Winter Warfare

Lauttasaaren peliklubi Nopat & Taktiikka Ry uhosi järjestävänsä alkuvuodesta huippulaadukkaan, kolmella pelijärjestelmällä sekä kenttäkeittiöllä varustetun, talvisotateemaisen figuturnauksen. Tätä ihmettä mun piti mennä ihmettelemään pariksi päiväksi ihan Espooseen asti uskolliset Necronit mukanani. Viiden kiekan 40k-turnauksen osallistujalistalle ilmoittautui varsin tasokasta pelaaja-ainesta ja reipas lohko ETC-ringistä, ennen kuin loput pelaajapaikoista luovutettiin varsin kunnioitettavan kokoiseksi paisuneelle Fantasy Battle -osiolle. Nelkkarissa pidettiin siis kompaktit, mutta sitäkin tiukemmat talvisodat lauantain ja sunnuntain aikana.

Koska sääntöpaketti kannusti kilpapelaamiseen, pakkasin laukkuun Cronslaught-malliset #rotsiauki-Necronit, jotka on hioutuneet pikku hiljaa talven mittaan kohti nykyistä muotoaan. Suosituksesta otin testiin Nemesor Zahndrekhin huutelemaan törkeyksiä Seer Councilille, Tau-komentajalle ja White Scar -vastustajille, pisteet sain tiputtamalla Veil of Darkness Cryptekin ja toisen Overlordeista. Turnauksessa pelattiin neljä peliä Big Gunsia ja Scouringia, joten kevyt kolmen Troopin scorausosasto ei vaivannut.

Mun mielestä hypetetty Talvisota oli kuin olikin oikein onnistunut ja viihdyttävä turnaustapahtuma pikku kauneusvirheistä huolimatta. Pääjärkkäri Kallella oli ymmärrettävästi kädet täynnä Fabapuolen kanssa, mutta 40K:nkin puolella päästiin vähän tahmean alun jälkeen hyvään vauhtiin ja järjestelyt pyörivät mallikkaasti. Turnauspaikka oli tosi hieno, avara, ilmastoitu ja järjestelmällinen pelikohtaisine alueineen, parkkipaikkoineen ja ruokalinjastoineen. Nenännyrpistelyjä aiheuttivat lähinnä pari hiukan epäkäytännöllistä 40K-kenttää (joista selvisi huumorilla), missä on aika vähän fiksattavaa muuten näppärässä tapahtumassa. Etenkin palkinnot olivat hurjat ja Kalle oli vedellyt naruista ahkerasti lahjakortti- ja tuotepalkintosponssien perässä!

Oma menestys jäi vuoristoratakyydin jälkeen niin vaatimattomaksi, etten taida tällä kertaa jaksaa kirjoittaa yksityiskohtaisia raportteja peleistä, mutta alla pari sanaa ja pikku highlighteja. Pieni listamuutos kyllä puhalsi taas uutta energiaa Necronien komentamiseen, lähtökohtana oli kuitenkin lähteä turnaukseen aika löysin rantein ja fiilistelymielellä. Onneksi pääsinkin pelaan mun paria Suomen turnausskenen suosikkivastustajaa vastaan! Raporttien alla on vielä pari kameraan tarttunutta kuvaa, Juhalta tulee ehkä vielä myöhemmin parempi yleiskuvagalleria.

Sota 1: Aleksi Meuronen, Tau + Eldar
Necronit riviin ja wroooom. Allu aloitti tapansa mukaan poistamalla Scarabit ja kolistellen Command bargeja, Zahndrekh lähti kuin lähtikin Wraithknight-suoritukseen, mutta palasi Resurrection Orbilla takaisin. Toinen Overlord ja pari muuta Necron-yksikköä pääsi perille Tau-linjoihin ja kun Zahndrekh vei Broadside-starin Hit and Runin, sai Warscythenheiluttaja alkaa grindata komentoryhmää suikaleiksi. Lopulta nämä feilasivat LD10 checkinsa ja ajoin yli koko ryhmästä, sinne meni Allun re-rollit. Lopuksi käytiin vielä kutkuttava konflikti Reliikin kohtalosta, jossa molemmat onnistuivat eväämään sen toisiltaan. Voitin Big Gunsilla ja Warlord-tapolla 14-6.

Sota 2: Oskari Holm, Inquisition + Imperial Fists
Necronit riviin ja menoksi! Scarabien ykkösvuoron pitkähkö linkosingahdus etumaastoon deployatun Quad-gun-ryhmän kimppuun onnistui re-rollin jälkeen ja saatiin räjähtävä alku pelille. Keskustaan muodostui jättimäinen mylly mun Wraithien, HQ-miesten, Spyderien ja Oskarin kymmenen Terminatorin, Malleus Inquisitorin ja Coteazin välillä. Mukaan liittyi myös Scarabit viimein sukupuuttoon grindannut Chapter Master bikella, mutta lopulta Necronit seisoivat kasan päällimmäisenä. Sitten elettiinkin eeppisiä hetkiä, kun Zahndrekh kipusi Quad-gunin puikkoihin, antoi itselleen Tank Hunterin ja ampui vastustajan Stormravenin alas näiden omalla aseella. Taistelua käytiin reservijoukkojen välillä joka neljänneksellä viimeiseen hengenvetoon ja seiskavuorolla keisarilliset joukot loppuivat kesken.

Sota 3: Jouni Haavisto, Demooonit
Jouni pelasi Plague Drone -kärpässtaria ja kolmea lentävää demoonia Troopien tukena, joten ei voinut lähteä ajamaan täyttä vauhtia. Keskustaan syntyi kuitenkin kakkosvuorolla alkanut ja koko loppupelin kestänyt multiple combat, joka sitoi taisteluun mun Spydereita, Scarabit, Overlordin ja Jounin kärpäset. Muualla sodittiin vähän, isoihin demoneihin en yrittänytkään tehdä mitään (paitsi Fateweaveria vähän rapsuteltiin vastakarvaan vikalla vuorolla potentiaalien toivossa kun Scythet piti kuitenkin lentää keskikenttään). Sain Jounin takakenttään nopeita joukkoja riivaamaan Scoring uniteja pitäessäni omia hallussa Spydereilla, joista osa oli turvassa Vector Strikeilta ja Flickering Fireilta taistelussa kärpäsiä vastaan. MVP oli kuitenkin Fanaticista ansaittu Ordo-noppa, joka voitti mulle tasoittavan vuoron, sillä tuomarin ilmoitettua vitosen jäävän viimeiseksi oli pisteet iisi kalastaa stressaamatta. Sain Reliikin, Big Gunsin ja Linebreakerin, Jouni taas First Bloodin ja Linebreakerin, 16-4.

Sota 4: Eetu Peltola, Seer Council Eldar
Harkkasimme matsia aiemmin Fight Clubilla ja tukkapöllystä viisastuneena pelasin nyt vähän paremmin. Pidin jengin aluksi poissa Terrify-kantamalta ja otin Overlord-lingolla ihan hyvät chargepotentiaalit Kanslian kimppuun kakkosvuorolla. Feilasin kuitenkin toisen Wraith-ryhmän 8" chargen ja toisen 6" diffarichargen ja vain Scarabit pääsivät perille sitomaan Councilia. Nämä jäivät jumiin, mut mulle lyötiin paksut kapulat rattaisiin, kun molempiin Wraitheihin tuli läpi Hallucination ja tulokseksi "ei ammuntaa eikä chargeja", jolloin jäin vain nollaamaan Eldar-linjoihin. Non-fearless Scarabit räjähtivät tietenkin lopulta Kansliaan tapettuaan muutaman Warlockin. Sit Eldarit ampuivat kiukulla ja poistivat Terrifylla sekä chargaamalla Spydereita ja Warlordin. Noppa pyöri hassusti loppupelistä, kun Baronin Shadow Field kosahti räjähtäneestä Wave Serpentistä tulleisiin Woundeihin ja kaveri feilasi myös seuraavan look out sirinsa ja panssarin. Eetu viimeisteli Kansliatapon tyylikkäästi Perilssaamalla Warlordin kentältä. Peli jatkui vielä kutoselle, eikä voitosta oikein enää pelattu, tukkaan 1-19. Tää on silti ihan ok matsi, ensi kerralle Gloom Prismeja messiin ja katsotaan uudelleen!

Sota 5: Jukka Halme, Chaos + Necrons
Jukka oli solid, itse heitin huonosti ja pelasin vielä huonommin. Jotain voi ehkä laittaa väsymyksen piikkiin, muttei mitään pois vastapelaajalta joka teki oikeita ratkaisuja eikä lähtenyt kuhaksi ansoihin. Hullut lähitaistelukultistit, Heldrake-arkkiviholliset ja kukkulat joille ei voinut laittaa figuja oli mulle liikaa! 0-20 on hyvä oppitunti kun unohtaa lyödä Scarabeilla kolme closisrundia putkeen, tästä voidaan lähteä nöyrästi ansaitsemaan maajoukkuepaikkaa uudelleen!

Kalle "smaxx" Mannonen minioneineen ansaitsee taputukset ison ja onnistuneen turnauksen pystyttämisestä! Toivottavasti tästä saadaan vuosittainen turnausmatkakohde.

Palkintoina oli kunniamerkkejä, reilut pinot lahjakortteja, tuotepalkintoja sekä koko turnauksen parhaalle armeijalle myönnetty demonipatsas. Itsekin sain lohdutuspalkinnoksi Zahndrekin sankarillisen Quad-gun-tempauksen ansiosta pari boksia Tyranid-uutuuksia!

Isossa turnauksessa oli tietysti paljon makeita armeijoita. War Headinkin riveissä vaikuttava Juha toimi maalaustuomarina ja keräsi 40K-kandidaatit sunnuntaina yhdelle pöydälle arvioitavaksi. Allun mainiosti mallattu ja maalattu Taudar-kokonaisuus oli tietysti suurennuslasin alla...

Coolein ylläri oli musta kuitenkin Roni Landgrénin ajoissa turnaukseen pystyttämä Tau+Necrons-liittouma joka oli konvertoitu hienosti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi! Vähän liian usein näkee armeijoita, joissa liittolaisosat on selvästi lainattu kavereilta ja ne on ihan erilaisissa maaleissa ja poikkeavilla baseilla toisiinsa nähden. Jos noita höpöhöpöliittolaisia haluaa pelata, näin se juuri pitäisi tehdä; vaikka fluffiperusteet jäisivät laihoiksi, tekee yhtenäinen yleisilme jo varman vaikutuksen!

Konemaisessa sotajoukossa yhdistyivät harmaa terästeema ja kirkkaat vihreät sekä oranssit spottivärit. Teknofiiliksellä viritettyjen armeijoiden bitsejä oli viljelty toistensa figuissa, jolloin yksiköihin tuli samantyylistä meininkiä, jonka väriteema puolestaan sitoi hienosti yhteen.

Postauksen alkupuolen dynaaminen Commander ja lennokas Riptide oli huikeita centerpiece-hahmoja.

Parhaan armeijan palkinnon voitti kuitenkin Antti Hakkaraisen tosi siististi keräilty klassinen Night Lords -armeija, johon oli liitetty pari uudempaa vahvistusta. Tosi siisti ja inspiroiva kokonaisuus täynnä vanhan ajan asennetta, ei mikään ihme, että Juha nosti Chaos Marinet maalausarvostelussa korkeimmalle korokkeelle!

Armeijassa oli paljon pikku konversioita ja kaaoottinen, synkkä yleisfiilis sopi hyvin armeijan luonteeseen.

Salamafreehandit nousivat heti esiin Night Lords -haarniskoiden yönsinisestä pinnasta.

Vanhat kunnon Dreadnoughtit ajalta ennen Helbruteja... Fiilistelin näitä moneen otteeseen turnauksen aikana; eräässäkin pelissä ne kiipesivät raunion kakkoskerrokseen tähystämään mikä näytti aika hauskalta!

Vauhdikas mopo-osasto alkuperäisillä, kantikkailla alustoillaan.

Mauler- ja Forgefiendit vastasivat panssarintorjunnasta.

Sikasiisti oldschool-jengi, onnittelut ahkeralle työstäjälle palkinnosta! Näistä motivoituneena tekisi mullakin mieli kaivaa ennen kesää oma kaaosrauta laatikoista maalinpoistoon ja laittaa uutta väriä pintaan!

Kovat sodat, mainiot vastustajat, hieno venue ja ahkera organisaatio. 

Kiitos 1.-2.2.2014!