Civil Unrest

Viikonloppuna pelattiin taas yksi episodi Suomen pitkäikäisimpien turnausperinteiden joukossa, klassinen Turku Fanaticin yksilöturnaus. Tänä vuonna aikamoisen järjestely- ja palautepyörremyrskyn läpi taistellut tapahtuma keräsi lopulta ihan hyvät pelaajamäärät ja myös 40K-puolelle saatiin reilu helsinkiläisedustus. Ennustin leikkisästi Facebookissa, että eiköhän ne kirkkaimmat mitalit kanneta taas kotiin War Head Fight Club -aktiivien toimesta ja niinhän siinä kävikin. Turnauksen voitti Tau Empire -spesialisti Emppu Niemi, joka on aina hyvähenkinen ja reilu vastapelaaja sekä ansioitunut myös hobby-puolella; tällaisien harrastajien on aina kiva nähdä menestyvän. Lisäksi on aina mukavaa havaita, että treeniaktiivisuus korreloi turnausmenestyksen kanssa.

Muita huomionarvoisia saavutuksia taisivat olla pronssisijalle yltäneen Björn Söderströmin vahvat otteet kaaoksen joukkojen puikoissa, 40K:ssa viime aikoina aktivoituneen Jupi Pääkkösen solid suoritus sekä freesinä listakonseptina Jouni Haaviston Genestealer Cult -show, joka kuitenkin hyytyi tällä kertaa erityisen haastavien matchupien vaikutuksesta TOP3:n ulkopuolelle. Myös Aleksi Meurosen Eldarit kipusivat ekan kierroksen nollatuloksen jälkeen tapansa mukaan kärkisijoille ja listassakin oli havaittavissa jotain omaperäistä, kunhan toipui kolmen Wraithknightin aiheuttamasta järkytyksestä. Kaiken kaikkiaan kärkisijoilla oli myös paljon uusia (tai paluun tehneitä) nimiä, tervetullutta pakan sekoittelua!

Antti Halosen Genestealer Cult esittäytyi jo viime vuoden puolella. Toivon mukaan se nähdään laajempana kokonaisuutena turnauksissa piakkoin!

Seurailin jonkin verran Fanatic-turnauspaketin kehitystyötä ja keskustelua Sotavasarassa ja alkuperäinen suunnitelma kahdesta erillisestä turnauksesta vaikutti kiintoisalta; toinen oltaisiin pelattu kaksipäiväisenä ja kompetitiivisenä settinä ja toinen yksipäiväisenä fluffiseikkailuna. Ainakin keväällä suunnitelmasta kuullessani ajattelin, että kevennetylle meiningille voisi olla kysyntää nykyisessä ilmapiirissä. Nyt Fanaticin järjestämättä jäänyttä fluffiturnausta ei kuitenkaan nähdäkseni osattu profiloida oikein, vaan se saatiin vaikuttamaan normiturnaukselta, jossa pelattaisiin vähän epäoptimoiduilla listoilla ja halutessa maalaamattomin armeijoin. Voi tietty olla, että järjestäjän näkemys fluffikkaammasta pelikulttuurista poikkesi merkittävästi esimerkiksi siitä, mitä War Headin fluffiturnaukset ovat edustaneet, mutta meillä selkeä kuvaus siitä, mitä tapahtumalla haetaan on aina saanut aikaan toivotun ilmapiirin pelaajien asenteissa ja armeijalistoissa ilman komppausta. "Fluffi-Fanaticin" peruuntuminen oli kyllä sääli, koska materiaalit olivat vaivalla laaditut ja tyrmäävä vastaanotto tuskin motivoi yrittämään uudelleen ensi kerralla. Se olisi myös ollut oma valintani, jos olisin lähtenyt Fanatic-reissulle.

Siisteintä on paneutua projektiin kelloa katsomatta
ja hyvässä kaveriporukassa. Asianmukaiset #WRHD
-turnausvalmistelut voivat näyttää esimerkiksi tältä.

Kieltämättä myös kilpailullisempi turnauspelaaminen on alkanut taas vaivihkaa kiinnostaa, mutten toistaiseksi ole löytänyt sellaista lista-arkkityyppiä, jota inspaisi todella ohjastaa. Mitään huikeaa out of the box -ideaakaan ei taida olla lähiaikoina tiedossa, sillä sitä varten pitäisi tuntea nykypeli ja meta paljon mun tänhetkistä rutiinitasoa paremmin. Armeijan kasaaminen ja sutiminenhan ei ole mikään ongelma sitten kun selvillä on selkeä päämäärä; usein paperilla tehokkaalta vaikuttava armeijalista on deadlinen ohella parhaimpia motivaattoreita maalaamiseen. Pitää kuitenki pitää silmällä pk-seudun tapahtumia loppuvuoden ajan ja ehkä katsoa, jos pääsisi taas Oulun turnaukseen. Pohjoisessa on aina ollut hyvä boogie ja vaikuttavia armeijoita.

Pahimpaan pelinälkään saadaan kuitenkin pian fiilistelyturnausten kärkinimi, eli War Headin Civil War III -pikkujoulumättö! Isoissa turnauksissa on hyvää energiaa ja haastavuutta, mutta kaveriporukan yhteisöllisyyttä ja samanmielistä fiilistelyä yksissä tuumin on vaikea peitota. Sunnuntaina 11. joulukuuta kokoontuu Fight Clubille siis kuusi voitonnälkäistä War Head -operaattoria kiivaan sisällissodan merkeissä. Viime vuonna jaoimme bragging rightsit Johanneksen kanssa, mutta tänä vuonna listat ja juonet ovat uudet. Yksi siisteimpiä perinteitä Civil Warissa on, että teemme aina täysin uusia yksiköitä tai detachmenteja muilta salassa ja vakan alla pidetyt projektit paljastuvat muille turnausaamuna. Olli on maalannut jo viikkoja ja munkin on tarkoitus ahkeroida maaleihin jotain ennennäkemätöntä. Joulukuussa nähdään!

2015 War Head Civil War: Pelaajat ja armeijat -esittely

2015 War Head Civil War: Turnausraportti ja tulokset

Turnauksista puheenollen, sunnuntaina pelataan War Headin ensimmäinen 30K-tapahtuma "Vile Hour", jonka jälkeen jatketaan kampanjahenkisesti inkvisiittori Colferin saagaa Rogue's Journal -turnaussarjassa. Ilmoittautuminen avautuu viikon sisään! Vielä ehtii rakentaa ja maalata jonkin yksikkölisäyksen. 

Keys to the Blightkingdom

No nyt kun kiireisimmiltä turnaussuunnitteluilta ja -raportoinneilta ehditään, päivitetään taannoinen Armies on Parade -artikkeli myös War Headin panoksen osalta! Olli on tiimimme ahkerimpia ja luovimpia maalaajia, ja jatkoi vuosittaista osallistumisaktiivisuuttaan rakentamalla jälleen uuden kokonaisuuden GW:n army display -kilpailuun. Tällä kertaa Nurglen hirviömäisistä suojateista koostunut sotajoukko ei yltänyt yleisöäänestyksessä palkinnoille, vaikka mun näkemyksen mukaan se oli tunnelmassa ja tekniikassa monia kilpakumppaneita edellä. Armies on Paradessa kokonaisuus on kuitenkin pääosassa ja esimerkiksi näyttävämmät display-ratkaisut keräävät aina ääniä. Jääpähän nälkää ensi vuodeksi, ehkä tehdään taas jokin yhteisinvaasio!

Ollin armeija oli rakennettu pelattavaksi kokonaisuudeksi säilyttäen mielessä yksikkötyyppien, konversioiden ja beissauksen yhteensopivuuden niin 40K:hon kuin Age of Sigmariinkin. Pikku bitswapeilla on haettu yksilöllisyyttä perusjalkaväkeen ja sankarit on rakennettu ansiokkaasti kitbashaamalla. Armeija on viime vuoden demooonien tapaan varsin painajaismainen kokonaisuus ja noudattaa tällä kertaa tarkkaan tyypillisiä referenssejä kärpästen herran palvelijoista.

Nurglen sotajoukot olivat valmistuneet salassa myös meiltä muilta War Head -operaattoreilta ja GW:lle paraatipäivänä saapuessani havaitsin yllätyksekseni, että mätäkuu ulottuikin tänä vuonna pitkälle syksyyn...

Putrid Blightkings -boksin sisältö on klassisen nurglemainen ja toimii hienosti ryhmänä tai lisäosina konversioita tehdessä. Yksikkö on myös maalausmielessä kiintoisa lisäys demoniarmeijaan, sillä figuja maalatessa pääsee fiilistelemään myös ruosteisia panssaritekstuureita ja repaleisia vaatteita pelkkien ihopintojen ja luuosien sijaan.

Olli on maalannut upeat haarniskat käyttäen vanhaa kunnon hiuslakkatekniikkaa, joka luo näyttävän, halkeilevan maalipinnan panssarien päälle. Myös kiiltävällä lakalla ja Blood for the Blood God -efektimaalilla on luotu vaikuttavia tehosteita figujen yksityiskohtiin.

Näyttäviä figuja, joskin monituisine yksityiskohtineen aika työläitä maalata. Armeijan yhtenäinen beissausteema kuvaa sieni- ja jäkäläpeitteistä suoaluetta.

Armeijan lipunkantaja on ripustanut tankoonsa kohtalokkaan kellon ja pari Blight Drone -kärpäsen siipeä.

Pienemmät demonit on tehty yhdistellen Vampire Countien Ghouleja ja Plaguebearer-osia. 

Vipeltäjissä on heti vähän tavallisista Plaguebearereista poikkeava fiilis.

Varsinaisilla Plaguebearereilla on taas käytetty Ghoulien käsiä. Mun mielestä hyvä ratkaisu, sillä hirviömäiset demonit ei todellakaan tarvi mitään astaloita ollakseen uhkaavia.

Pääasiassa mädästä lihasta ja avohaavoista rakentuvat figut on aika nopsa maalata.

Pikku konversiot luo yksikköön helposti persoonallista ilmettä.

Raskaammasta tuesta vastaa Plague Drone -pohjalta Green Stuff -hännällä rakennettu Beast of Nurgle.

Etanahirviölle taas ruosteinen puukko tuo häijyä särmää.

Myös Nurgle Spawn -konversiossa on käytetty ympärikäännettyä Plague Dronea pohjana.

Armeijan jalkaväkijoukkojen komentaja on sarvipäinen viikatemies. Iso beissi ja ilmapallomainen lemmikki antavat joustavuutta pelata figua joskus ratsastavana tai Palanquinilla matkustavana sankarina.

Joko ällöttää?

Armeijan centerpiece -figu on tietysti jättimäinen Great Unclean One. Forge Worldin version lookkia jäljitellen Olli veisti figun kokonaan muovailumassasta ja eri bitseistä käyttäen runkona foliota. Work in progress -otos antaa kuvan jättiläisen valmistumisvaiheista.

Naamaa lukuunottamatta figun yksityiskohdat menivät mulle aluksi ihan täydestä Forgen versiosta.

Avonaisesta vatsasta puskevassa kuplassa panikoi viattomampi hahmo. Demoninsisäinen konversio on viittaus fluffinpätkään, jonka mukaan Eldar-jumala Isha on ollut Nurglen vankina jo hyvän tovin.

Niljakas kieli, pikku sarvet ja kiihkeä katse ovat tehokas kombo suurdemonin säikyttelyarsenaalissa.

Koko armeija täydentää nyt Ollin ennestäänkin mittavaa kaaoskokoelmaa, johon demonilisäykset on viime vuosina tuoneet personaallista charmia ja liittolaisvaihtoehtoja armeijanrakennukseen. Ehkä figut nähdään myös jossain Age of Sigmar -teemapelissä piakkoin!

Display-kokonaisuus on tavan mukaan laadittu niin, että kulmavuorikappaleen saa käytännöllisesti irrotettua Fight Club -pelien käyttöön. Armeija nähtäneen myös vitriinissä tuota pikaa!

WARKAMORKA!

WAAAAAAAAAAGH!

Fight Clubilla Pasilan Mektownissa pelattiin sunnuntaina kenties yksi Suomen figuturnaushistorian mageimmista tapahtumista, kun joukko warbosseja kokoontui Poromagian pelitilaan War Headin Warkamorka-örkkiturnaukseen. Pelin nimi oli Warhammer 40K, mutta sallitut sääntölähteet olivat Codex Orks ja Waaagh Ghazghkull - koko päivä miteltiin siis örkkien klaanisotien merkeissä klassisen Gorkamorkan viitoittamalla tiellä!

Vaikka säännöt olivat kaikille samat, oli listoissa kuitenkin paljon vaihtelua ja pelaajat olivat panostaneet hienosti tematiikkaan. HC-turnauspelaajinakaan tunnettujen hahmojen ei ollut ollut vaikeaa virittäytyä fluffiturnauksen aaltopituudelle, vaan armeijat sisälsivät hassuja valintoja Wrecking Balleista Weirdboyzeihin. Tavallaan rajatut sääntölähteet myös petasivat kentän tasaiseksi kaikille pelaajille; kukin tiesi toistensa säännöt, perusyksiköt olivat lähtökuopista tasaväkisiä ja kyky käyttää armeijalistan eri ominaisuuksia nousi merkittävään rooliin. Olikohan Warkamorka vuoden 2016 tasaväkisin figupelitapahtuma? ;)

Olimme järkänneet pelitilan valmiiksi edeltävänä yönä ja sodat alkoivat varhain sunnuntaiaamuna. Myöhästyin vähän aloituksesta, kun juna odotteli vastaantulevaa liikennettä melkein joka pysäkillä, mutta onneksi Olli oli ollut paikalla viihdyttämässä hyvissä ajoin saapuneita warbosseja eikä jengi ollut jäätynyt kuoliaaksi oven takana. Fiilis lämpeni kuitenkin kaikkien osalta kun päästiin sisään ja asettelemaan 500:n pisteen Blitzamob-jengejä valmiiksi ensimmäistä kierrosta varten.

Turnauksessa pelattiin siis lopulta neljä kierrosta (tiivistimme lennosta kierrosaikoja ja lisäsimme toisen Blitzamob-pelin yleisön pyynnöstä) jengisotaa. Ensimmäisellä rundilla klaanit olivat lähettäneet parhaat Blitzamobinsa noutamaan tärkeää loottia Mektownin ulkopuolelta ja neljän pelaajan free-for-all carnaget räjäyttivät turnauksen käyntiin. Tämän jälkeen käytiin 1200 pisteen 1vs1 rähinä kunnes kaikki klaanit kutsuttiin takaisin Mektowniin killakansalliskaartin yhteistoimintaharjoituksiin ja sodat jatkuivat 2vs2-asetelmalla. Lopulta käytiin vielä yksi mättö täysillä listoilla ja päivämme örkkeinä oli finaalissa.

Erikokoiset listat ja spessuskenaariot eivät kuitenkaan olleet ainoa erityispiirre Warkamorkassa. Pelaajat nostivat ennen turnauksen alkua Mektownin keskuspankista klaaninsa hammastilin tyhjäksi ja käyttivät tätä örkkivaluuttaa shoppaillen palkkasotureita, kalustoa ja muita metkuja Mek Shop -kioskista. Olimme tehtailleet valmiiksi monenlaisia upgradeja ja unit attachmenteja, joita pelaajat ostivat irtohampaillaan pelkän nimen perusteella - bossit eivät siis voineet olla ihan varmoja mitä olivat viekkailta kioskinpitäjiltä ostamassa. Yllätykset kuten Rebel Grot Lobbin' Krew (armeijaan liitettävä Lobba, jota myös vastapelaajat saivat käyttää omassa shooting phasessaan) Hound Squig (jolla sai paimentaa jonkun muun pelaajan Gretchinit oman armeijan riveihin ennen kierroksen alkua) tai Sneaky Gitz (jolla sai vaivihkaa deployata omat pojat pari tuumaa tavallista pidemmälle) aiheuttivat tasapuolisesti hekotusta ja päänpyörittelyä päivän aikana. Hampaita sai matsien jälkeen lisää lopputuloksesta riippuen, ja tietenkin sillä kaavalla että turpaan ottaneella osapuolella oli sattuneesta syystä vähän enemmän valuuttaa käytettävissään!

Eric Anderssonin tunnelmalliset ja upeasti keräillyt Goffit olivat valmistuneet Warkamorkaa varten viidessä viikossa ja lunastivat ansaitusti turnauksen Paras Armeija -palkinnon. Onnittelut!

Lopulta pöly laskeutui ja tunnustimme aplodien saattelemana voittajia. Fluffipelien hengessä pääosa palkinnoista jaettiin muista ansioista kuin pelipisteiden kerryttämisestä ja Death Skull -kardinaali Lassi Palomäki palkittiin ensiksi tsemppipalkinnolla hyvästä pelihengestä. Päästä varpaisiin vihreissä pelannut, kaikki yksikönsä nimennyt ja turnausta varten täysin uuden armeijan ja display basen väsännyt Jouni Haavisto sai Waaagh!-asennepalkinnon ja kunniakirjan tunnustuksena hengennostatuksesta ja paneutumisesta aiheeseen. Retein rekka -kunniamaininta meni Antti Halosen uudelle Evil Sunz -telavaunulle ja lopulta Jouni Haavisto sekä Jere Kortemaa ratkaisivat turnauksen voiton tasatilanteesta warbossiensa välisellä kaksintaistelulla, jonka Haaviston pomon Headwoppa's Killchoppa voitti sen siliän tien! Herrasmiespelaajat kuitenkin jakoivat pääpalkintona toimineen Start Collecting: Orks -figusetin (kenties tässä tapauksessa "Lopeta nyt hyvä mies viimein se keräily"-setin.)

Haluaisimme kiittää erityisesti turnausta varten reissanneita, eli Porin autokuntaa ja Kortemaan klaania, joista osa vieraili ensi kertaa War Headin turnauksissa. Kiitokset panostuksestanne turnauksen eteen ja toivottavasti kokonaisuus täytti odotuksenne. Toivottavasti nähdään teitä kaikkia turnauksissamme myös örkkiskenen ulkopuolella!

Warkamorka-lopputulokset

1. Jouni Haavisto, Death Skulls 52
2. Jere Kortemaa, Evil Sunz 52
3. Antti Halonen, Evil Sunz 49
4. Joonas Kortemaa, Freebooters 47
5. Jarkko Syrjälä, Evil Sunz 46
6. Aleksi Holtari, Evil Sunz 45
7. Jarkko Kortemaa, Evil Sunz 41
8. Pekka Vassinen, Death Skulls 39
9. Eric Andersson, Goffs 36
10. Noa Kaistinen / Jarkko Kallio, Blood Axes/Freebooters 33
11. Juha Kortemaa, Freebooters 33
12. Riku Saressalo, Blood Axes 30
13. Jesse Lehto, Freebooters 29
14. Harri Hokkanen, Blood Axes 29
15. Jami Pulkkinen, Death Skulls 25
16. Lassi Palomäki, Death Skulls 20

Turnauksen armeijalistat löytää täältä: Kliks

Turnauksen laajemman kuvagallerian ja armeijapotretit löytää täältä: Kliks

Makein armeija -palkinto: Eric Andersson, Goffs
WAAAGH!-asennepalkinto: Jouni Haavisto, Death Skulls
Retein rekka -palkinto: Antti Halonen, Evil Sunz
'ere we go again -tsemppipalkinto: Lassi Palomäki, Death Skulls

Jounin vastavalmistuneet örkit olivat huikea yhdistelmä autorakennussarjoja ja 40K-osia. Armeija oli toteutettu suositussa Fury Road -hengessä mustaa sotarekkaa ja ratti-ikoneita myöten ja Jouni oli myös maalannut figuille muuta örkkikokoelmaansa maanläheisemmän ihonvärin. Lisää kuvia jengistä löytää turnauksen laajemmasta kuvagalleriasta täältä.

Ericin klassisella meiningillä toteutetut Goffit olivat todellista silmäkarkkia ja oli hauska nähdä niitä myös pelattavan örkkimäisellä ja aggressiivisella tavalla. Turnauksen doubles-matsissa ovelat Deffskullit yrittivät maanitella Goff-liittolaisiaan pitämään asemiaan taktisten korttipisteiden toivossa, mutta yhtenäinen rintama ei kestänyt kovin kauaa, kun Goffien piti päästä näyttämään ylivertaisuutensa ja iskemään täyttä vauhtia pöydänkeskustaan kunnon tappelun perässä.

Mek Shopin takaseinältä löytyivät tuotekatalogit, josta pelaajat ostivat miesvoimaa tai kalustoa ennen kierrosten alkua. Sääntötekstit oli printattu vihreätaustaisille korteille, jotka irrotimme katalogista hampaat saatuamme ja annoimme lapun pelaajan mukaan taistelun ajaksi. Matsien jälkeen kortit palautettiin kioskiin, eikä samaa upgradea tietenkään saanut ostaa kahta kertaa.

Tiskin alta sai myös mustan pörssin tavaraa. Valkoiset kivet kuvasivat konkreettisesti pelaajien valuuttana toimivia hampaita.

Suomesta löytyy kipeitä konversioita ja teema-armeijoita, joita ei välttämättä nähtäisi pelipöydillä ilman vähän kevyempiä turnauksia ja kannustusta fluffitteluun. Kilpahenkisille turnauksille on Suomessa jo varsin hyvin tarjontaa, joten olemme kuluneella kaudella War Head Grand Tournamentin jälkeen panostaneet tarina- ja teemalähtöisiin tapahtumiin.

Matseja oli kiva seurata, sillä figut olivat hienoja ja kaikki olivat tulleet pitämään hauskaa. Osa armeijalistoista oli ehkä vielä hieman "turnaushenkisiä" yksikkövalikoimansa osalta, mutta ehkä jatko-osassa  kevyempien yksiköiden ja hassuvalintojen osuus kasvaa entisestään, kun kaikki tietävät mitä odottaa. Varmasti monilla oli myös figuteknisiä rajoitteita. Kaikki pelit vaikuttivat kuitenkin olleen varsin tasaisia!

Päätön multiple combat -rähinä aavikkokaupungin syövereissä kuvaa hyvin, mistä sunnuntaissa oli kyse.

Turnaus pysyi reippaiden pelaajien ansiosta varsin hyvin aikataulussa.

Sotapäälliköiden välinen kaksintaistelu sinetöi Warkamorkan lopputuloksen ja tällä kertaa inikalla lyövä puukko oli väkivahvaa klawia mahtavampi. Ensi kertaan!

The Wolf Valley: Armies on Parade 2016

Modernit örkkijoukot edustivat tyylikkäästi Age of Sigmaria tämän vuoden skabassa.

Monta loppukiriä ja unetonta yötä oli taas tullut päätökseensä, kun vuosittainen Armies on Parade järjestettiin vime viikonloppuna Helsingin Warhammer Storessa. Perinteinen kilpailu on ollut aina hyvähenkinen ja inspiroiva, vaikka kilpailutöitä ei olekaan aina ollut jonoksi asti. Hyvät deadlinet, tilaisuus esitellä figuja ja mahdollisuus voittaa kiiltävä mitali toimivat kuitenkin aina maalausinnon nostattajina!

Tänä vuonna War Headia edusti viime vuoden tapaan Olli, joka oli tehnyt jälleen tyhjästä täysin uuden armeijan display-alustoineen armeijaparaatia varten. Pohdin itse pitkään osallistumista, mutta aiempina vuosina järjestäjät ovat olleet tosi tarkkoja display-alustojen koosta ja figuissa käytetyistä osista, joten en uskonut meidän scratch-buildattujen Krootien pääsevän mukaan muiden valmistajien bitsien takia. Päätin, että tehdään ensi vuonna jokin täysin uusi projekti skabaa varten ja keskityin tällä kertaa motivoimaan muita osaavia kavereita osallistumaan omilla kokonaisuuksillaan!

Skaban osallistujamäärästä tulikin huikea ja se ylitti kaikki meidän (ja kaupan henkilökunnan) odotukset! Kilpailutöiden määrä oli moninkertaistunut viime vuoden neljästä displaysta kokonaiseen kahdeksaantoista ja oikeastaan koko Warhammer Storen pöytätila oli display-käytössä paraatipäivänä. Oli hienoa nähdä niin runsasta osallistumisintoa ja päästä katsomaan tarkemmin kaikkia näytille asetettuja kokonaisuuksia. Iso käsi kaikille figujaan kilpailuun tuoneille - aina tärkeintä ei ole voitto, vaan yhteinen harrastehenki, jonka nimissä saadaan luotua iloa ja inspiraatiota kaikille. Kyseessä on kuitenkin paljon muutakin kuin vain maalauskilpailu.

Dokumentaatiosta tulikin laaja ja perustimme kuville gallerian Facebook-saitillemme, jossa otokset ovat näppärämmin selattavissa. Alla siis muutamat maistiaiset, loput yksikkökohtaiset räpsyt löytää linkin takaa!

Linkki: War Head Armies on Parade 2016 Galleria

Aiempien Armies on Parade -kilpailuiden kuvasatoa voi selailla täällä.

Ahkerasti örkkien kanssa askarrellut Noa Kaistinen voitti pronssinvärisen Armies on Parade -mitalin kolmannesta sijasta. Noan vaikuttavat örkit kuvataan tarkemmin ensi viikolla, sillä niihin valmistuu vielä lisäyksiä War Headin sunnuntaina 23. päivä pelattavaan Warkamorka-örkkiturnaukseen!

Hopeanvärinen mitali vietiin Ulthuanin aroille tyylikkään High Elves -kokonaisuuden menestyksen johdosta. Samaan armeijaan kuuluvia joukkoja taisi muistini mukaan olla kilpailussa mukana jo 2014 ja oli hienoa nähdä kokoelman kasvaneen ja vastaanottavan viimein ansaittua tunnustusta.

Lopulta frendimme Mikael Laaksosen hyytävät Avaruussudet nielivät kuitenkin muut osallistujat suihinsa vieden kilpailun pääpalkinnon. Vaikuttava display ja vaivalla maalatut, "oppikirjahenkiset" joukot olivat äänestäjien mieleen ja kultainen palkintolaatta lähti Fenriksen suuntaan.

Mutta entäs Olli? Operaattorimme skabatyö ei tänä vuonna sijoittunut kilpailussa, mutta se oli sisällöltään sen verran kipeä, että omistamme sille tyystin oman esittelyartikkelin. Toistaiseksi saatte tyytyä tähän teaseriin!