi itsekin pelaan nyt Demoneita. Nettilistan löytäminen tai uuden Codexin crackaaminen ei oo se mitä toivoisin, vaan ennemminkin se, että crackataan vanhoja Codexeja uudelleen.
Painotat pelaajien valintakriteereinä aktiivisuutta, pelimenestystä ja metailua. Meneekö turnausvoitot vaakakupissa kuitenkin muiden edelle?
Sanotaan niin, että turnauksen voittaminen ei merkitse ihan niin paljon, jos sulla on ollut se paras lista. Mut fakta on kuitenkin se, että pitää osata suhteuttaa ja kaikista varmin tapa valita pelaaja on kuitenkin turnauksissa annetut näytöt. Se on kaikista objektiivisin valintaperuste ja siksi ehkä tärkein noista kolmesta. Kilpailumenestystä hakeva tiimi ei voi ignoraa ketään, joka menestyy älyttömän hyvin.
Minkälainen suhtautumisesi on Codex Jump -ilmiöön kapteenina ja pelaajana?
Haha! Mulla ei oo mitään sitä vastaan, jos joku codexjumpaa, se on sallittua kilpailua. Henkilökohtaisesti en saa siitä yhtä paljon irti. Tän on tarkoitus olla kivaa ja musta mulla on vielä enemmän kivaa, jos teen jotain mikä ei oo mainstreamii.
Codexjumppailu muodostaa kuitenkin merkittävän dilemman tiimiä valittaessa, koska on vaikeaa suhteuttaa parhailla Codexeilla pelaavia niihin, jotka ei pelaa ja sijoittuu sitten kuten viime kauden kapteeni Inouj sanoisi, "turnauksien yms.-sijoille". Ihmiset osaa kuitenkin yrittää treenaa muitakin armeijoita. En usko, että siitä tulee ongelmaa.
Olisiko ETC-tiimin mahdollista kontribuoida jotain Suomen figupeliskeneen? Mitä haluaisit kipparina viedä eteenpäin?
Totta kai me haluttais, että turnauksissa olis enemmän pelaajia! Myös suomalaisturnauksien kansainvälisyyttä voisi kehittää, kun ihan naapurissa on kova nelkkarimaa Ruotsi.
Mun mielestä Suomen ETC-tiimin ongelma on se, että tosi monet harrastajat ajattelee, että me ollaan ylimielisiä, sulkeutuneita ja egoistisia. Kun ennakkoluulot yhdistyy, ETC-jengi nähdään helposti vähän irrallisena muusta skenestä. Puhuisin ja metailisin itse mielelläni kaikkien ihmisten kanssa, mut ei me oikein nyt mitään opetusseminaareja voida alkaa järkkäämään. Toki oisin valmis niitä pitämään, mut enemmistö suomalaispelaajista ei vaan oo kiinnostunut kompetitiivisesta turnauspelaamisesta tappiin viilatuilla listoilla.
Kauden alkuvaiheessa on mahdotonta sanoa lopullisesti, mutta mitä nykyistä Codexia luulisit itse pelaavasi ensi vuonna?
Kahtena edellisvuonna oon vaihtanut Codexia ihan viime hetkellä, onko pakko valita? Ekana vuonna vaihdoin tiimin muututtua neljän viikon varoitusajalla armeijasta toiseen, tänä vuonna oli sentään kaksi kuukautta aikaa. Oon molempina vuosina nähnyt itseni sellaisena viime hetken plugina, joka laitetaan sinne, missä mitäkin satuttaan tartteen. Eteenlaitettavalla armeijalla olis kyllä kiva pelata. Ehkä demoneilla!
Mikäli blogia lukevat figupelaajat ovat kiinnostuneita ETC-treeneistä tai joukkuepaikasta, missä kapteenia saa vedettyä hihasta?
Sotavasarassa voi lähettää yksityisviestiä käyttäjänimelle Haizelhoff!
Kenet Harja-Aku harjaa seuraavaksi?
Varmaan Hyvinkään turnauksen ykköskierroksella jonkun onnekkaan. Antaa Swiss-jumalien valkata!
Tällä "kanavapaikalla" Captain's Log -tunnisteen alla julkaistaan jatkossa Aleksin fiiliksiä ja näkemyksiä tiimin ja armeijalistojen rakentumisesta sekä nelkkarin kutosedikan käänteistä valmistauduttaessa 40K European Team Championships 2014 -turnaukseen. Näppärää pelifilosofiaa ja ajatuksia löytyy myös Aleksin omasta blogista linkin takaa.
Pakko noihin "seminaareihin" kommentoida, että kyllä itse ainakin menisin ETC-porukan luentoa kuuntelemaan vaikkapa Ropeconissa, vaikken edes itseäni turnauspelaajaksi tunne. Ihan hyvä idea olisi mielestäni.
ReplyDelete