Guard Week: The Lucky Sevens

Kaartiviikon aikana on esiteltävä myös yksi War Head -operaattorien tärkeimmistä perinnerykmenteistä, Juhan kuuluisa Elysian Drop Detachment 77! Kohtasin alunperin pudotusjoukot fluffimatsissa Tyranideja vastaan ja olen siitä pitäen fanittanut Juhan tyyliä luoda joukoilleen taustatarinaa ja myös pelata niitä teemaansopivalla tavalla. Kokonaisuudessa yhdistyy monia 40K:n siisteimpiä piirteitä; persoonallinen armeijarakenne, hieno narratiivi ja upeat miniatyyrit. Tässä artikkelissa Juha kertoo omin sanoin armeijan synnystä ja ajatuksista pudotusjoukkojen ja niiden liittolaisten takana!

Joukot siirtyvät alaisuuteeni ja "Seiska-seiska" syntyy

Tämän armeijaprojektin syntyminen on ollut siinä mielessä mielenkiintoinen, että minulla ei ollut alunperin ajatustakaan koota Forge Worldin armeijaa, puhumattakaan Elysian Drop Troopeista. Armeija vain päätyi minulle, koska tein palveluksen pitkäaikaiselle ystävälleni ja pelikaverille, ja ostin häneltä maalaamatta jääneen armeijan. Sovimme asiallisen ja molempia tyydyttävän hinnan ja äkkiä omistin Elysialaisarmeijan kaikilla trooppivaihtoehdoilla. Tutkittuani hankintaa tarkemmin tulin hyvin tyytyväiseksi, käsissäni oli heräteostoksen myötä todella hieno kokonaisuus upeita figuja!

Elysialaisten ostamisen aikoihin luin Forge Worldin mainioita kampanjakirjoja ja niteestä ”Anphelion project” löytyi mainio teema juuri hankkimalleni joukolle. Anphelion Projectissa kerrotaan tarinaa muuan inkvisiittorista, joka matkustaa hiljentyneelle tutkimusasemalle tukenaan joukko raudanlujia maahanlaskujoukkoja Elysian Drop Detachmentista 99. Tuon idean nappasin suoraan oman joukkoni teemaksi, koska se sopi kuin korva kuppiin; kyseessähä olisi pienehkö kevyen jalkaväen joukko, jolla ei ollut panssaritukea eikä tykistöä, ja joka oli tarkoitettu hoitamaan hieman hämäriä erikoistehtäviä ja kirurgisia ensi-iskuja valittuihin kohteisiin.

Väriteemaa ja variaatiota - puurtamista ja maalauksen iloa

Ystäväni oli kasannut ja maalannut reilun kymmenen miniatyyriä koko paketista ja valinnut väriteemaksi aavikkoteeman melko tummilla panssari- ja varusteosilla. En halunnut maalata uudelleen hyviä figuja, joten perusteema sai luvan olla siinä. Lisäksi valittu väritys sopi mielestäni hyvin elysialaisten ultramoderniin tunnelmaan. Muutin kuitenkin hieman varusteiden sävyä ja vaalea oliivi tuli uudeksi väriksi panssareihin ja muihin romppeisiin. Se oli mielestäni realistinen, eikä niin voimakkaasti kontrastoiva. Lopulta aiemmin maalatut ja vaaleat varusteet sopivat hyvin yhteen, koska on varsin uskottavaa ajatella, että eri ryhmät ovat saaneet varusteensa hieman eri aikoihin ja pidempään käytetyissä näkyy kuluminen vaalenneena sävynä. Lisäsin mukaan vielä hieman modernismia maalaamalla guardsmanien aseita hiekkamaastokuviolla. Tein myös komppaniaa varten päällystöä, muiden muassa Company HQ:n, joissa käytin Catachan-figuja pohjana yhdistellen niitä elysialaisiin aseisiin ja varusteisiin.

Tässäkin armeijassa olen koettanut ammentaa inspiraatiota nykyaikaisista sotilasjoukoista, joiden pragmaattista tyyliä olen koettanut jäljitellä maalauksessa. Se istuu hyvin dynaamisissa nykytaistelijan asennoissa komeileviin elysialaisiin. Pääsyn oikeastaan aina maalaamaan nelkkariarmeijoitani realististen esikuvien mukaisesti. Suhtaudun projekteihin kuin ne olisivat ”oikeita” joukko-osastoja rakenteineen ja historioineen. Näin maalaan scifi-armeijankin kuin se olisi oikea armeija, jonka vaatetuksessa on ideoita ja komponentteja oikeista sotilasvaatteista. Tämä tapa kumpuaa kiinnostuksestani sotahistoriaan ja eritoten uniformuihin.

Näiden pohdintojen jälkeen siirryin ehdottomasti projektin ikävimpään vaiheeseen, joka oli miniatyyrien kokoaminen. Se oli tuskainen prosessi, sekä osien sovitusongelmien että liimauksen vuoksi. Piinaavan kasaamisen, loppumattoman pinnaamisen ja Rapid Cure -suihkuttelun kautta joukot saivat lopulta ihmisen anatomian. Sen jälkeen olikin luvassa kiva vaihe, joka häivytti nopeasti mielestä kasaamisen tuskan; Forgen figut ovat hienoja maalattavia. Tarkat ja terävät yksityiskohdat, huippuhieno realismi ja upea dynamiikka tuottivat kerrassaan upean ”kankaan” jolle maalata. Siksi maalaaminen sujui kuin leikki ja siinä ei lopulta aikaa tuhlaantunut. Nämä miniatyyrit maalautuivat ikään kuin itsestään.

Ilmakuljetuskalusto saapuu

Alusta lähtien oli selvää, että tämä projekti merkitsi useiden lentokoneiden hankintaa, koska mitä nyt moderni airmobile–yksikkö olisi ilman asianmukaisia koneita. Koska olin päättänyt mallintaa realistiselta pohjalta lähtevää yksikköä, se merkitsi ilmakuljetuskalustoa jokaiselle yksikön kaverille. Näin päädyin hankkimaan kaikkiaan viisi Valkyyriaa; ensin tuli kolme jalkaväelle ja myöhemmin kaksi lisää komentotiimille ja raskaille aseille. Koneiden väriteeman kanssa pohdiskelin ensin jonkinlaista camoa, mutta sitten valitsin laivastonharmaan, olivathan koneet Imperial Navyn koneita. Tähän referenssi tuli US Navyn Sea Hawk -koptereista, jotka kuljettavat maajoukkoja taistoon pelkistetyn harmaassa ulkoasussa.

Joukkoon liittyivät vielä kolme Sentineliä antamaan kiväärimiehille edes jonkinlaista lähitorjuntaa. Elysialaiset Sentinelit saavat ”deep strike –option”, joten ilmakuljetus ei ollut niissäkään fluffiongelma.
Muutaman kuukauden innokkaan työskentelyn jälkeen joukkoni oli aika lailla valmis, vaikka olinkin jo suunnitellut tulevaa. Tarvitsen vielä muutaman lisäyksen; ehkä vielä yhden Valkyyrian Medevac-tehtäviin, sekä Vulture Gunshipin lentäväksi tykistöksi, hankintalistalla ovat!

Inkvisiittori historian hämärästä

Elysialaisten oltua jo jonkin aikaa valmiina, törmäsin hienoon inkvisiittori-figuun, joka taisi olla alkujaan Crusader miekalla ja kilvellä. Jokin miniatyyrin asennossa pysäytti,ja päätin tehdä siitä armeijaani inkvisiittorin, jonka palveluksessa Elysialaiset olisivat. Irrotin kilven, mutta jätin power swordin, sillä pitäähän sankarilla olla miekka. Väriteemaksi otin harmaan ja valkoisen, jota saisin inkvisiittorin ja tämän joukot erottautumaan sotilaallisista sotilaista. Päähenkilölle tein perinteisen acolyte/tech-priest/scribe -hännystelijäkaartin ”toimistoväeksi” ja miksei mukaan matkoillekin. Kauan käyttämäni inkkari sai jo ysärillä nimen Vekt, vaikka tuolloin sitä kuvasi ihan toinen miniatyyri, sekin inkvisiittori tosin. Tämä figu oli kuitenkin aikojen saatossa kadonnut tai pilkottu projektiksi, joten nyt Vekt inkarnoitui uudelleen Elysians-armeijaprojektissa. Tämä lie yksi pitkäikäisimpiä charactereita peleissäni.  Tässä yhteydessä Vektistä muotoutui myös radikaali Ordo Xenos -agentti.

Ensimmäinen tukijoukko, jonka Vekt sai rinnalleen, oli ihan normaaleista Cadianeista tehty kivääriryhmä. Vaihdon vain kavereille Kromlechin barettipäät eliittistatuksen välittämiseksi. Päävärin kiväärimiehet saivat jo aiemmin valitusta harmaasta, jota korostamaan maalasin baretit punaisiksi. Näihin solttuhin tuli aika ”poliisimainen” tunnelma, ja sehän sopi inkvisiittorille.

Toinen liittolaisryhmä kehittyi Ordo Xenos -ajatuksesta. Jos kerran Vekt olisi radikaali Xeno–metsästäjä, jokin ”xenomorfinen” ryhmä sopisi liittolaiseksi hyvin ja toisi samalla persoonaa Vektiin. Pohdittuani vaihtoehtoja päädyin kahteen vaihtoehtoon, örkit tai krootit; molemmat ovat kommunikaatiokykyisiä ja niiden tiedetään toimineen palkkasotureina. Päädyin lopulta krootteihin, sillä niitä oli juuri kahdentoista figun tiimi maalaamattomana laatikossa.  Halusin kytkeä nämä inkvisition krootit kaartiin, joten koristelin alkukantaisia lihansyöjiä kaartin varusteilla ja vuoleskelin niille päihin muoviset Cadianien kypärät. Varusteet saivat maalausvaiheessa harmaan sävyn, kuten muutkin Vektin joukot. Pidän kovasti lopputuloksesta ja Vektin krootit ovat olleet varsin hauska tiimi pelata. Onhan niillä muutama hieno päänahkakin jo hankittuna, muiden muassa Hive Tyrant, joka nuijittiin pois päiviltä lähitaistelussa.

Vektin joukko on toistaiseksi pieni, joten se ei itsekseen kestä juurikaan, mutta liitettynä 

Elysian Drop Detachment 77:aan, se onkin jo suhteellisen suorituskykyinen joukko!

Juhan fiilistelyä armeijansa tunnelmasta ja teemasta on aina hauska kuunnella, koska kyseessä on niin sydämellä rakennettu kokonaisuus. Elysialaisten nykyaikaisen taktinen tyyli ja tosimaailman sotilaspiireistä ammentava yksityiskohtaisuus tuntuvat olevan kuin varta vasten Juhalle luodut. Lisäksi "Seiska-seiska" antaa hartaana Imperiumin kannattajana tunnetulle harrastajalle vapaat kädet yhdistellä keisarillisia joukkoja, kuten on tehty kuuluisan inkvisiittori Vektin kohdalla.

Barettipäiset Stormtrooperit lienee rekrytoitu ympäri galaksia. Inkvisition logot olkasuojuksissa ja rintapanssareissa kertovat uskollisuudesta Ordo Xenokselle.

Myös kroot-liittolaiset on puettu harmaansävyihin, joskaan tarina ei kerro, onko varustus jaettu vai "lunastettu" sotaretkien aikana. Krootit tuovat Vektin taisteluosastoon hiukan brutaalia iskuvoimaa ja taitavia polunetsijöitä, joita voi käyttää esimerkiksi tiedustelutarkoituksessa.

Ilmeikkäät asennot, yksityiskohtaiset varusteet ja tunnistettava Imperial Guard -tyyli on Elysianien parhaita puolia. Mun omat suosikkifigut armeijassa on ehkä tarkka-ampujat spottereineen ja dioramamaisine asetteluineen.

Valkyrioissa näkyy hyvin Juhan omintakeinen maalaustyyli ja tämän usein käyttämät weathering-tekniikat. Teimme yhteisprojektina pari vuotta sitten Forge Worldin Space Marine -hävittäjiä ja pääsin tutustumaan tarkemmin "Overlordin" persoonalliseen ja realistiseen tapaan tuunata ajoneuvoista vakuuttavia.

Valkyyriat olivat tehokkaita viime vuoden Civil Warissa, saa nähdä tekevätkö Elysialaiset paluun tämän vuoden War Head -tiimiturnauksessa?

Krootit valmistautuvat iskemään, ennen kuin viholliset saavuttavat konekivääriasemat. Näissäkin heavy weapon tiimeissä on tosi hyvä, välitön fiilis; heavy bolter on vain nostettu häthätää koneesta alas potkaistun ammo craten päälle ja otettu tulialue haltuun.

Vekt miehineen lähtöalueella valmiina uudelle tehtävälle. Keisari kutsuu sotaan!

Juhan armeijassa on muuten myös operaatiopäällikkö, eversti Vincent "Ember" Grimshire, joka ei toistaiseksi ole vielä osallistunut 40K-taistelutoimiin osana armeijalistaa... Upseeri johtaakin yleensä tehtäviä kaukana itse AO:lta.

The Lucky Sevens täydessä vahvuudessaan. Huipputyylikäs kokonaisuus ja oikea perinnerykmentti!