First Contact Army Galleries

War Headin First Contact -aloittelijaturnauksen

kuvakokoelma ja armeijagalleria

First Contact Initiated

Kuten Helsinki Grand Tournament -loppubriiffissä mainitsimme, alkoi sunnuntaina 22. toukokuuta War Headin tapahtumarintamalla fluffi- ja teematurnauksiin painottuva ajanjakso. Ensimmäinen aloittelijoille ja pelin pariin palaaville suunnattu turnauksemme "First Contact" pelattiin Fight Clubilla kahdeksantoista pelaajan voimin. Aloittelijahenkisyys näkyi muun muassa hieman pienemmissä pistemäärissä, yksinkertaistetussa sääntöpaketissa sekä ohjauksessa, joka alkoi turnauksien tapoja ja käytäntöjä käsittelevällä esitelmällä ja jatkui sääntö- sekä taktiikkaopastuksella läpi sotaisan iltapäivän. Tavoitteenamme oli antaa kenraaleille hauska 40K-kokemus, murtaa ennakkoluuloja kilpapelaamisesta ja antaa kullekin osallistujalle valmiudet sekä itsevarmuutta osallistua myös isompiin suomalaisturnauksiin.

Myös järjestäjänäkökulmasta tapahtuma oli poikkeuksellinen ja freesi! Oli hauskaa tavata ihan uusia kasvoja ja kiittelimme pelaajia näiden mielenkiinnosta tapahtumaa kohtaan jo avajaispuheessa ennen PowerPoint-briiffiämme. Erityisen mielenkiintoista oli nähdä osallistujien armeijat; tiesimme, että Suomeen on piilotettu kaikenlaisia huikeita kokonaisuuksia, mutta nyt muutamat niistä olivat jalkautuneet Fight Clubin tantereille ihmeteltäväksi ja kuvattavaksi. Sunnuntain Hammerhead-taistelut olivat ehkä yhdet näyttävimmistä koskaan ja War Head -operaattorit saivat jakaa maalauspisteitä "kaksin käsin".



Turnauksessa pelattiin kolme kierrosta ja skenaariokuvaukset loivat päivän taisteluille viitekehyksen ja etenevän tarinan. Ensimmäisessä skenaariossa armeijakunnan pääjoukoista lähetettiin erilleen Splinter Force, jonka oli määrä ottaa selvää kummallisen radioviestin alkuperästä. Pian kävi ilmi, että kyseessä oli paroni Erasmus Dashingtonin hätäkutsu kaartin joukoille, ja että ylimys oli jättänyt jälkeensä jotain arvokasta, jota palaisi noutamaan myöhemmin. Saavutettuaan koordinaatteihin merkityn lokaation retkikunnat eivät kuitenkaan löytäneet mitään, ennen kuin juuri hetki ennen taistelukosketusta maanalainen tiedustelu paljasti jotain merkittävää; lopullinen taistelu käytäisiin kallioperään kaivetun titaanihangaarin päällä ja voittajalle kuuluisi sen uumeniin piilotettu Imperial Knight -sotakone.

Tunnelma oli koko päivän loistava. Kaikki pelikierrokset alkoivat jopa hieman etuajassa ja pelaajat olivat ottaneet omakseen fluffipelailun reilun ja sallivan asenteen. Osa kenraaleista pelasi ihan ensimmäisiä pelejään ikinä, mutta vastapelaajat neuvoivat toisiaan tarpeen tullen ja päivittelivät yhdessä kaameita tai onnekkaita nopanheittoja. Turnauksen päätuomarina toimi War Head Helsinki Grand Tournamentin voittanut Emppu Niemi, jonka kanssa annoimme sääntöapua ja myös neuvoimme pelaajia eri tilanteissa, kuten kinkkisimpien deployment-alueiden määrittämisessä ja päätöksissä, joissa pelaajat eivät olleet ihan varmoja mahdollisuuksistaan ja joukkojen voimasuhteista. Tavallisissa turnauksissa tuomarien vinkit eivät tietenkään tulisi kyseeseen, mutta ne sopivat hyvin aloittelijaturnauksen luonteeseen.



Lopulta esirippu laskeutui ja oli aika tunnustaa voittajia. Pääpalkinnon, eli Imperial Knightin voittivat, ketkäpä muutkaan, kuin Death Guard -legioonan petturit Niilo Kalakosken Chaos Space Marines -armeijasta! Pitkästä aikaa 40K-kentillä otelleen Niilon turnausta oli hauska seurata, sillä kokeneen figupelaajan varmat otteet nostivat underdog-listan monta kertaa pahasta paikasta tilanteen herraksi. Kaaoskenraalin listassahan ei sikäli ollut mitään erikoista, vain vähän lihamuuria ja Marineita Rhinoissa, mutta Niilon pelisilmä ja oman armeijan tuntemus menivät kaikkien odotusten vastaisesti edelle jopa finaaliottelussa tulivoimaista Tau Empire -armeijaa vastaan. Suuret onnittelut, galaksi palakoon!

First Contactin upeimmaksi armeijaksi valittiin monien täydet maalauspisteet saaneiden kokonaisuuksien joukosta Jussi Salosen vastavalmistunut Harlekiinijengi. Loistavalla väripaletilla varustettu, tarkasti maalattu armeija edustaa hienosti harlekiinihenkeä olematta kuitenkaan ihan päätön värisirkus; kylmä paletti tuo uskottavuutta yleisilmeeseen. Myös sotaisan lohduttomat kaupunkibeissit tekevät muuten värikkäästä armeijasta vakavammin otettavamman ja realistisemman. Tekniikkapuolella kynäruiskun pehmeää väriliukua ja sapluunatyöskentelyä on tasapainotettu huikean tarkalla layeroinnilla jalkaväen ja ajokkien kuljettajien salmiakkikuvioidussa vaatetuksessa. Mahtava kokonaisuus sisälsi myös kaikkia Harlequins Codexin eri yksikkötyyppejä!

War Head First Contact -lopputulokset

1. Niilo Kalakoski, Death Guard, 55 (Makeimmat objektiivit!)
2. Petri Ahola, Necrons, 53
3. Victor Grinan, Space Wolves, 44
4. Darryn Quirk, Orks, 40
5. Tuomas Lempiäinen, Tau Empire, 40
6. Jussi Salonen, Harlequins, 40 (Paras Armeija)
7. Esko-Jaakko Lehti, Black Templars, 39
8. Samuli Ahokas, Squat Mechanicus, 38
9. Tuomas Harju, Iron Hands, 35
10. Klaus Lehto, Flesh Tearers, 34
11. Jed Patton, Harlequins, 30
12. Mikael Laaksonen, Space Wolves, 27
13. Timo Kauhajärvi, Cult Mechanicus, 22
14. Tuomas Salmi, Imperial Guard, 21
15. Ville Herranen, Tau Empire, 21
16. Sacha Marcet, Emperor's Children, 21
17. Travis Finneran, Imperial Guard, 20
18. Juho Salmi, Orks, 14 (Fair Play -tunnustus)

Onnittelut voittajille ja tervetuloa uudelleen!

Via War Head Facebook: The First Contact surely didn't come without surprises. Our regular Fight Club combatants (led by David) had all chipped in and gifted Teemu with a beautiful Winsor & Newton Series 7 brush set as a thanks for War Head's continuing club activity and gaming events. I feel very thankful, it's absolutely great to have you guys participating and inspiring. Let's keep it rolling! ‪#‎WRHD‬ ‪#‎FightClub‬ ‪#‎Surprise‬

It is day two after the planetfall. The sky and the twin moons hang grey over the silent plains. After breaking the pitiful resistance and establishing command positions, your headquarters have intercepted an encrypted distress message of great interest. Under precise inspection the signal is recognized to bear the credentials of Baron Erasmus Dashington of House Paragon. As the main force pushes towards the front line, a special task force is dispatched to investigate the vox message's origin...

+++

As your forces proceed with their mission, a dataslate has been scavenged from the dead hands of an enemy combatant. It seems that the hostile troops have been following the same leads, but have also gathered additional intel. It's apparent that Baron Dashington has left something behind, something he wants protected until he's ready to return and claim it back. A sacred weapon relic? A token of powerful xeno technology? You must double your efforts to reach the treasure site first.

+++

At first the place seemed empty. You could hardly conceal your frustration. As a last verification you ordered for a subterranean scan, just in case something was hidden in the soil. The operators ran their programs and soon enough a gasping intel officer brought you the news. 
"Sire, I've got two messages to deliver. Hostile forces are assembling at the horizon. We count a full battle group." 
"What else?" 
"We're standing upon a titan hangar, with an inanimate Knight inside."

GT Debrief: Making of WRHD Helsinki Grand Tournament

Viime viikonloppuna pelattiin läpi War Head Helsinki Grand Tournament, josta tuli Turku Fanaticin siirryttyä kesäkuulle kevään kovatasoisin ja odotetuin 40K-turnaus. Tavallisesti War Headin kompetitiivisen turnausvuoden kevätkaudella järjestettävä huipentuma Triad oli tänäkin vuonna suunnitelmissamme, mutta kuultuamme Poromagian suunnittelevan omaa pöytäpelitapahtumaa, päätimme liittyä mukaan omalla, avoimella ohjelmanumerollamme. Triadin perusperiaatteenahan on meriitti- ja näyttöpohjainen kutsujärjestelmä, joka sopii paremmin yksityistilaisuuteen; avoimessa conissa olisi parempi järjestää julkinen ja täysimittainen turnaus.

Aloitimme tapahtuman suunnittelun hyvissä ajoin ja tuotimme tapamme mukaan myös vähän markkinointimateriaaleja, tehden muun muassa 40K-version klassisesta Full Metal Jacket -elokuvajulisteesta viestintää varten. Sääntöpaketista halusimme kilpailuhenkisen Grand Tournament -perinteitä kunnioittaaksemme ja tutkimme muun muassa Sotavasaran foorumeita osviitaksi siitä, minkälaiselle turnauspaketille voisi olla kysyntää. Codexien välillä vaihtelevaan pistekoriajatukseen perustuva komppisysteemi kiinnitti mielenkiintomme, sillä se olisi käytännöllinen tapa viilata tehokkaimpien armeijoiden terävintä kärkeä ilman, että sääntöpaketin erratasta tulisi sivujen mittainen. Teimme draftin sääntöpaketista ja keräsimme siitä palautetta esimerkiksi European Team Championships -joukkueen aktiiveilta. Otimme turnaukseen mukaan pitkästä aikaa myös maalauspisteet, sillä visuaalisuus on tärkeä osa peliä ja myös osallistujien taiteellisen vaivannäön tunnustaminen on klassinen Grand Tournament -käytäntö. Pian sääntösetti oli valmis ja ilmoittautuminen saatiin auki!

Ensimmäiset parikymmentä lippua myytiin alta aikayksikön ja nostimme pelaajakapasiteetin 36:en yhteistuumin PoroCon-organisaation kanssa. Tapahtuman kasvaessa tunnustimme myös oman maastokokoelmamme rajallisuuden ja lähetimme sota-apuhakemuksen liittolaisillemme Nopat & Taktiikka Ry:ssä. Halusimme turnaukseen laadukkaat pöydät ja riittävästi vaihtelevaa maastoa sekä erityisesti peliä tasapainottavia los block -elementtejä; Noppakerhon panoksen avulla päästiin hyvin tavoitteeseen. Kun venue oli pystytetty, oli fiilis kieltämättä tyytyväinen; pöydät olivat näyttäviä, niiden ympärillä oli hyvin tilaa myös Hammer and Anvil -deploymentia varten ja turnauspaikka oli avara. 

Turnauspaikan pystytys alkoi varhain turnausviikonloppua edeltävänä perjantaina, mutta jo siihen mennessä oli tehty paljon duunia tapahtuman eteen. Olimme muun muassa laatineet coveragea, printanneet ja kehystäneet palkintodiplomit valmiiksi, suunnitelleet erilaista oheisohjelmaa ja käyneet dialogia osallistujien ja muiden järjestäjien kanssa. Turnauspaikalle saapuessaan osallistujat saattoivat napata valmiiksi tulostetut armeijalistansa seinältä ja osallistua "Assassinorum Deadshot Quiziin", jossa pelaajien piti tunnistaa klassisia 40K-erikoishahmoja näiden siluetin perusteella. Monet pelaajat toivat myös skabafiguja maalauskilpailuumme, jonka molemmat kategoriat keräsivät lauantain aikana runsaasti inspiroivia töitä. Tapahtumapaikalle Suvilahden Kattilahallissa syntyi hieno, toverillinen ja odottava ilmapiiri, jonka käynnistyneet pelit sytyttivät pian scifisodan liekkeihin.

Koko turnauksen ajan pidimme yllä mahdollisimman reaaliaikaista tulospalvelua kanavoiden kierrosten paritukset ja yksittäiset matsitulokset blogiimme ja Sotavasara.netin coverageketjuun sitä mukaa, kun pelit tulivat päätökseensä. Napsimme myös valokuvia osallistujista ja näiden figuista hienon kisatunnelman välittämiseksi ja koostimme Facebookiin myös armeijagalleriat lounastauolla suoritetun maalausarvostelun aikana. Turnauksessa oli tietysti sääntöpaketin johdattelemana ainoastaan kokonaan maalattuja kokonaisuuksia, mikä lisää aina peli-iloa. Samoin maalauskilpailua dokumentoitiin figu kerrallaan, mistä ovat todisteena sekä single-, että ryhmäkategorioiden GT-kisagalleriat tuomaripalautteineen.

Loppujen lopuksi viikonloppu oli pitkä, mutta äärimmäisen palkitseva. Pistekorijärjestelmä vaikutti erityisesti viimeisen kierroksen kärkipeleissä toimivan hyvin; mieltäni lämmittivät Eldarien ja Necronien (joiden piste-ero sääntöpaketissa oli 250 pistettä robottien eduksi) tasapeli ja Sisters of Battle -armeijan taistelu turnausvoitosta viimeiseen saakka. Tällä kertaa peliaika tuli kuitenkin loppuunsa ennen ratkaisevia uskontekoja ja Fight Club -konkari Emppu Niemen onnistui varmistaa voittonsa 20-0 Massacrella mirror matchissa Aleksi Meurosen Tau Empiresta. Palkintoja oli kuitenkin luvassa koko kolmen kärjelle ja Emppu Niemi (Farsight Enclaves), Esa Ristisuo (Adepta Sororitas) ja Eetu Peltola (Necrons Decurion) saivat kukin kehystetyn War Head Helsinki Grand Tournament -kunniakirjan sekä voittajajärjestyksessä valinnan Poromagian sponsoroimista palkintopeleistä, joihin kuuluivat Horus Heresy: Betrayal at Calth, Deathwatch Overkill sekä Execution Force. Tapamme mukaan jaoimme kuitenkin myös bonuspalkintoja parhaasta armeijasta (Mikko Savolahden Dark Angels, bunkkerimaastosetti ja kunniakirja), fluffiasenteesta ("Paras Predator" -palkinto, Mikko Savolahti, palkintona Predator 1 ja Predator 2 -DVD:t ja White Dwarf Visions), sekä "Kaaoksen Paluu" -tematiikasta (Juha Kortemaa, palkintona Khorne-aiheinen oheistarvikesetti ja puteli Poppamiehen pääkallochilikastiketta). Lopuksi myös kaikki turnauksen palkintojenjakoon jääneet pelaajat saivat White Dwarf -kiitokset osallistumisesta.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli onnistunut, vaikka sääntöpaketissa onkin aina viilausvaraa ja maastot toki voivat aina olla runsaammat ja tasalaatuisemmat. Päällimmäiseksi tunteeksi jäi kiva fiilis ja ylpeys omasta tekemisestä. Hyvälle jengille on kiva järjestää meininkiä ja lopulta paras palkka on kuitenkin se hyvinvoiva pelaajayhteisö, jossa itsekin saa harrastaa ja nauttia inspiraatiosta.

Teemu Juselius ja Björn Söderström pohtivat vastauksiaan hahmovisaan. Jengi tunnisti yllättävän hyvin vanhempiakin special charactereita, mutta Forge Worldin hahmot tuottivat vastapainoksi kiperää haastetta! Montako olisit itse tunnistanut ja nimennyt googlaamatta?

Turnauksen armeijat olivat kaikki maalattuja ja pääasiassa hienoja kokonaisuuksia. Täydet maalauspisteet saivat Mikko Savolahden Dark Angelit, Antti Halosen palkitut Space Wolfit sekä Harri Hokkasen palkkamaalattu War Convocation kolmella Onager Dunecrawlerilla.

Esa Ristisuon Sisters of Battle -armeijan menestys oli inspiroivaa seurattavaa ja se kertoo veteraanikenraalin peliälystä sekä varmoista otteista. Space Marine -veljet jäivät tällä kertaa statistin rooliin tuomaan ulottuvuutta ja monipuolisuutta sisariensa rinnalle.

Lopulta kukaan ei jäänyt nuolemaan näppejään, vaan koko köörille löytyi kotiinviemisiä White Dwarf -pinoista.

Hyvähenkiset pelaajat tekivät tälläkin kertaa ilmapiirin, emmekä organisaation puolesta kuulleet yhtään sääntöväittelyä tai joutuneet ratkaisemaan ainuttakaan konfliktia paria line of sight -ruulausta huolimatta.

Toimitsijapisteellä kerroimme myös pelistä ja sen historiasta muille PoroCon-kävijöille, esittelimme maalauskilpailun näyttävää silmäkarkkia ja pidimme kaiken aikaa turnauksen kulkua seuraavat ajan tasalla coveragen kautta. Ehkä WRHD Helsinki GT.stäkin saadaan vielä perinneturnaus?

Vaikka viikonloppu oli varsinainen maratoni, ei nälkä silti sammu; War Head crew etenee jo kohti ensi sunnuntain 40K First Contact -aloittelijaturnausta, jonka järjestämme Pasilan tukikohdassamme Fight Clubilla. Kiitokset vielä kerran Grand Tournamentin osallistujille, apureille, kumppaneille, coveragea seuranneille sekä Poromagian poroille, jotka saivat aikaan upeat puitteet figupeliturnauksille ja jeesasivat palkintoröykkiöiden pystyttämisessä.

GT Painting Awards: Squad Category

Osana War Headin viime viikonlopun Helsinki Grand Tournament -tapahtumaa järjestettiin myös yleisölle avoin maalauskilpailu, johon halukkaat pensselitaiturit saivat ottaa osaa noin 28mm-skaalan miniatyyreillään. Skaba oli aika kevytmielinen eikä mitenkään kovin tiukasti säädelty; ajatus oli että kaikentasoiset maalaajat voisivat tuoda figujaan esiteltäväksi ja halutessaan pyytää niistä palautetta. GT-maalauskilpailua myös markkinoitiin hyvänä deadlinena saada valmiiksi jokin uusi sankari tai yksikkö, joillekin kun siveltimeen tarttuminen on aina pienen tsemppauksen takana!

Kenttäolosuhteisiin pystyttämämme valokuvausstudio ei valitettavasti onnistunut ihan optimaalisesti ja pahoittelemme tätä osallistujille. Koetimme saada erityisesti ryhmäkuviin mahdollisimman hyvän syväterävyyden yksityiskohtien esittelemiseksi, mutta emme joistain syystä saaneet ständiltäkään kohdistettua kuvia riittävän skarpeiksi. Luultavasti käyttämämme optiikka ei ollut riittävän laadukas niin pitkään valotusaikaan, mikä johti vähän blurrimpiin kuviin kuin toivoimme. Ehkä olisi aika päivittää lasit tulevalla Hong Kongin reissulla! 

Ryhmäkategoria oli ehkä jopa sinkkufigujakin hauskempi tuomaroida, sillä useamman figun välille on mahdollista luoda yksittäisnappia enemmän tarinaa ja tunnelmaa hahmojen keskenäisellä dynamiikalla. Display-jalustan avulla tarinan raameja voi myös ulottaa hiukan miniatyyrien omien beissien ulkopuolelle. GT:n maalauskilpailun ryhmäluokka keräsikin tosi hyvin töitä ja jopa kuudesta eri pelijärjestelmästä!

Kategoriavoittaja

Space Wolves Skyclaw Pack 

Mikael Laaksonen

Kategorian voitti Mikael Laaksosen klassisella ja puhtaalla paletilla toteutettu Space Wolfien Assault Squad Rune Priestin johtamana. Aggressiivinen iskujoukko oli maalattu todelliseen "by the book" -tyyliin 'Eavy Metal -tiimin reseptien mukaan ja "boksinkansihengessä". Edge-highlightien kannattelema maalaustyö oli toteutettu huolella ja ajan kanssa.

Mikael on hionut GW:n studiotyyliä jäljittelevän tekniikkansa huippuunsa; figut voisivat olla suoraan Codexista, paitsi että niiden beissit ovat vielä 'Eavy Metal -figuja näyttävämmät. Figuissa ei ole juurikaan monimutkaisia konversioita, mutta ne on koottu ajatuksella käyttäen osia Space Wolves -kiteistä yhdessä Space Marine Assault Squadin kanssa.

Space Wolfit on kautta aikain olleet aika värikkäitä ja lämpimät spottivärit on koristaneet vuosikaudet olkasuojusten laumatunnuksia ja Great Company -logoja. Mikael on lisäksi jatkanut viikinkifiilistelyä esimerkiksi ohimotatuointien parissa.

Rune Priest oli koottu taitavasti Deathwatch Overkill -boksin Librarianista. Koko työn viimeisteli korkeuseroin varustettu, maisemoitu display base. Hatunnoston arvoinen suoritus, puhtaalla tekniikkatyöskentelyllä kruunattu iskujoukko erottui edukseen skabavitriinissä!

Toinen sija

CIA SAD Operatives

Juha Nieminen

Juha Niemisen operaattoritrio toi hyvää tosimaailman särmää ryhmäkategorian kärkikolmikkoon. Teoksessa kolme CIA:n Special Activities Divisionin operaattoria tunkeutuu romahtaneen tiilimuurin läpi kohdetalon takapihalle. Figut ovat erikoisjoukkoja Hasslefreen valikoimasta.

Juhan työssä on erityisesti tarinaa kannattelevan display-alustan ansiosta kategorian paras ryhmädynamiikka ja kenties jopa kokonaiskilpailun vahvin narratiivi. Jalustoiltaan kulissiin uppoavat ampujat toimivat ryhmänä hienosti ja niissä on mainiota liikkeentuntua; on helppo kuvitella, mitä kohtauksessa oli tapahtunut hetki sitten, ja mitä ehkä kävisi seuraavaksi. Alustan maisemointi oli myös tehty näyttävästi ilman, että se vie huomiota itse miniatyyreiltä.

Työssä on monia Juhan mallaustyöskentelylle ominaisia tunnuspiirteitä, kuten hauska, yksityiskohtainen flokkisekoitus, weathering-efektit ja suorastaan autistisen tarkasti maalatut, realistisen sävyiset maastokuviot. Eri tekniikoita oli myös käytetty tehokkaasti, sillä siinä missä esimerkiksi muurin rappauspintaan oli saatu karkeaa tekstuurintuntua, oli iho ja vaatteet layeroitu pehmeästi.

Kolme figua oli myös erinomainen määrä ja useampi figu olisi jopa voinut syödä työltä fiilistä, tai sitten asettelun olisi ehkä pitänyt olla erilainen. Nyt ryhmä toimii loistavasti kokonaisuutena ja se on aiheensakin puolesta persoonallinen ja ajankohtainen.

Kolmas sija

Death Korps of Krieg Company Command Squad

Sakari Voutilainen

Skaban pronssisijalle selviytyivät Sakke Voutilaisen synkät Death Korps of Krieg -figut Forge Worldin mallistosta. Työssä Imperial Guard -rykmentin päällystö seisoi juoksuhaudan mudassa ja valmisteli linjoja uutta asemasotavaihetta varten. Ryhmässä oli 40K:n komentoryhmien klassiseen tapaan eri rooleja; lipunkantaja, komentaja, pari veteraania erikoisasein, kuria ja järjestystä valvova komissaari sekä radisti. Ryhmä oli myös peliteknisesti laillinen kokonaisuus.

Raadin mieleen oli selvästi 40K-henkinen, mutta värivalintojensa ansiosta kuitenkin persoonallinen tematiikka. Upseerin sininen takki luo fiiliksen aatelismiehestä tai ehkä jostain yhteydestä Keisarilliseen Laivastoon. Väriteema on synkkä, mutta sitä kontrastoivat hyvin punaiset yksityiskohdat sekä Plasma Gunien OSL-värihehkut. Työn tekniikka ei ehkä yllä muiden sijoittuneiden tasolle, mutta ryhmä on hyvä kokonaisuus ja valittujen figujen toisistaan poikkeavat yksityiskohdat tekevät ryhmästä mielenkiintoisen katsella.

Muut shortlistille suoriutuneet ryhmät

Samuli Salovaaran hienosti Warhammer Fantasy Battle -figuista keräilty Frostgrave-jengi oli kategorian ehdoton väripilkku. Figut olivat huikean persoonallisia ja ryhmästä välittyi heti tarina; jonkinlainen kauppias oli kai lähtenyt matkaan kirstunvartijoineen, henkivartijoineen, neuvonantajineen ja lipunkantajineen. Myös hauskat mukulakivialustat saivat raadilta kiitosta. Yleisilmettä latistivat hiukan paksut maalikerrokset ja jopa vähän silmiinsattuvan kirkkaat värivalinnat. Hiukan maanläheisemmin sävyin toteutetut korostukset olisivat voineet tuoda ryhmään tietynlaista "uskottavuutta", joskin tässä oltiin ehkä haluttu mennä klassisen Fantasy Battlen väriloistolla.

Mikko Savolahden Mordheim Warband oli niin ikään upeasti koostettu ja figut olivat tunnelmallisesti konvertoitu. Ryhmän tunnisti yhdellä vilkaisulla Mordheim-jengiksi ja myös figujen välinen kemia toimi. Käytetty väripaletti yhdisteli varsin toimivalla tavalla kylmiä ja lämpimiä sävyjä, mutta korostukset olivat paikoin vähän liiankin räväkät ja sarjakuvamaiset, eivätkä rajuin kontrastein toteutetut maalipinnat eritisesti vaatteissa oikein tavoittaneet materiaalintuntua. Metallit, puuosat ja alustojen kivipinta olivat kuitenkin onnistuneita ja yksityiskohtia oli hauskaa bongailla.

Matias Grönqvistin vekkuli Infinity-kolmikko oli ensimmäisiä shortilistille valittuja ja pelikäyttöön tehdyt figut toimivat todella hyvin matkan päästä tarkasteltuna. Beissien ja figujen välinen kontrasti oli toimiva olematta kuitenkaan liian räikeä ja erityisesti naissankari oli vaikuttavasti layeroitu. Pupurobotteja vaivasi kuitenkin paikoin vähän kiirehdityt värialueet ja esimerkiksi korvien mustissa paneeleissa oli valitettavasti silmäänpistävät wash-lammikkorajat. Koko joukko olisi myös tarvinnut ehkä jonkin selkeän spotti- ja kontrastivärin rikkomaan hiukan monotonista väripalettia.

Tommi Malkin Infinity-sotilasryhmässä taas oli upeat värivalinnat ja näissä oranssien linssien tuoma kontrasti toi mukaan sen, mikä pupujengistä puuttui. Maanläheiset sävyt toimivat loistavasti sotilaallisessa viisikossa ja dynaamisissa figuissa oli erinomaista fiilistä. Eri asein varustetuille hahmoille olisi voinut hyvin nimetä roolit esimerkiksi jonkin toimintaleffan castissa; yksi laskelmoiva johtaja, rämäpää raskasasespesialisti... Hyvää settiä! Miniatyyrien alustat olivat kuitenkin niin keskeneräiset (metallifigujen slottastandi esimerkiksi näkyi monilla peittämättömänä hiekoituksen välistä, beissien reunoja ei oltu viimeistelty...) ettei viisikolla ollut asiaa TOP3:een. Tekniikkansa ja väriensä puolesta ryhmä oli kuitenkin yksi tuomariston suosikkeja.

Kategorian muita upeita töitä

Juha Nieminen oli maalannut skabaan 40K-universumin Meganob-kolmikon. Kromlechin valtavat örkkifigut oli aseteltu tunnelmalliselle aavikkojalustalle.

Esko-Jaakko Lehden Word Bearereita johti uhrikivelle noussut Sorcerer Lord.

Teemu Kujalan karaistuneet Napoleonic-veteraanit olivat parhaillaan palaamassa äiti Venäjältä.

Mika Vuorion pirteäsävyiset, historialliset ruotsalaiset olivat yksi tuomariston suosikkeja ja yhden raadin jäsenen mielestä jopa koko kilpailun toimivin ryhmäkokonaisuus. Figut oli hyvin valittu ja niissä oli TOP3:n operaattorien tapaan erinomainen ryhmäkemia. Maalaustekniikka ei ehkä ihan kantanut kärkisijoille asti, mutta svedut toimittivat kilpailussa hienosti väriläiskän ja katseenkääntäjän virkaa koreine lippuineen!

Jukka-Pekka Heikkinen toi Oulusta asti skabaan tyylikkään tummanpuhuvat Chaos Space Marine -erikoisjoukot, jotka oli konvertoitu Grey Knight- ja Thousand Sons -figuista.

Matti Alasen harlekiiniprätkät saivat kiitosta värivalinnoista ja toimivista, hyisen tundraisista alustoistaan.

Olli myönsi pääpalkinnon Mikaelille Helsinki Grand Tournamentin loppuseremoniassa, Juhan pohtiessa taustalla "Miten tässä näin kävi, olisikohan sittenkin pitänyt tehdä Multicamin sijasta MARPAT-kuvio..." Onnittelut kaikille TOP3-sankareille ja valtavat kiitokset kilpailuun osallistuneille!

Poromagian sponsoroimasta palkintopinosta löytyi niin kulutustavaraa, kuin pysyvää memorabiliaakin!