For Him on Earth

Talvisodan TOP3: Teemu Valve (Space Marines), Jupi Ottelin (Imperial Allies) ja Riku Saressalo (Craftworld Eldar). Kuvassa mukana myös 40K-järkkäri ja neljännelle sijalle suoriutunut Jouni Haavisto. Kuvan nappasi Herkko Kiljunen.

Hieno turnausvuosi 2017 on korkattu nyt myös kaksipäiväisten tapahtumien osalta! Espoon Niittykumpu oli suojasäiden ja yöpakkasten taistelussa muuttunut laajaksi dangerous terrain -vyöhykkeeksi, jonka jäinen tunnelma sopi erinomaisesti viikonlopun ohjelmanumeron, eli Nopat & Taktiikka Ry:n Talvisota-tapahtuman teemaan. Aktiiviset puuhamiehet olivat puhaltaneet yhteen hiileen vastavalitun pelipäällikkönsä johdolla ja pystyttäneet koko viikonlopun kestävän figupelitapahtuman yli 120:lle pelaajalle. Turnauspaikalla pelattiin kolmessa kerroksessa turnaukset Warhammer 40,000:een, Warhammer The 9th Ageen, Warmachine/Hordesiin, Bolt Actioniin, Flames of Wariin ja Infinityyn.

Enemmän ja vähemmän kilpailullisten turnausten oheen oli myös laadittu oheisohjelmaa, kuten monipuolinen miniatyyrimaalauskilpailu sekä maailmankuulun pelikehittäjä Tuomas Pirisen mielenkiintoinen esitelmä hahmosuunnittelusta. Monet pelaajat osallistuivat sekä maalauskisaan että turnaukseen ja kaikki skabat olivat vilkkaasti liikennöityjä. Noppakerhon jäsenet apureineen olivat nähneet paljon vaivaa laadukkaan tapahtuman eteen ja esimerkiksi 40K-pöytien uudenkarheat maastot huomattiin varmasti. Tapahtuman sponsoreista löytyi samaten niin kansallista kuin kansainvälistäkin väriä - War Head esimerkiksi ilmoittautui hyvissä ajoin Talvisodan maalauskilpailun suojelijaksi ja toimitimme komitealle palkintoja ja kunniakirjat.

Talvisodan 40K-turnaus on perinteisesti ollut hyvin kilpailullinen ja yksi European Team Championships -joukkueeseen pyrkivien tärkeimpiä vuosittaisia näytönpaikkoja. Listoissa ei juuri siimaa anneta ja kaikki tavoittelevat yhteisymmärryksessä voittoa. Pelasin itse turnauksessa White Scars -taktiikoilla toimivaa Gladius Strike Forcea, jonka olin laatinut mun ja Ollin figukokoelmien pohjalta jokin aika sitten. Vaikka turnauksessa pelattiin joka kierroksella Kill Pointeista, on ETC-sääntöpaketti nostanut Maelstrom-tehtävien painoarvoa ja arvioin Battle Companyn kykenevän pitämään puolensa monissa matchupeissa. Ohessa suurpiirteiset taistelukertomukset Talvisodan viideltä kierrokselta!

20-0

Talvisodan lähtölaukauksena kohtasin Ville Parikan hienosti maalatun Tau Empiren ja sen Stormsurgen sekä Riptide Wingin. Ensimmäisellä vuorolla en kauhukseni onnistuneesta Scout-liikkeestä huolimatta tappanut yhtään modelia Villen viritettyjen Stimulant Injectorien ansiosta. Tau ei kuitenkaan päässyt perääntymään Drop Podien keskellä ja pääsin toisesta vuorosta onnekkaasti mukaan peliin, kun tulituki-Rhinot jäivät ulos Taun tulitoiminnan valokeilasta. Lähes kaikki Space Marineiden pudotusjoukot kuolivat, mutta pelin jatkuttua vitosvuoron jälkeen ei kentälle jäänyt henkiin yhtään muukalaista määrätietoisemmin operoinutta Battle Companya uhmaamaan.

20-0

Toisessa matsissa taistelin Ari Pylvänäisen Battle Companya vastaan. Hävisin pregame-heitot ja jouduin pelaamaan tasoittavaa vuoroa kenttäpuoliskolla, jolla oli yksi arvoton Eternal War -objektiivi. Viritin kuitenkin pudotusjoukoille I've been expecting you -ansan ja blokkasin pahimman Scoutailun Assassinilla, ryhmittyen taktiseen kilpikonnapuolustukseen korkeaan raunioon. Ajoneuvojen suojista sain torjuttua vihollisjoukkojen rynnäkön ja lähdin sitten puskemaan itse kohti takakentän objektiiveja, ottaen lisäliikettä chargeilla ja hit'n'runeilla. Olin onnistunut säästämään omia resurssejani ja voitin Eternal Warin kahden objektiivin erolla. Maelstrom-pisteitä laskiessamme keikahti VP-vaaka lopullisesti mun hyväksi.

11-9

Ensimmäisen pelipäivän viimeisessä ottelussa vastaan tuli Eetu Torikan kahden Imperial Knightin War Convocation. Tuhoisan unelma-alkuni jälkeen toinen Knight alkoikin äkkiä kestää tulitusta ja pääsi riehumaan mun linjoihin, mikä Onagerin yliluonnolliseen sitkeyteen yhdistettynä jätti Marineiden taistelutaktiikan aikamoiseen sekasortoon. Ritari tuhosi kaikki mun Heavy Supportit Big Guns -tehtävässä parissa vuorossa. Etulinjojen edessä Khanin miehineen onnistui kuitenkin tehdä kahdeksan tuuman rynnäkkö Culexus Assassinin hakanneisiin Kataphron Destroyereihin ja riistää näiltä elintärkeä objektiivi. Vaikka mun eteen työntyneet Whirlwindit sahattiinkin hajalle, ne onnistuivat juuri blokkaamaan viimeisen objektiivin marsilaiselta taistelurobotilta.

20-0

Neljännessä pelissä Vili Urpilaisen Windrider Host, Wraithknightit, Coteaz ja Culexus hävisivät aloitusheiton, deployasivat kaiken, eivätkä mun onneksi juuri pelanneet rangeja vaan luottivat seize the initiativeen. Ensimmäisellä vuorolla pääsin heti poistamaan lähes kaikki Windrider Jetbiket ja kaksi Wraithknightia. Vili joutuikin pelaamaan lähes koko pelin parilla puolikuntoisella yksiköllä, mihin nähden sinnittelikin yllättävän sitkeästi tuhoten mun pudotusjoukot ja korkkaillen monta autoa D-laukauksilla. Lopulta Eldareilla ei ollut kuitenkaan jakoa Battle Companyn kahta Emperor's Will -objektiivia, First Bloodia ja Maelstrom-kaulaa vastaan, kun näiden peli ei oikein saanut missään vaiheessa tilaisuutta käynnistyä. Farseer kuitenkin viihtyi lähes koko pelin Warp Surge -supervoimissaan!

16-4

Finaaliottelussa Jouni Haaviston Castellans of the Imperiumia vastaan painotin objektiiveja toiseen päähän, sillä saadessani itse sen saisin luultavasti scorattua hyvin Spoils of War -kortteja ja mikäli pääty menisi Jounille, ritarit arvatenkin poistuisivat sieltä suojaamaan reliikkiä jättäen takakentän avoimeksi Podeille ja Outflank-joukoille. Hävisin aloituksen ja deployasin lähes kaiken Outflankiin, mutta Scrier's Gaze -haku onnistui ja reservitaktiikat saivat tuntuvaa puhtia. Ekalla vuorolla otin First Bloodin, Warlord-tapon ja pari pistettä Drop Pod -iskulla ja pakoilin muuten takakentässä ritarien ja Wyvernien kantamia. Lopulta Marinet onnistuivat jakamaan Jounin armeijan tarkalla Outflank-iskulla, tuhosivat täpärästi molemmat pushanneet Knightit ja viivyttivät loppuja vihollisia näiden kenttäpuoliskolla. Relic onnistuttiin kiikuttamaan aina Coteazille asti ja voitto oli sinetöity!

Kaikki pelit olivat hauskoja ja sain pelata mielekkäitä armeijoita ja mukavia kenraaleita vastaan - Destroyer-laukaukset ja Stompit eivät ole ihan niin hajottavia Battle Companylle, jonka kaikki osat tottelevat paljon vähäpätöisempiäkin uhkia! Varsinaisia Death Star -kokoonpanoja en kohdannut laisinkaan. Ylipäätään starakulttuuri oli aika vaatimattomasti edustettuna Talvisodassa, ja monet olivat sen sijaan panostaneet MSU-armeijoihin, Super Heavy Walkereihin ja Gargantuan Creatureihin. Onnekseni voitin aloitusheitot parissa kriittisessä matsissa ja sain muutenkin aika pelattavia matchupeja, joita olin myös sattunut treenailemaan aiemmin; ennakkokäsitykset ja -kokemukset antaa aina avaimia matsien pelaamiseen. Viihdyttävän turnausviikonlopun inspiroimana laskeskelinkin jo uutta Gladius-listaa, joka nähdään varmasti uusien figujen värittämänä turnauksissa kevään mittaan!

Kiitokset Talvisodan järkkäritiimille, roudaajille, sponsoreille, kunniavieraille ja osallistujille eheästä ja lämminhenkisestä tapahtumakokonaisuudesta sekä taas yhdestä osasta monivuotisessa turnausperinteessä!

Samalla haluaisin vielä onnitella taistelutovereita Mikael Laaksosta ja Jussi Salosta, joiden pitkäjänteisyys siveltimenvarressa palkittiin jälleen viikonloppuna - Mikael voitti Avaruussusillaan koko Talvisodan upeimman armeijan kokonaisuuden (+ monta maalauskisakategoriaa) ja Jussi vei Harlekiineillaan saman kunnian Gibraltarilla järjestetyssä SN Battle Reportsin kansainvälisessä 40K-turnauksessa. Hienoa kundit!!