GT Debrief: Making of WRHD Helsinki Grand Tournament

Viime viikonloppuna pelattiin läpi War Head Helsinki Grand Tournament, josta tuli Turku Fanaticin siirryttyä kesäkuulle kevään kovatasoisin ja odotetuin 40K-turnaus. Tavallisesti War Headin kompetitiivisen turnausvuoden kevätkaudella järjestettävä huipentuma Triad oli tänäkin vuonna suunnitelmissamme, mutta kuultuamme Poromagian suunnittelevan omaa pöytäpelitapahtumaa, päätimme liittyä mukaan omalla, avoimella ohjelmanumerollamme. Triadin perusperiaatteenahan on meriitti- ja näyttöpohjainen kutsujärjestelmä, joka sopii paremmin yksityistilaisuuteen; avoimessa conissa olisi parempi järjestää julkinen ja täysimittainen turnaus.

Aloitimme tapahtuman suunnittelun hyvissä ajoin ja tuotimme tapamme mukaan myös vähän markkinointimateriaaleja, tehden muun muassa 40K-version klassisesta Full Metal Jacket -elokuvajulisteesta viestintää varten. Sääntöpaketista halusimme kilpailuhenkisen Grand Tournament -perinteitä kunnioittaaksemme ja tutkimme muun muassa Sotavasaran foorumeita osviitaksi siitä, minkälaiselle turnauspaketille voisi olla kysyntää. Codexien välillä vaihtelevaan pistekoriajatukseen perustuva komppisysteemi kiinnitti mielenkiintomme, sillä se olisi käytännöllinen tapa viilata tehokkaimpien armeijoiden terävintä kärkeä ilman, että sääntöpaketin erratasta tulisi sivujen mittainen. Teimme draftin sääntöpaketista ja keräsimme siitä palautetta esimerkiksi European Team Championships -joukkueen aktiiveilta. Otimme turnaukseen mukaan pitkästä aikaa myös maalauspisteet, sillä visuaalisuus on tärkeä osa peliä ja myös osallistujien taiteellisen vaivannäön tunnustaminen on klassinen Grand Tournament -käytäntö. Pian sääntösetti oli valmis ja ilmoittautuminen saatiin auki!

Ensimmäiset parikymmentä lippua myytiin alta aikayksikön ja nostimme pelaajakapasiteetin 36:en yhteistuumin PoroCon-organisaation kanssa. Tapahtuman kasvaessa tunnustimme myös oman maastokokoelmamme rajallisuuden ja lähetimme sota-apuhakemuksen liittolaisillemme Nopat & Taktiikka Ry:ssä. Halusimme turnaukseen laadukkaat pöydät ja riittävästi vaihtelevaa maastoa sekä erityisesti peliä tasapainottavia los block -elementtejä; Noppakerhon panoksen avulla päästiin hyvin tavoitteeseen. Kun venue oli pystytetty, oli fiilis kieltämättä tyytyväinen; pöydät olivat näyttäviä, niiden ympärillä oli hyvin tilaa myös Hammer and Anvil -deploymentia varten ja turnauspaikka oli avara. 

Turnauspaikan pystytys alkoi varhain turnausviikonloppua edeltävänä perjantaina, mutta jo siihen mennessä oli tehty paljon duunia tapahtuman eteen. Olimme muun muassa laatineet coveragea, printanneet ja kehystäneet palkintodiplomit valmiiksi, suunnitelleet erilaista oheisohjelmaa ja käyneet dialogia osallistujien ja muiden järjestäjien kanssa. Turnauspaikalle saapuessaan osallistujat saattoivat napata valmiiksi tulostetut armeijalistansa seinältä ja osallistua "Assassinorum Deadshot Quiziin", jossa pelaajien piti tunnistaa klassisia 40K-erikoishahmoja näiden siluetin perusteella. Monet pelaajat toivat myös skabafiguja maalauskilpailuumme, jonka molemmat kategoriat keräsivät lauantain aikana runsaasti inspiroivia töitä. Tapahtumapaikalle Suvilahden Kattilahallissa syntyi hieno, toverillinen ja odottava ilmapiiri, jonka käynnistyneet pelit sytyttivät pian scifisodan liekkeihin.

Koko turnauksen ajan pidimme yllä mahdollisimman reaaliaikaista tulospalvelua kanavoiden kierrosten paritukset ja yksittäiset matsitulokset blogiimme ja Sotavasara.netin coverageketjuun sitä mukaa, kun pelit tulivat päätökseensä. Napsimme myös valokuvia osallistujista ja näiden figuista hienon kisatunnelman välittämiseksi ja koostimme Facebookiin myös armeijagalleriat lounastauolla suoritetun maalausarvostelun aikana. Turnauksessa oli tietysti sääntöpaketin johdattelemana ainoastaan kokonaan maalattuja kokonaisuuksia, mikä lisää aina peli-iloa. Samoin maalauskilpailua dokumentoitiin figu kerrallaan, mistä ovat todisteena sekä single-, että ryhmäkategorioiden GT-kisagalleriat tuomaripalautteineen.

Loppujen lopuksi viikonloppu oli pitkä, mutta äärimmäisen palkitseva. Pistekorijärjestelmä vaikutti erityisesti viimeisen kierroksen kärkipeleissä toimivan hyvin; mieltäni lämmittivät Eldarien ja Necronien (joiden piste-ero sääntöpaketissa oli 250 pistettä robottien eduksi) tasapeli ja Sisters of Battle -armeijan taistelu turnausvoitosta viimeiseen saakka. Tällä kertaa peliaika tuli kuitenkin loppuunsa ennen ratkaisevia uskontekoja ja Fight Club -konkari Emppu Niemen onnistui varmistaa voittonsa 20-0 Massacrella mirror matchissa Aleksi Meurosen Tau Empiresta. Palkintoja oli kuitenkin luvassa koko kolmen kärjelle ja Emppu Niemi (Farsight Enclaves), Esa Ristisuo (Adepta Sororitas) ja Eetu Peltola (Necrons Decurion) saivat kukin kehystetyn War Head Helsinki Grand Tournament -kunniakirjan sekä voittajajärjestyksessä valinnan Poromagian sponsoroimista palkintopeleistä, joihin kuuluivat Horus Heresy: Betrayal at Calth, Deathwatch Overkill sekä Execution Force. Tapamme mukaan jaoimme kuitenkin myös bonuspalkintoja parhaasta armeijasta (Mikko Savolahden Dark Angels, bunkkerimaastosetti ja kunniakirja), fluffiasenteesta ("Paras Predator" -palkinto, Mikko Savolahti, palkintona Predator 1 ja Predator 2 -DVD:t ja White Dwarf Visions), sekä "Kaaoksen Paluu" -tematiikasta (Juha Kortemaa, palkintona Khorne-aiheinen oheistarvikesetti ja puteli Poppamiehen pääkallochilikastiketta). Lopuksi myös kaikki turnauksen palkintojenjakoon jääneet pelaajat saivat White Dwarf -kiitokset osallistumisesta.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli onnistunut, vaikka sääntöpaketissa onkin aina viilausvaraa ja maastot toki voivat aina olla runsaammat ja tasalaatuisemmat. Päällimmäiseksi tunteeksi jäi kiva fiilis ja ylpeys omasta tekemisestä. Hyvälle jengille on kiva järjestää meininkiä ja lopulta paras palkka on kuitenkin se hyvinvoiva pelaajayhteisö, jossa itsekin saa harrastaa ja nauttia inspiraatiosta.

Teemu Juselius ja Björn Söderström pohtivat vastauksiaan hahmovisaan. Jengi tunnisti yllättävän hyvin vanhempiakin special charactereita, mutta Forge Worldin hahmot tuottivat vastapainoksi kiperää haastetta! Montako olisit itse tunnistanut ja nimennyt googlaamatta?

Turnauksen armeijat olivat kaikki maalattuja ja pääasiassa hienoja kokonaisuuksia. Täydet maalauspisteet saivat Mikko Savolahden Dark Angelit, Antti Halosen palkitut Space Wolfit sekä Harri Hokkasen palkkamaalattu War Convocation kolmella Onager Dunecrawlerilla.

Esa Ristisuon Sisters of Battle -armeijan menestys oli inspiroivaa seurattavaa ja se kertoo veteraanikenraalin peliälystä sekä varmoista otteista. Space Marine -veljet jäivät tällä kertaa statistin rooliin tuomaan ulottuvuutta ja monipuolisuutta sisariensa rinnalle.

Lopulta kukaan ei jäänyt nuolemaan näppejään, vaan koko köörille löytyi kotiinviemisiä White Dwarf -pinoista.

Hyvähenkiset pelaajat tekivät tälläkin kertaa ilmapiirin, emmekä organisaation puolesta kuulleet yhtään sääntöväittelyä tai joutuneet ratkaisemaan ainuttakaan konfliktia paria line of sight -ruulausta huolimatta.

Toimitsijapisteellä kerroimme myös pelistä ja sen historiasta muille PoroCon-kävijöille, esittelimme maalauskilpailun näyttävää silmäkarkkia ja pidimme kaiken aikaa turnauksen kulkua seuraavat ajan tasalla coveragen kautta. Ehkä WRHD Helsinki GT.stäkin saadaan vielä perinneturnaus?

Vaikka viikonloppu oli varsinainen maratoni, ei nälkä silti sammu; War Head crew etenee jo kohti ensi sunnuntain 40K First Contact -aloittelijaturnausta, jonka järjestämme Pasilan tukikohdassamme Fight Clubilla. Kiitokset vielä kerran Grand Tournamentin osallistujille, apureille, kumppaneille, coveragea seuranneille sekä Poromagian poroille, jotka saivat aikaan upeat puitteet figupeliturnauksille ja jeesasivat palkintoröykkiöiden pystyttämisessä.