Calm Tides

Syyskuu on ollut aika hiljainen blogailukuukausi, mutta kulisseissa tapahtuu! Pikku hobbykokoontumisia on ollut kaiken aikaa ja väliin on pitänyt ihan tieten tahtoen mahduttaa pari kotipäivää, ettei kaikkea aikaa tulisi vain vietettyä Fight Clubilla ja maalauspöydän ääressä. Tervetullut irtiotto oli perjantain pikku road trip, jonka teimme kulttuurikaupunki Lahteen. Idis oli lähinnä karistella tomuja ja käydä legendaarisessa Puolenkuun Pelien pääkallopaikassa tsekkailemassa menoa pitkästä aikaa.

Ericillä on ollut viime viikkoina ihan hillitön Lord of the Rings -hiitti, joka on viimein kulminoitunut useisiin ostoksiin. Metalliset LotR-figut alkaa olla katoavia aarteita ja GW:n lopetettua niiden tuotannon on harvinaisuuksien hinnat nousseet lujasti Ebayn ja muiden nettihuutokauppojen listoilla. Olemme seurailleet vähän huolestuneina GW:n Mail Orderin tarjontaa ja useita sankareita ja blisteriyksiköitä on putoillut pois listoilta ihan lähiaikoina.

Tästä inspiroituneena Edu laittoikin ison Mail Order -tilauksen menemään ja nappasi varastoon kaikenlaista tarpeellista (Uruk-Hai varsijousimiehiä, Hobitteja, pohjoisen samoojia, Mordorin jalkaväkeä ja lukuisia muita tunnelmallisia metallifiguja) maalattavaksi sitten kun aika tulee. Tällä hetkellä Eric keskittyy maalailemaan Arnorin joukkoja (joiden eka ryhmä niitti menestystä Ropeconin maalauskilpailun ryhmäkategoriassa) mutta suunnitelmissa on ollut työstää myös Dúnedaineja sekä Osgiliathin veteraaneja.

Lahden reissulla oli myös sivutavoite, eli raidata vanhoja LotR-blistereitä kauppojen hämyisistä nurkista. Lahteen pystytetty Fantsu olikin ehtinyt jo mennä nurin, mutta PKP onneksi tarjoili yhden täysosuman; legendaarinen hobitti Härkäräikkä koneineen liittyi Edun kokoelmaan. Mukaan tarttui myös monia muita, pitkään nurkissa lojuneita blistereitä jo ihan niiden jälleenmyyntiarvon takia; veikkaan kuitenkin että Edu ei voi vastustaa kiusausta maalata niitä omiin armeijoihinsa. Hyvää omistautumista ja on hauska nähdä pienten Skirmish-jengien ottavan muotoa! Ajattelin itsekin maalata ensi vuoden Coniin pienen, tunnelmallisen hiisiryhmän.

Ensi kuussa reissataan vähän pidemmälle, kun teemme taas iskun Saksan Esseniin Spiel 2014-pelimessuille. Viime vuodelta muistuu mieleen ziljardin valokuvan räpsiminen, täysin uusiin skirmish-peleihin tutustuminen, makeat spontaanit kirpparihankinnat ja Forge Worldin standilta poistetut Monstrous Arcanum ja Legion Fire Raptor. Kuvaraportin avulla voi virittäytyä tunnelmaan ja suunnitella vielä vaikka ex tempore syysreissun saksanmaalle! Heti Spielin jälkeen näköpiirissä häämöttää Turku Fanatic, jossa nähdään taas ihan uusia joukkoja - lisäksi tulossa on GW:n Armies on Parade, War Headin Storm of Vengeance -kampanja ja myös uusi Hammerhead-turnaus.

Winter is coming ja meininki on aitoo!

Entanglement in the River Cove

Saisinko lainata kupin sokeria?

Eilen vietimme Hesen kanssa War Headin eeppistä pihvipäivää. Merkittävä tempaus oli kaavailtu ja sovittu jo hyvissä ajoin etukäteen ja torstaina pääsimme viimein asian ytimeen. Ohjelma alkoi aikaisella herätyksellä ja seremoniamestarit tapasivat aamutuimaan Oulunkylän puntilla intensiivisen Skarboyz-treenin merkeissä. Tästä matka jatkui suunnitelmien mukaan salaiselle figuvarastolle noutamaan bitsejä sekä inspistä ja tämän jälkeen Pasilaan pihviostoksille. Päivä meni maalatessa ja sotiessa ja illan hämärtyessä matkustimme tukikohtaan valmistamaan uroteoilla ansaitut pihvit (sekä kohtuuttoman kasan ranskalaisia) ja skruudaamaan ne Final Liberationin rokkisointujen saattelemana. Boom!

Päivän pelistä, johon Hese sai suunnitelmien mukaisesti maalattua aamupäivän aikana täysin uusia joukkoja, jäi käteen myös todistusaineistoa. Homman nimi oli erä 40K:n seiskaedikkaa 1500 pisteen armeijoilla ja monipuolisella teematehtävällä, johon kuului Maelstrom- sekä Eternal War objektiiveja ja myös Kill Pointit. Vastakkain asettuivat Bad Moonien ja Goffien koalitio palkkasotureineen sekä Adeptus Mechanicuksen kovaonninen tutkimusosasto, jonka tuli kutsua avukseen kiertoradalta väkivaltaisia Carcharodons-lisäjoukkoja.

Koska Mechanicukselle ei Forge Worldin Horus Heresy -kirjoja lukuunottamatta oikein ole virallisia sääntöjä, laskin teemaansopivan AdMech Task Forcen muutamasta eri julkaisusta vähän Codexien armeijanrakennussääntöjä taivutellen. Meidän fluffipeleissä ja fiilistelyissä tällainen on sallittua, kun kaikki ymmärtävät mikä pelin tavoite ja homman nimi on! Alla pakollinen eeppisen battle reportin White Dwarf -promokuva.

Mun listassa oli Ironclad Ancient Irbe (Karamazov), Magos Explorator Maximilian (Inquisitor Terminator Armorilla), 8+8 Mechanicus Cultistia (Acolyteja ja Death Cult Assassin), Dreadknight-pilotti, Sharks Codicier Logan Negaprion (BA Librarian), Squad Carcharocles (Death Company + Drop Pod), Squad Cetorinos (Sternguard + Drop Pod), Coeus, the Great White (Death Company Dreadnought + Drop Pod) ja pelkoa ja tuhoa kylvävä Fire Raptor Gunship. Hesen armeijassa oli Bad Moon Megaboss Zaggrim Goldteef, tämän kolme Nobia, Painboy, Mekboy, Big Mek Shokk-Attack Gunilla, 20 'ard Boyzia, 20 Slugga Boyzia, 20 Shoota Boyzia, 10 Gretchinia, 12 Lootaa, Bubble-Chucka, Lobba, Battlewagon ja Gorkanaut.

Taistelu käytiin kuivassa kaivossolassa planeetalla, joka oli tuttu aikoinaan sukupuuttoon hävitetystä muinaissivilisaatiostaan ja palveluksestaan keisarillisten asekokeiden näyttämönä. Laihat, pitkähäntäiset vuoristoelikot jolkottelivat pitkin rinteitä ja ihmettelivät häthätää kyhätystä leiristä kantautuvaa savua. Adeptus Mechanicuksen vahvistettu tutkimusryhmä oli saapunut solaan päivää aiemmin aikeinaan tarkastaa Tutkimusasema 14:n sensorit ja kalibroida uudelleen planeetan adamantiitin louhintaa suorittavat, tahdottomat Servitorit.

Magos Explorator Maximilian oli luovuttanut retkikunnan komennon joukkoihin liittyneelle Carcharodonien Venerable Techmarine Irbelle. Dreadnought-yksikköön kytketty, ikiaikainen soturi osallistui Adeptus Mechanicuksen toimintaan sotilaallisena neuvonantajana ja komensi myös kiertoradalta miehiä ja materiaaleja toimittavaa avaruuslaivastoa. Mechanicuksen tiedustelu oli linjannut vuoriston rakennukset hylätyiksi ja niiden katonharjoille perustettiin laitureita ja purkupaikkoja.

Pääasiassa Servo Skullein toteutettu tiedustelu ei ollut kuitenkaan ulottunut maan alle... Muinaisesta tunneliverkostosta ilmestyi äkkiä äänistä kiinnostuneita örkkejä! Ensimmäiset havainnot vihernahoista tulivat vuorenrinteeltä, johon monilukuiset jalkaväen joukot pystyttivät tuliasemia. Mechanicuksen laitteisto tunkeutui nopeasti örkkien hävyttömään radioliikenteeseen ja Thrallit tulkkasivat muukalaisten kutsuneen jo apuvoimia.

Metsikkö alkoi kaatua erään kanjonin suulla, kun valtava örkkitalsija murskasi tietään kohti solaa ja keisarillisia asemia. Sen ympärillä parveili puolisotilaallisia mekaanikkoja ja raggareita, mutta näiden vasemmalla sivustalla marssi järjestäytyneesti kookkaita, raskaisiin mustiin panssareihin sonnustautuneita örkkiveteraaneja. Jalkaväkimassan keskellä jyrisi musta, ruutumaisin klaanitunnuksin koristeltu taistelupanssari.

Kotkanpesään kiipesi Deffskullz-klaanin jäseniksi tunnistettuja palkkasotureita, jotka nostivat raskaat aseensa köysillä ja kettingeillä ylös tähystysasemaan. Nämä olivat kaukana örkkien päälinjasta, mutta mekastivat korviahuumaavasti ilmoittaakseen olevansa valmiusasemissa.

Magos Explorator Maximilian lähetti hätäsignaalin ja käski alueen Servitorien viedä ensin kokeelliset asejärjestelmät turvaan salaiselle lastauslaiturille ja suojautua sitten pudotuskapselien läheisyyteen. Ilmeettömät ja tahdottomat palvelijat tekivät kuuliaisesti työtä käskettyä välittämättä läheisillä harjanteilla ilmaan innokkaasti räiskivistä örkeistä.

Venerable Techmarine Irbe otti komentoonsa ryhmän Cult of Mechanicuksen miliisiä ja lähetti avunpyynnön kiertoradalle. Toivon mukaan Space Sharkien toisen komppanian Strike Cruiser oli edelleen lähettyvillä ja sen iskujoukot vastaisivat kutsuun. Sekalaisin varustein aseistautuneet kultistit levittäytyivät kivimuodostelman ympärille ja tähystivät rautanaamioidensa lävitse kumpuilevan maaston yli.

Maximilian taas johdatti oman ryhmänsä Tutkimusasema 14:n vierustalle. Magoksen oli päästävä käsiksi bunkkerin komentokonsoliin, jotta voisi lukita lastauslaiturien suojakentät ja estää örkkejä pääsemästä käsiksi arvokkaaseen teknologiaan. Etumaastossa oli iso joukko värikkäästi pukeutuneita, hampaisiinsa asti aseistautuneita vihernahkoja, jotka loikkivat tottuneesti kaatuneiden puunrunkojen ja kivenlohkareiden ylitse.

Örkit pistivät tallan pohjaan ja kaahasivat silmittömästi tulittaen kohti Mechanicuksen asemia. Samalla Loota-palkkasoturit avasivat tulen ja luotimyrsky kaatoi Irben ryhmästä neljä avoimelle jäänyttä kultistia.

Kaikkien katseet kääntyivät kuitenkin hetkeksi taivaalle, kun laakson ilmatilaan ilmestyi tulenpunaisena hehkuvia Astartes-pudotuskapseleita. Carcharodonit olivat vastanneet kutsuun! Carcharocles-ryhmä tärähti vanhalle asepihalle ja otti haltuunsa päärakennuksen seinustan. Nämä liittyivät radioliikenteeseen ja saivat tiedon lähistöllä tähystävästä vihernahkojen heitinryhmästä. Sisätiloissa olisi turvallisempaa edetä.

Taistelukentän toiselle laidalle taas iski metallisesti karjuva Carcharodon Ancient Coeus, jonka saha-aseet jyrähtivät käyntiin samalla, kun Dreadnoughtin pudotuskapselin ovet avautuivat. Läheiset örkit pakenivat sotakonetta pölypilven läpi, mutta näiden orjat jäivät kauhusta kangistuneina paikalleen.

Thrugg Bullneckin johtamat örkit viilettivät poispäin Dreadnoughtista liittyäkseen örkkien pääjoukkoon laakson keskellä. Tummanpuhuvan sotilaalliset Goffit loikkasivat pienempiään tönien taisteluvaununsa lavalle ja kolistelivat innokkaasti kirveitään sen kattoon ja seiniin.

Örkkijoukot etenivät rosoisen maaston läpi valppaina.

Puitakin korkeampi Gorkanaut avasi pääaseillaan tulen kohti Mechanicuksen maavoimia ja niitti taas pari epäonnista kultistia.

Samoin Lootat latasvat hartiatykkinsä uutta yhteislaukausta varten ja Carcharocles-ryhmän Drop Pod räjähti tunnistamattomaksi näiden käsittelyssä.

Örkkien tulitoiminta oli vahvaa ja keisarillisten joukkojen ei auttanut kuin hakea suojaa metsiköistä, kallioiden takaa ja kivirakennuksista kunnes reservit ehtisivät apuun. Muukalaisten etenemistä oli tavalla tai toisella hidastettava ja näiden määrätietoista taistelulinjaa horjutettava mahdollisesti epäkonventionaalisin keinoin.

Retkikunnan henkivartijaksi ilmoittautunut Brother Tywin lähetettiin kiertämään tutkimusasemaa raskaan liekinheittimensä kanssa. Tämän tehtäväksi jäi vetää örkkien huomioita puoleensa ja aiheuttaa näiden moraalia vahingoittavaa tuhoa vihernahkojen pääjoukossa. Tämä ostaisi Magos Maximilianin osastolle aikaa tunkeutua bunkkeriin.

Samassa kentälle saapui lisää Space Marine -joukkoja, joita johti itse Logan Negaprion. Tämä oli koordinoinut tehokkaan iskun vihernahkojen selustaan yhdessä Techmarine Ancient Irben kanssa ja komensi rautaisesti Sternguard-ryhmänsä varoetäisyyden päähän pudotuskapselistaan. Sen koordinaatteja ja infrapunamajakkaa nimittäin käytettäisiin tähtäyspisteenä voimakkaalle danger-close kiertorataiskulle. Räjähdysmäinen pommitus löysi maalinsa ja osui tehokkaasti Drop Podin lisäksi myös sen vieressä olleeseen Gorkanautiin ja Goff Battlewagoniin. Pudotuskapseli tuhoutui täysin tulimyrskyssä ja räjähti haavoittaen kuolettavasti myös yhtä Cetorinos-ryhmän Space Marineista. Örkkien sotakoneet kuitenkin olivat Negaprionin kauhuksi edelleen toimintakykyisiä!

Samassa etäämmällä pysytellyt örkkien jalkaväki kävi rynnäkköön alas kallioon kaiverrettuja, rujoja kiviportaita. Palkkasoturit suojasivat Burzdakka Snagan Shoota Boyzeja näiden lähestyessä keskusrakennusta.

Carcharocles-ryhmä oli käynyt valmiusasemiin seinustalle, mutta ennen kuin näiden oli mahdollista kaataa iljettävät vihernahat tarkalla reaktiotulella, pari varsikranaattia kieri ovensuusta huoneeseen ja pakotti ryhmän suojautumaan. Samalla, kun örkit tulvivat huoneeseen, ampui Gorkanaut näiden päiden yli rakennusta pirstoen sen ulkoseiniin ammottavia aukkoja, joista auringonvalo piirsi kirkkaita viivoja huoneen pölyiseen sisäilmaan.

Örkit loikkivat rääkyen Marineiden niskaan ja tappava käsirysy Keisarin valittujen ja barbaaristen muukalaisten välillä alkoi. Carcharodonit leikkasivat pulppuavia avohaavoja varomattomiin örkkeihin, mutta myös hyökkääjät kaatoivat ylivoimalla useita Marineita puukottaen näitä eläimellisesti haarniskojen nivelkohtiin.

Toisaalla Thrugg Bullneckin pako-operaatio kuivui kasaan, kun The Great White ryntäsi alas vuorenrinnettä ja alkoi sahata örkkejä kilon palasiin. Kiljuvat örkkisoturit koettivat ampua reikiä sotakoneen paksuun panssarointiin ja heitellä kranaatteja sen jalkoihin, mutta tuloksetta.

Bullneck teki kuitenkin kunniaa rodulleen ja taisteli mobeineen loppuun saakka. Vasta jäätyään yksin ryhmänjohtaja rusentui Carcharodon-talsijan rynnäkön alle.

Sotapäällikkö Zaggrim Goldteef jalkautui Gorkanautista, josta örkkikenraali oli johtanut taistelua tähän saakka. Tämä johdatti Nobinsa Drop Pod -iskun tehneiden Space Marineiden sivustaan.

Tyytyväisesti virnuileva örkkipäällikkö kuitenkin lähetti valtavan sotakoneensa murskaamaan enimmän vastarinnan ja odotti tilaisuuttaan haastaa Carcharodonien Librarian-komentajan kaksintaistelussa myöhemmin.

Kiertorataiskusta hetkeksi sammunut Battlewagon purki lastinsa kivikon sekaan ja brutaalit Goff 'ard Boyt lähtivät etenemään sekalaisessa muodostelmassa kohti Tutkimusasemaa. Korviahuumaavan sotahuudon saattelemana örkkijoukot hurjistuivat kaikkialla ja tuplasivat pyrkimyksensä lahdata laakson vihollisjoukot.

Näiden kuitenkin epäonnistui taittaa välimatka aukean yli tutkimuskeskukseen ja nähtyään örkkien jääneen avoimelle Magos Maximilian teki laskelmoidun päätöksen vastahyökkäyksestä.

Taistelu kiihtyi ja lähikantaman käsirysyjä käytiin kaikkialla koko solassa. Myös Dreadknight liittyi karkeloihin ja poltti ison siivun Goff Boyzeista karrelle, vaikka näiden Painboy-lääkintämies vetikin useita tovereitaan sivuun ja levitti höyryävää, oranssia savimassaa näiden palohaavoihin. Järkyttyneistä Goffeista ei kuitenkaan ollut vastusta Mechanicuksen kultistien ja Dreadknightin yhteishyökkäykselle ja menetettyään enemmistön vahvuudestaan örkit murtuivat ja pakenivat kukin suuntaansa.

Samalla Fire Raptor -hävittäjä kaarsi keisarillisten tueksi ja kävi taistoon vihollisen raskaita aseita vastaan. Julma Avenger Bolt Cannon pippuroi vuorenrinteiden asemia ja oli vähällä kaataa tornin, johon Deffskull-palkkasoturit olivat pystyttäneet asemansa. Useat örkkien raskasasespesialistit kierivät raadeltuina alas portaita tai retkottivat hengettöminä olkatykkiensä päällä, loput pakenivat.

Solan keskustassa Gorkanaut ruhjoi kuoliaaksi koko Carcharodon-osaston ja sotapäällikkönsä pettymykseksi löi myös kaksintaisteluun tämän kanssa suostuneen Librarianin murskaksi vuorenseinää vasten. Mustanpuhuva sotarobotti kääntyi kirskuen kohti tutkimusasemaa puolustavia joukkoja.

Myös pommituksesta toennut Goffien taistelupanssari oli jälleen tilanteen tasalla ja kaahasi kohti tutkimusasemaa aikeenaan nitistää sitä suojaavat kultistit Big Shootillaan. Dreadknight kuitenkin luotti Magos Explorator Maximilianin kykyyn pitää panssariauto kurissa ja eteni sen ohitse...

...ja kohtasi jättiläismäisessä kaksinkamppailussa silmästä silmään vihernahkojen voimakkaimman aseen. Gorkanautin ampumat laukaukset kimposivat pois Dreadknightin olkasuojuksista ja väistettyään valtavan kouran huitaisun Space Marine heitti liekinheittimensä selkäänsä ja takoi kaksin käsin vihollissotakoneen ohjaamon ruttuun. Vaimeasti sihahtaen Gorkanaut lyyhistyi maanrajaan ja sen mekaanikot päättivät paeta paikalta.

Tutkimusasemalla Magos tuhosi lähitaisteluaseidensa turvin örkkien Battlewagonin, mutta vuorenrinteen tuliasemasta kantautui kummallinen, repivä ääni ja voimallinen antimateriakenttä imaisi sisäänsä neljä miliisiä. Big Mekin Shokk-Attack Gun oli viimein löytänyt maalinsa ja kylvi nyt tuhoa laaksoon. Maximilian kuitenkin piti päänsä ja johdatti kaksi henkiin jäänyttä alaistaan bunkkeriin käyden oitis komentokonsolin ääreen.

Lastauslaiturien suojakentät olivat päällä. Nyt Carcharodonien tulisi vain saada haltuun taktiset energiakennot taistelukentällä, jotta örkkien ei olisi mahdollista katkaista virtaa keisarillisista tukijärjestelmistä.

Keskusrakennuksessa Carcharoclesin veteraanien oli kovin tappioin onnistunut päihittää Deffskull Snagan palkkasoturit ja nämä evakuoivat nyt tovereitaan turvaan. Yksi energiakenno olisi näiden välittömässä läheisyydessä...

Samoin Techmarine Ancient Irbe suojatteineen lähti urhoollisesti ylittämään kenttää kohti kumpareen päällä häämöttävää kennoa. Vihernahkojen epäsuora tuli verotti näiden päälukua ja Shokk-Attack Gunin ja taisteluun palanneiden Lootasien tulitus pureutui myös Dreadnoughtin panssarin läpi. Keisarilliset kuitenkin taistelivat tiensä energiakennon luo ja suojautuivat läheiseen metsikköön.

Huomattuaan Gorkanauttinsa tuhoutuneen Dreadknightin käsittelyssä Warboss Goldteef näki parhaaksi vetäytyä, mutta ei voinut vastustaa kiusausta lyödä voimanyrkillään kappaleiksi lähelle pudonnutta Drop Podia...

...liikkuvat, kirkkaisiin klaaniväreihinsä sonnustautuneet örkit olivat kuitenkin helppo maali taivaiden haille. Fire Raptorin gun run murskasi örkkien ainoana suojana toimineet kivet ja myrskyisä tulitus hautasi vihernahkojen johto-osat alleen.

Taistelu oli tullut päätökseensä. Carcharodonien oli onnistunut hävittää tai lyödä pakosalle örkkiarmeijan iskujoukot ja keisarilliset pitivät hallussaan myös viittä kuudesta energiakennosta. Pakenevien muukalaisten liikkeitä tulisi jäljittää pitkälle vuorien onkaloverkostoihin heti kun haavoittuneet ja kaatuneet oli evakuoitu turvaan. Magos Explorator Maximilian kuitenkin hykerteli sammuttaessaan kokeellisia asejärjestelmiä suojanneet voimakentät; kaivautuneet vihernahat olisivat oiva koekappale uudelle viruspommiprototyypille...
Eeppinen pihvipäivä oli laittoman siisti ja seuraavat sotasuunnitelmat odottelevat jo pikaista toteutusta! 

Welcome to Gofftown

Olemme viikon ajan pitäneet Hesen kanssa useita maalausiltamia, mikä on ollut tosi hauskaa! Lauantaina fiilistelyt venyivät ihan all-nighteriksi asti ja laitoimme nappeja väreihin aina aamubussien lähtöön saakka. Sutimisen ohessa on voinut fiilistellä kaikennäköistä, isona puheenaiheena on ollut muun muassa 40K:n vanhojen edikoiden charmi nykyisiin päättömyyksiin verrattuna. Vettä nostalgiamyllyyn kaatoi vastikään vastaanottamamme kirjalahjoitus, jonka opuksien sivuja on käännelty nyt pari viikkoa tuntitolkulla ja inspiroiduttu siitä, miten makeita meidän harrastuksen alkuaikojen meininki oli. Nykyään Warhammerin aloittavien Old World ja 40K-universumi ei kyllä valitettavasti taida olla lähelläkään sitä, mistä meidän loputtomalta vaikuttava inspis kumpuaa. Useat Tuben meille lahjoittamista kirjoista löytyi jo hyllystä, mutta niiden pariin palaaminen oli ihan sairaan siistiä pitkästä aikaa. Figuilu on mageeta.

Hesen örkkien vitriinihylly on täyttynyt maalauskampanjan aikana ja nyt oli viimein aika päästää ne valloilleen myös pelipöydällä. Koska Henrik ja Eric eivät olleet pelanneet vielä peliäkään seiskaedikkaa, otimme 1200 pisteen erän nykylaitosta tarinan värittämässä skenaariossa. Taistelussamme Taun tiedustelijat oli lähetetty örkkikylään tutkimaan vihernahkojen likaista pommia, josta kaupunkilaisilla ei ollut aikomusta luopua. Tau-joukkojen motiivina ei ollut niinkään käyttää räjähdettä, vaan tutkia, olisiko örkkien teknologia ja ymmärrys voineet riittää sen rakentamiseen ja sitten tuhota pommi turvallisesti. Pommi kuvasi Relic-objektiivia ja sen lisäksi pelasimme hauskoja Maelstrom-missioneita.

Kokeellinen Remora-muunnelma "Swordfish" tiedusteli operaatioaluetta ennen taistelua. Pelasimme matsin tietysti War Head Fight Clubilla!

Hesen örkit koostuivat tälläkin kertaa klassikkoraudasta, jota vahvistivat modernit sotakoneet. Armeijaan kuului Bad Moon Warboss Mega Armorissa, Painboy, viisi Nobia avaruuspuvuin (4+ save), pari Mekaanikkoa, keskikokoinen ryhmä Lootia, kaksi Boyz-ryhmää Shootilla, Gretchinit, Bubble-chucka, Lobba, Battlewagon ja mahtava Goff Gorkanaut.

Edun pahaa-aavistamaton kokoonpano oli muunnelma mun Ropecon-listasta. Hunter Cadressa oli runollinen Commander, kaksi Fire Warrior -tiimiä Devilfisheissa (toinen Riflein, toinen Carbinein), viisi XV15 Stealth Suitia, XV111 "Wolverine" Riptide Battlesuit, Swordfish UAV controller (Sky Ray) sekä kolme Broadsidea raketinheittimin.

Taistelun hämärillä alkumetreillä häivepuvut soluttautuivat ovelasti suoraan kohdepommin välittömään läheisyyteen. Heti tilaisuuden tullen mobiilit tiedustelijat lähtivät kantamaan packagea kohti omia asemia.

Örkkikaupunki kuitenkin heräsi eloon ja Bad Moon -klaanin sotapäällikkö lähetti innokkaat joukkonsa matkaan. Thrugg Bullneck oli järjestänyt mobeineen painiharjoituksia viljapellossa, mutta nyt oli tosi kyseessä. Taun ohjuskeskitys tuhosi ison osan kuuluisan Nobin ryhmästä heti taistelun alussa, mutta loput onnistuivat suojautumaan läheisen rakennuksen taa.

Gorkanaut ja Battlewagon etenivät rinta rinnan ja tulittivat miehistöineen vihollisen talonharjalle linnoittautunutta tulitukiyksikköä. Bad Moon -komentaja oli vakuuttunut siitä, että tähän kylään mahtuisi vain yksi sheriffi (Maelstrom Mission: Kingslayer) ja upotti miehineen heti pari haavaa Broadside-ryhmäänsä suojanneeseen Tau Warlordiin. Gorkanautin ovet avautuivat kirskuen ja viisi raskaasti aseistettua Nobia lääkäreineen purskahti mylvien keskikenttään.

Samassa pätevien Gretchin-tulenjohtajien laskelmat saatiin täsmäämään ja armoton keskitys löysi maalinsa. Bubble-Chucka tappoi avoimelle ehtineistä, Reliikkiä kantaneista Stealth Suiteista kaksi ja likainen pommi putosi pölyiseen maahan. Loput Stealthsuitit vetäytyivät uutta hyökkäystä varten.

Vaikka toinen örkkiryhmä oli jo pelottavan lähellä, lähettivät Taut toisen jalkaväkiryhmistään noutamaan pommia. Broadsidejen ohjattu  rakettituli kaatoi huikeiden räjähdysten saattelemana Gorkanautin, samoin Riptiden uskalias lähikantaman meltaoperaatio pysäytti Battlewagonin niille sijoilleen. Lämpöohjukset ja Burst Cannonit pippuroivat aukeaa ylittäviä vihernahkoja kiukulla.

Gorkanautin tuhoutumisen aiheuttamassa sekasorrossa Nob-iskujoukot kuitenkin pääsivät Tau-linjoihin ja koko kentän yli kantautuvan WAAAAGH!-mylvinnän saattelemana rysähtivät lähitaisteluun. Edes Taun koordinoidusta overwatchista ei ollut pysäyttämään näiden hirviömäistä päällekarkausta ja örkkien erikoisjoukot tekivät välittömästi selvää Tau-komentajasta Broadsideineen. Sky Ray kosti johtajansa kaatumisen heti ampumalla ohjuksensa Nob-ryhmään tuhoten jokaisen paitsi ryhmän lääkintämiehen, joka jäi Stealth Suitien tulitoiminnankin jälkeen haavoittuneena virnistelemään hurmeiselle pääkadulle.

Toisaalla myös örkkien päällikkö loikkasi halvaantuneesta Battlewagonistaan ja johdatti tulitukijoukkonsa lähitaisteluun Riptiden kanssa. Aluksi pienemmät örkit kauhistuivat Taun valtavan sotakoneen voimaa ja ulottuvuutta...

...mutta nähtyään komentajansa Power Klawin purevan mainiosti tähänkin viholliseen, heittäytyivät örkit hurmoksella kolossaalisen taistelupuvun niskaan ja kaatoivat sen. Samalla Boyz-ryhmät kävivät kranaatteineen ja kirveineen Taun kuljetusvaunujen kimppuun ja tuhosivat niiden moottorit. Jäljelle jääneiden Fire Warriorien ei auttanut kuin lähettää hätäsignaali ja vetäytyä turvalliseksi katsomaansa suuntaan odottamaan vahvistuksia ja evakuointia.

Peli päättyi kymmenen pisteen erolla Hesen veikeiden örkkien hyväksi! Raunion veljeksetkin ihastuivat seiskaedikan Maelstrom-tehtävämekaniikkaan, mikä on kyllä siisti tunnelmannostattaja ja tarjoilee välitöntä narratiivia fluffipeleihin, jos vain jaksaa vähänkään mielikuvitustaan vaivata. Kun Hesen örkkijoukot vielä tästä kasvavat, pitää varmaan mobilisoida uusi Hunter Cadre ja koettaa antaa ököille kovempi harjoitusvastus ennen Halloween-kampanjaamme!