Viime sunnuntaina saimme viimeinkin pitkän tauon jälkeen järjestettyä yhteisen Force on Force -pelisession joka keskittyi tapamme mukaan moderniin sodankäyntiin. Juha oli kokannut kasaan siistin custom-skenaarion pohjaten asetelman FoF-sääntökirjan haastavaan "Alamo"-tehtävään. Oikeastaan peli oli re-run aiemmalta kerralta, mutta tämä ei haitannut laisinkaan, sillä Force on Force -pelikokemukset on aina tosi värikkäitä ja erilaisia ja ne kestävät hyvin toistoja. Pelipaikkana toimi mikäs muukaan kuin War Head Fight Club ja kannella olivat pelinjohtajan ja OPFOR-komentajan asemassa toimineen Juhan lisäksi Hese, Edu ja Teemu. Näitä sessioita on jatkossa tarkoitus järkätä jatkossa suunnilleen kerran kuussa aina vähän eri joukoin ja asetelmin. Juha kirjoitti pelin tapahtumista hyvän selonteon, koko stoori löytyy alta!
The Alamo
Pelasimme tutun ja hyväksitodetun, historiallisen skenarion The Alamo, joka aikanaan taisteltiin Irakissa. Taistelu sai alkunsa, kun amerikkalaisia joukkoja evakuoinut panssariauto (tässä pelissä Stryker) sai RPG-osuman ja epäonniset joukot joutuivat jalkautumaan ajoneuvostaan läheisen talon suojiin odottamaan apuvoimia. Talo oli kapinallisen alueella ja kokonaan vihamielisten asemiesten piirittämä. Amerikkalaisten tehtäväksi jäi sinnitellä hengissa ja suojata samalla sekä omat asemansa, että kadulla lojuva, rampautunut Stryker-vaunu. Pienenä lisäjuonena pelissä oli erikoisjoukkojen alueella ollut ryhmä, joka tarjosi apuaan talossa oleville maavoimien sotilaille. Tämän vastapainona tehtävässä operoi kuitenkin myös ryhmä hyvin koulutettuja ja erittäin fanaattisia, syyrialaisia "vaihto-oppilaita".
Asemiin!
Todettuaan panssarinsa ajokelvottomaksi, amerikkalaiset ryhmittyivät asemiin kaksikerroksiseen taloon ja valmistautuivat puolustautumaan odotettua hyökkäystä vastaan. Joukkojen johtaja päätti siirtää yhden fire teamin talon katolle ja toisen viereisen talon suojiin laajentaakseen tulialueita. Jenkit olivat toimintavalmiit ja odottivat. Kapinalliset puolestaan hiippailivat lähemmäs taloa ja päästyään riittävän lähelle nämä avasivat välittömästi tulen. Eniten tulta sai katolla ollut fire team, joka joutui usean kapinallisryhmän ristituleen. Ryhmä kuitenkin vastasi tuleen tehokkaasti muiden tukiessa ja kapinallisia kaatui aina kun he nostivat päätään ja yrittivät uutta tulenavausta. Tässä laukaustenvaihdossa kaatui myös yhden kapinallisryhmän mukana ollut reportteri, mikä saattaisi näyttää pahalta, jos kuvamateriaali koskaan pääsisi julkisuuteen.
Amerikkalaisten huomio oli kuitenkin liiaksi katon ja eteläisen sivustan suunnassa, sillä samaan aikaan kaksi tyhmää kapinallisia onnistui etenemään talon pohjoispuolelta lähietäisyydelle. Koska puolustajilla ei riittänyt miehiä suojaamaan kaikkia ovia, pääsivät kapinalliset iskemään kahdesta pohjoispäädyn ovesta samaan aikaan ja kaikkiaan viisi kuudesta alakertaa varmistaneesta jenkistä sai osumia. Tilanne alkoi näyttää amerikkalaisille entistä pahemmalta. Osa joukosta oli saanut kenties kuolettavia osumia, asemiin oli tunkeuduttu ja tilanne oli epäselvä.
Erikoisjoukot tulevat!
Tilanteen muututtua miltei kriittiseksi kaarsi ryhmä laivaston erikoisjoukkoja paikalle vahvasti kustomoidulla Humveella. Saatuaan ajoneuvonsa suojaan ryhmä eteni kujaa pitkin harjaantuneesti kohti rakennusta, jossa maanmiehensä olivat suojissa. Matkallaan ammattilaiset kaatoivat näkyvissä olevat, Strykerin kähveltämistä yrittäneet kapinalliset lyhyillä sarjoilla ja etenivät lopulta rakennuksen seinustalle ottean suojaa sekä talosta, että rikkoutuneesta panssariajoneuvosta. Tultuaa seinän viereen he kuulivat talosta kapinallisten kiihkeää puhetta. Havaittuaan aseveljiensä saaneen osumia viereiseen taloon siirtynyt maavoimien ryhmä taas päätti rynnäköidä takaisin taloon. Katolla ollut ryhmä sen sijaan ei voinut irrottautua, vaan oli kiivaassa tulitaistelussa vastakkaisen talon yläkerrassa olevien, sitkeiden ja hyvin aseistettujen kapinallisten kanssa. Lopulta taloon tulleet kaupunkilaiset huomasivat haukanneensa hieman liian ison palan, sillä taloon takaisin rynnäköinyt jenkkimaavoimien puoliryhmä niitti yhden kapinallisryhmän kokonaan nurin ja ikkunasta sisään kiivenneet erikoisjoukot viimeistelivät toisen. Talon alakerta saatiin takaisin ja osumia saaneet tarkistettiin. Vain yksi mies oli haavoittunut vakavasti, tilanne oli vakautettu!
Panssareita!
Kaupunki tuntui muuttuneet varsinaiseksi muurahaispesäksi, kaikkialla juoksi kapinallisia aseet käsissä ja tulitus kiihtyi talon ympärillä. Jossain vaiheessa taistelua brittien tiedustelupanssari ilmaantui paikalle ja ilmeisesti kaupunkisokkeloon eksyneenä koetti vain ajaa läpi korttelin. Huonoksi onneksi se joutui moottoripyörällä liikkuneen kapinallisten RPG-ryhmän tähtäimeen. Tiedusteluvaunu sai täysosuman, mikä räjäytti sen tuleen. Huono päivä British Lancereille.
Hetken kuluttua brittivaunun tuhosta paikalle jyristeli aivan toista kaliiberia oleva taisteluvaunu, kun massiivinen Abrams kurvasi kulman takaa kadulle ja vaununjohtaja kirjautui radioliikenteeseen tarjoutuen evakuoimaan haavottuneita. Useat kapinallisryhmät suojautuivat nähtyään kunnioitusta herättävän vaunun ja tajuttuaan, että mikään heidän aseensa ei pystyisi tuohon metallihirviöön. Tilanne alkoi kääntyä amerikkalaisille parempaan suuntaan. Tilannetta paransi vielä entisestään miehittämätön Predator-lennokki, joka kaarteli aikansa taistelualueen yllä ja tulitti ennen poistumistaan uhkaavaa kapinallissolua Hellfire-ohjuksin. Syyrialaiset eliittisotilaat kuitenkin selvisivät kuin ihmeen kaupalla.
Nouto-osasto saapuu
Vihdoin pitkä tulitaistelun jälkeen kalkkipölyn peittämät talon väsyneet puolustajat kuulivat etelän suunnasta tuttua HMMWV:n ääntä, ja nouto-osaston johtaja ilmoitti radioon olevansa valmis evakuointiin. Paikalle kaarsi neljä hiekanväristä panssariautoa. Autojen saavuttua motorisoitujen vahvistusten lamaannuttamat kapinalliset näyttivät taas aktivoituvan ja autot joutuivat monesta suunnasta tulen kohteeksi. Kaiken huipuksi yksi kapinallisjohtaja kutsui danger close -heitiniskun suoraan jeeppien niskaan. Yksi autoista sai pahan osuman syttyen palamaan. Tuli-iskun kutsunut kapinallisjoukkokin sai sirpaleita omista kranaateistaan ja samainen johtaja kaatui joko sirpaleisiin tai jenkkien vastatuleen. Talon viereiselle kadulle alkoi kehkeytyä melkoinen kaaos, kun toimintakuntoiset jeeppit pujottelivat palavien seassa koettaen saada sinne tänne ryntäileviä kapinallisia tähtäimeen. Kaiken keskellä haavottuneita siirrettiin toimintakuntoisiin autoihin; tilanne oli kuin Mogadishussa aikanaan.
Tilanne purkautuu
Sekaannuksen keskellä amerikkalaiset saivat kuitenkin suuren osan miehistä jäljellä oleviin jeeppeihin, jotka poistuivat parasta vauhtia paikalta. Yksi ilman kyytiä jäänyt jalkaväkiryhmä otti suojaa kadulla olleesta Abramsista ja juoksi sen suojissa pois taistelupaikalta kohti länttä. Matkalla Abrams eliminoi läheiseen peltoon kätkeytyneen kapinallisten raskaan konekiväärin ja fire team hävitti juostessaan kaksi seinän suojissa ollutta, väijytystä punonutta kapinallista. Tilanne oli lopulta ohi!
Huiman, reilun neljätuntisen tulitaistelun aikana menetettiin kolme nouto-osaston miestä, mutta yhtäkään miestä alkuperäisestä taloon suojautuneesta joukosta ei kaatunut. Kalustotappiot olivat melkoiset ja tuhotuksi laskettiin myös koko kortteli, jossa kohdetalo oli tuhoutunut tulituksessa ja yksi rakennus syttyi lisäksi palamaan. Kiihkeää, elokuvamaista ja tapahtumarikasta Force on Forcea parhaimmillaan!
Pelastusoperaatio onnistui, mutta amerikkalaiset saivat tehtävässä verisen nenän... Hyvä taistelu hyvällä jengillä! |
No comments:
Post a Comment